Erityislapsia istutetaan koulutaksissa aikoja, joihin aikuinen ei ikinä suostuisi – "Lasi alkaa täyttyä jo aamusta ennen kuin pääsee kouluun"

Kun alakoululaisen koulumatka kestää yli 2,5 tuntia päivässä, on kyseessä usein erityistä tukea tarvitseva oppilas. Ylen haastattelemien erityislasten vanhempien mielestä tilanne on mahdoton.

erityislapset
Koululaiskuljetus liikenteessä.
Teemu Salonen / Lehtikuva

10-vuotias poika asuu kantakaupungin alueella keskisuuressa eteläsuomalaisessa kaupungissa. Kouluun on juuri sen verran matkaa, että poika on maksuttoman koulukuljetuksen piirissä.

Jos pojan voisi lähettää pyörällä kouluun, matka kestäisi reilut parikymmentä minuuttia. Mutta kun koulutaksi noutaa hänet kotiovelta, matkaan menee yli tunti.

Yhtälössä ei äkkiseltään tunnu olevan järkeä – siitä huolimatta se on arkea monelle perheelle, jossa koululainen on erityisen tuen tarpeessa.

– Erityislapsen koulukyyti lähtee omalta pihalta kello 7.44 ja koulu alkaa vasta 9.15. En tiedä, kierrätetäänkö lasta koko tuo aika – matkan kesto autolla kouluun on noin 15 minuuttia, kertoo loppilainen Heidi Tiainen.

Tiainen on yksi paristakymmenestä vanhemmasta, jotka kertoivat tarinansa, kun pyysimme kokemuksia kohtuuttoman pitkään vievistä koulumatkoista. Kuten muutamassa muussa meihin yhteyttä ottaneessa perheessä, myös Tiaisen perheessä on erityislapsi.

Osa kunnista myöntää itsekin rikkovansa lakia

Laki määrää, että alakoululaisen matka-aika ei saisi viedä päivässä kuin korkeintaan 2,5 tuntia. Kuitenkin viime vuonna tehdyn peruspalveluiden arvioinnin mukaan Suomessa oli 39 alakouluikäistä erityislasta, joiden koulumatkojen kesto ylitti tämän rajan.

Lainvastaisen pitkät matka-ajat olivat suhteellisesti paljon yleisempiä erityislapsilla kuin yleisopetuksen piirissä olevilla. Kaikkiaan lähes joka toisen erityislapsen edestakainen koulumatka vei viime vuonna kauemmin kuin tunnin.

Tilanne johtuu muun muassa kuljetusjärjestelyistä. Erityislapsi voi saada maksuttoman kuljetuksen kotiovelta koululle, vaikka etäisyys koululle olisi lyhyempi kuin viisi kilometriä. Ajatus on hyvä, mutta koulumatkojen todellisuus usein toinen.

Erityislapselle moni asia on paljon haastavampaa kuin muille.

Satu Pietilä

Varsinkin jos erityislapset kerätään yhdellä kuljetuksella ja viedään yhteen kouluun, matka-aika voi venyä etäisyydestä riippumatta kohtuuttoman tuntuiseksi.

"Asumme kantakaupungin alueella. Koululle on matkaa kotipihastamme noin 4,5 km. On hyvin yleistä, että matka-aika varsinkin aamuisin on yli tunnin. Isoin kysymys on, onko lain sallima matka-aika millään lailla inhimillinen. Lapsien kannalta se ei sitä ole." -erityislapsen äiti, Kanta-Häme

Aina matka-ajan venymistä ei voi panna kunnan piikkiin. Joskus muut samalla taksilla kulkevien erityislasten vanhemmat toivovat tiettyä haku- ja tuontiaikaa, ja toiveiden noudattaminen tarkoittaa pidempiä matka-aikoja osalle. Monesti koululaiset voivat myös päästä valvotusti sisälle kouluun odottamaan, jos taksi tuo turhan hyvissä ajoin ennen koulun alkua.

"Lasi alkaa täyttyä jo aamusta ennen kuin hän pääsee kouluun"

Tavalliselle lapselle koulukuljetuksessa vietettävä aika voi olla mukavaakin yhdessäoloa kavereiden kanssa ja koulupäivästä palautumista. Mutta jos koulutaksi on täynnä erityislapsia, ympäristö on toisenlainen.

Oululaisen Satu Pietilän alakouluikäisellä lapsella on muun muassa keskittymis- ja hahmottamisongelmia sekä vaikeuksia tunteiden säätelyn kanssa. Heidänkin perheessä koulumatka kestää pitkään, vaikka suora ajomatka kouluun olisi vain 12 kilometriä. Joskus puoleentoista tuntiin venyvät koulumatkat muiden erityislasten kanssa kuormittavat lasta.

