Psykologi neuvoo: Näin pääset eroon tunnesyömisestä

Ennen syömään ryntäämistä kannattaa istua tunteen kanssa ja kuunnella sen viestiä.

lohturuoka
Leivos naisen kädessä

Tunnesyöminen on tunteisiin syömistä. Keskeisintä syömisessä on tunteiden säätely eikä niinkään oikea nälkä ja sen helpottaminen.

Näin arvioi syömishäriöihin erikoistunut psykologi Katarina Meskanen Aamu-tv:n haastattelussa. Meskanen on kirjottanut aiheesta pian julkaistavan kirjan.

Tunnesyöminen voi olla laatuaikaa itsensä kanssa mutta Meskasen mukaan pahimmillaan se on yksinäistä ähkyyn asti mättämistä illalla sohvalla kovan päivän jälkeen.

Meskanen sanoo, että tunnesyöminen ei ole kenellekään vieras asia.

– Jokainen meistä ihan varmasti tunnesyö joskus ja ihan varmasti jokainen muistaa omasta elämästään sellaisen hetken, jolloin on syönyt johonkin muuhun tarpeeseen kuin fyysiseen nälkään.

Meskasen mukaan yleinen ilmiö on kuitenkin alitunnistettu eikä siitä välttämättä puhuta, koska tunnesyöminen voi olla häpeään verhottu ongelma.

Syyllisyys varoitusmerkki

Tunnesyöminen voi laueta silloin, kun ihmisellä ei ole muita keinoja hallita omaa pahaa oloaan. Hankala olo, ahdistus, pettymys, suru, syyllisyys ja stressi voivat johtaa tunnesyömiseen.

Useimmiten ihminen tunnesyö herkkuja, joita kieltää itseltään. Ruoka voi olla keino tampata vaikeita tunteita maan rakoon.

Meskasen mukaan tyypillinen asiakasryhmä tällä hetkellä on pienten lasten äidit ja työpaikan urheat uurastajat, joilla on saattanut lounastauko töissä jäädä välistä. Tunnesyömisen voi ajatella olevan ongelma siinä vaiheessa, kun se alkaa olla toistuvaa.

– Jos itse pohtii, että onko tässä jotain ongelmaa, niin silloin tyypillisesti on jo ongelma. Silloin kannattaa hakea apua. Jos syömiseen liittyy syyllisyyttä tai häpeää, ne ovat mulle isoja varoitusmerkkejä, että nyt ei olla terveellä pohjalla syömisen kanssa.

Tunnesyömiseen liittyy psykologin mukaan usein ylipaino. Tyypillisesti painoa yritetään hallinnoida laihdutuskuureilla. Meskasen mukaan itsekuriin perustuva laihduttaminen aiheuttaa monesti jojoilua painon kanssa.

"Lopeta laihduttaminen"

Meskasen mukaan on tärkeää tunnistaa ongelma ja lopettaa laihduttaminen. Ongelmaan on olemassa ratkaisukeinoja.

– Pyrkimys lempeään hyväksyvyyteen itseä kohtaan, armollista joustavuutta, sallivuutta itseään kohtaan, että uskaltautuisi tutkimaan tunteitaan. Vähän sillä tavalla uteliaasti suhtautumaan niihin omiin hakaliin tunteisiinsa ja jopa ihan antaa niiden tunteiden tulla. Ei aina tarvi suinpäin rynnätä syömään niitä tunteita, vaan voi vähän aikaa istua sen tunteen kanssa ja katsella sitä silmästä silmään ja ikään kuin kuunnella, mitä se tunne haluaa viestiä.

Ylisyömisestä irtaantuminen siis vaatii omien tunteidensa kohtaamisen. Esimerkiksi surun tunne on sellainen, joka käperryttää ihmisen sisäänpäin.

– Jos tuntee surua, niin sen sijaan, että yrittää tampata sen alas ja syö sen pois, niin mieluummin pysähtyy sen äärelle. Suru vaatii suremista. Tai vaikka viha, joka nousee tyypillisesti siitä, että omia oikeuksia poljetaan. Sen sijaan, että syö vihan pois, niin voisi pohtia keinoja, joilla voisi rakentavasti ilmaista mielipahaa.

Meskasen mukaan ensin täytyy tasapainottaa syömisen kaaos mutta mielen työpöydällä täytyy olla tilaa tunteiden käsittelyyn. Asiaa voi työstää ja kannattaakin työstää myös itse ilman ammattiapua.

– Tietenkin, jos tuntuu että omat tunteet on liian hankalia kohdattaviksi, niin herkästi kannattaa hakea ammattiapua.