Uutuuskirja: Sauli Niinistö toimi hallituksen kilpailukykysopimuksen takaajana – Presidentti käyttää valtaansa myös sisäpolitiikassa

Matti Mörttisen ja Lauri Nurmen kirja kuvailee myös, kuinka Niinistö muun muassa painosti Fortumia mukaan Fennovoiman osakkaaksi.

Sauli Niinistö
Sauli Niinistö
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö.Tiina Jutila / Yle

Sauli Niinistö on tasavallan presidenttinä ottanut kaiken vallan, jonka perustuslaki hänelle mahdollistaa ja käyttää valtaansa joskus myös sisäpolitiikassa, väittää tänään julkaistu teos.

Aamulehden toimittajat Matti Mörttinen ja Lauri Nurmi nostavat kirjassaan "Sauli Niinistö – Mäntyniemen herra" esimerkiksi Niinistön vallasta Juha Sipilän (kesk) hallituksen kilpailukykysopimuksen synnyn.

Sipilän hallituksen suurhanke oli loppuvuodesta 2015 vaikeuksissa. Hallitus tiedotti joulukuun alussa, että yhteiskuntasopimukseksi kutsuttu paketti oli kariutunut. Oletuksena oli, että hallitus vie neuvottelujen kariuduttua eteenpäin omaa kilpailukykypakettiaan, eli niin kutsuttuja pakkolakeja.

Kirjan mukaan neuvottelut eivät kuitenkaan todellisuudessa päättyneet.

– Presidentti Niinistö kutsui joulukuussa työmarkkinajärjestöjen johtajat Mäntyniemeen. Hän toi koko arvovallallaan ja kansansuosiollaan tiettäväksi, että tahtoo järjestöjen jatkavan neuvotteluja, Lauri Nurmi kertoo.

Tapaamisen ovat kirjassa vahvistaneet SAK:n silloinen puheenjohtaja Lauri Lyly ja EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies.

Kirjan mukaan tapaamisesta ei hiiskuttu sen paremmin valtiovarainministeri Alexander Stubbille (kok.) kuin SAK:n toimista yleensä perillä olleelle oppositiojohtaja Antti Rinteelle (sd.).

– Jos tämä olisi tullut silloin julkisuuteen, olisi varmasti syntynyt vakavaa keskustelua siitä, onko tällainen sisäpolitiikkaan puuttuminen perustuslain hengen mukaista vai kuljetaanko valtaoikeuksien harmaalla vyöhykkeellä, Lauri Nurmi pohtii.

Tapaaminen kuitenkin pysyi salassa, ja vuonna 2016 syntyi hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen yhteinen kilpailukykysopimus, jolla pakkolait korvattiin.

Fennovoiman kaatuminen vaarantaisi valtiolliset suhteet

Kirjan mukaan Niinistön valta kuitenkin keskittyy ulkopolitiikkaan, erityisesti Suomen ja Venäjän välisten suhteiden hoitoon.

Niinistön rooli oli kirjan mukaan erityisen suuri esimerkiksi silloin, kun valtionyhtiö Fortum lähti mukaan kannattelemaan venäläisen Rosatomin Suomessa toteuttamaa Fennovoiman ydinvoimalahanketta.

– Niinistö teki pääministeri Sipilälle selväksi, että Fennovoiman kaatuminen uhkaisi Suomen ja Venäjän valtiollisia suhteita, Lauri Nurmi kertoo.

Ydinvoimahanke oli vaikeuksissa, koska tarpeeksi suuri osa hankkeen omistuksesta ei ollut suomalaiskäsissä. Pelastajaksi löytyi Fortum, joka tuli Fennovoiman osakkaaksi ja varmisti hankkeen edistymisen.

– Kun Niinistö oli ollut pääministeriin ja Fortumin hallituksen puheenjohtaja Sari Baldaufiin yhteydessä, Fortum muutti kantaansa Fennovoimaan, Nurmi toteaa.

– Fortumista on tullut presidentin yhtiö. Tässä vallitsee nyt kauhun tasapaino energiapolitiikassa.

Nurmi viittaa siihen, että samalla, kun Venäjälle on tärkeää, että Rosatom rakentaa Fennovoiman voimalan, on Fortumille tärkeää pitää huolta omista sijoituksistaan Venäjällä.

Kaventuneet valtaoikeudet eivät presidenttiä jarruta

Mörttisen ja Nurmen teoksen teesinä on, että Niinistö on ”positiivinen populisti”, joka ei epäröi käyttää valtaansa.

– Jos verrataan vaikka Mauno Koivistoon, niin hänelle kaikki kaikessa oli parlamentarismi ja hallituksen tukeminen. Niinistölle ei ole, Mörttinen kertoo.

– Populistin tavoin Niinistö liittoutuu kansan kanssa eliittiä tai aatelia vastaan. Pikkupoliitikot eli kansanedustajat siinä välissä saavat tuta sekä ruhtinaan että kansan vihan, Mörttinen naurahtaa.

– Niinistöstä on tullut valtavan suosittu, lähes myyttinen hahmo, vaikka presidentin valtaoikeudet ovat kaventuneet ja hänen esikuntansa on pieni.

Suosio on Mörttisen mukaan taannut Niinistölle monesti hänen virallista valtaansa suuremman aseman.

– Ulkoministeriö ei ole enää mikään presidentin ministeriö, vaan presidentin ja virkamiesten välillä vallitsee silloin tällöin lähes epäluottamus. Näin pienellä maalla ei pitäisi olla moiseen varaa.

Lue myös:

Henkilökuvassa Sauli Niinistö: Äkkipikainen juristi innostui ulkopolitiikasta vasta presidenttinä

Aamulehtiuutuuskirjasta: Tarja Halonen piti Niinistöä todennäköisenä seuraajanaan –"Kyllä hän rahan päälle ymmärsi"