Vantaa jatkaa anonyymin rekrytoinnin kokeilemista – Esimerkiksi hakijan nimi ja etninen tausta poistetaan hakupapereista

Vantaan kansainvälisyyden pitäisi kaupunginjohtaja Ritva Viljasen mukaan näkyä myös virkamieskunnassa.

Vantaa
Mies katsoo tietokoneelta vapaita työpaikkoja työvoimatoimiston sivuilta.
Henrietta Hassinen / Yle

Vantaan kaupunginhallitus päätti eilen jatkaa nimettömän rekrytoinnin kokeilua, vaikka edellisessä kokeilussa hakemusten anonymisointi koettiin liian työläänä.

Lisäksi kaupunginjohtaja Ritva Viljanen muutti esitystään kokouksessa: alkuperäisen esityslistan mukaan (siirryt toiseen palveluun) Viljanen esitti kokeilun merkitsemistä tiedoksi eli käytännössä kokeilun lopettamista.

Kaupunki kokeili nimetöntä rekrytointia kahdessa työnhaussa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä sivistystoimen toimialoilla viime keväänä.

Kokeilussa hakemuksista poistettiin hakijan nimi, ikä, sukupuoli, etninen tausta sekä tieto siitä, onko hakija Vantaan palveluksessa ja muiden työnantajien sekä oppilaitosten nimet. Hakemuksesta kävi ilmi ainoastaan tehtävän kannalta oleellinen osaaminen ja koulutus. Tiedot häivytettiin käsin.

– Se oli hyvin aikaa vievä rekrytointitapa, kaupunginjohtaja Ritva Viljanen kertoo.

Viljasen mukaan suunnitelmissa on kuitenkin helpottaa tilannetta tekniikan avulla.

– Yritämme korjata sähköistä rekrytointijärjestelmäämme niin, että se [tietojen anonymisointi] voitaisiin tehdä sähköisesti. Eli jos tiettyyn tehtävään tulee paljon hakijoita, tietyt kentät voidaan poistaa automaattisesti.

– Meidän täytyy myös katsoa, missä tehtävissä nimetön rekrytointi auttaa parhaiten. Kaikkiin rekrytointeihin tämä ei ehkä sovi, mutta löydämme varmasti tehtävänalueita joihin tämä sopisi hyvin. Voisin kuvitella, että esimerkiksi nuorisotyöhön liittyy tällaisia tehtäviä, Viljanen jatkaa.

Haastatteluun voi päästä hyvän maineen avulla

Nimettömän rekrytoinnin tuloksena kaupunki palkkasi kolme vakituista lähihoitajaa vanhus- ja vammaispalveluihin sekä yhden vakituisen lastenhoitajan varhaiskasvatukseen.

Kaupunginjohtajan Ritva Viljasen mukaan kaikissa kolmessa tapauksessa olisi todennäköisesti valittu samat henkilöt normaalissakin rekrytoinnissa, sillä valittujen ihmisten osaaminen sekä työ -ja koulutustausta vastasivat haettavaa työtehtävää.

– Kun esimiehiltä kysyttiin mielipidettä anonyymistä rekrytoinnista, he totesivat, että hakemuksen merkitys, että se oli tehty hyvin ja että se välitti positiivista asennoitumista ja ihmiskuvaa, oli todella tärkeää. Hakemuksen sisältöön kiinnitettiin ehkä vielä enemmän huomiota kuin aikaisemmin.

Anonyymi, huonosti tehty hakemus voi siis myös torpata jonkun pätevän henkilön pääsyn haastatteluun. "Tunnettuus" voi auttaa pääsemään haastatteluun.

– Jos tiedetään, että henkilö on erittäin hyvä tehtävässään, niin hän pääsee varmaan helpommin haastatteluun, Viljanen toteaa.

Yhdenvertaisuuden takaamiseksi on Viljasen mukaan myös muita keinoja, kuten esimiesten koulutus ja rekrytointituki nuorille hakijoille.

– Eli autetaan ansioluettelon teossa, että haussa pärjää paremmin. Kaupungille on asetettu tavoitteita, että pitäisi monimuotoistaa meidän virkamieskuntaa. Vantaa on Suomen kansainvälisin kaupunki ja se pitäisi näkyä meillä myös virkamieskunnassa.

Viljanen pohtii myös nimettömän rekrytoinnin haasteita yhdenvertaisuuteen liittyen.

– Yhdenvertaisuutta on myös se, että kun on tasavertaiset hakijat, niin silloin asetetaan se, joka edustaa vähemmistöä etusijalle. Esimerkiksi jos on tehtävänala, jossa on paljon miehiä ja jos on yhtä hyvät nais- ja mieshakijat niin silloin se vähemmistöä edustava laitetaan etusijalle. Nimettömässä rekrytoinnissa tätä ei voida ottaa huomioon, kaupunginjohtaja Viljanen sanoo.

Lue myös:

Työhönottotilanteet paljastavat syrjintää suomalaisessa työelämässä – sukupuoli, ikä, terveydentila ja ulkomaalainen tausta vaikuttavat