– Erityislapselle moni asia on paljon haastavampaa kuin muille. Lasi alkaa täyttyä jo aamusta ennen kuin hän pääsee kouluun, Pietilä kuvaa.

Kun pannaan kaikki aistipoikkeavuudet tunnin ajaksi taksiin, jossa on paljon lapsia, kuormitus on koulussa valmis. Iltapäivällä lapsi on tosi väsynyt ja pyytääkin monesti, että jos pystytte, tulkaa hakemaan koulusta. -erityislapsen äiti, Kanta-Häme

Satu Pietilän mukaan taksikyydit ovat varsinkin iltapäivällä levottomia. Lapset hermostuvat ja joillakin kyytiläisillä tulee konflikteja keskenään tai kuljettajankin kanssa.

Menomatkat ovat perheen lapselle helpompia. Pietilät ovat huomanneet, että musiikin kuunteleminen auttaa.

– Onhan se mielettömän rankkaa kun ajattelee pientä koululaista, jos pitää 2,5 tuntia varata koulumatkaan. Lapset ovat koulutaksissa väsyneitä, huonotuulisia ja pahoinvoivia, Heidi Tiainen lisää.

Laki ei aina takaa lapsen edun noudattamista

Monessa Yleen yhteyttä ottaneessa perheessä on päädytty järjestelemään vanhempien töitä niin, että erityislapsen ei tarvitsisi ainakaan joka päivä mennä kouluun taksilla edestakaisin. Yksi perhe kertoo, miten isä tekee pelkkää yövuoroa ja kaikki ylityöt pidetään vapaina, jotta vanhemmat voisivat kyyditä lastaan kouluun.

Perheiden ongelma on, että kohtuuttoman pitkältä tuntuvat koulumatkatkin ovat sinänsä laillisia. Laki ei erikseen määrittele erityisoppilaan koulumatkan kestoa, vaan se on sama kuin yleisopetuksen oppilailla. Toisin sanoen alakoululaisen edestakainen koulumatka saa kestää enintään 2,5 tuntia ja yläkoululaisen 3 tuntia.

– Jos valittaa kunnalle, kunta lähettää valituksen hallinto-oikeuteen. Sieltä tulee päätös, että koulumatka on lain mukaan ihan OK ja vastauksesta saat maksaa jonkinnäköisen käsittelymaksun, loppilainen Heidi Tiainen harmittelee.

Tiaisella on kokemusta hallintovalituksen tekemisestä koulukyydeistä, tosin silloin kyseessä ei ollut perheen erityislapsen tapaus.

Yksi erityisoppilaan äiti kuvaa uupuneensa olevansa lapsensa "kuntoutustyöntekijä, sosiaalityöntekijä ja taksikuski", toinen puolestaan sanoo olevansa "ihan finaalissa" kamppailtuaan lyhyempien koulukuljetusten eteen.

"Koulukyytien kanssa on jatkuva vääntäminen ja taistelu ja tässä tuntee itsensä ihan rikolliseksi, kun toivoo lapselleen sujuvaa koulumatkaa ilman tuntikausien odottamista." -seitsemäsluokkalaisen äiti, Pirkanmaa

Jos valittaa kunnalle, kunta lähettää valituksen hallinto-oikeuteen. Sieltä tulee päätös, että koulumatka on lain mukaan ihan OK.

Heidi Tiainen

Loppilainen Heidi Tiainen sanoo käyneensä Facebookissa "ihania keskusteluita" lastensa koulumatkoista.

– "Silloin kun minä olin nuori, kesät talvet hiihdettiin kouluun...", hän kärjistää.

– Itse ajattelen, että lapsen asema on nyt erilainen kuin silloin ennen. Nyt ajatellaan ihan eri tavalla esimerkiksi siitä, minkä ikäisenä lapsen pitäisi pärjätä yksin kotona.

"Me muutimme kantakaupunkiin juuri sen takia, että palvelut olisivat lähempänä. Moni muu palvelu onkin, mutta tämä homma tökkii." -erityislapsen äiti, Kanta-Häme

Kuljetusreitin muuttaminen voi olla ratkaisu

Oululainen Pietilän perhe hankki viime lukuvuonna jopa lääkärintodistuksen siitä, että koulumatkan tulisi olla lyhyempi. Muutosta ei ole kuitenkaan vielä kuulunut ja matka-ajat venyvät välillä laittomuuksiin eli 2,5 tunnin yli. He eivät itse pysty kuljettamaan lastaan vanhempien töiden vuoksi muuten kuin satunnaisesti.

– Nyt kun lukuvuosi alkaa, täytyy alkaa taas neuvottelemaan että matka-aikaa saisi lyhyemmäksi, Satu Pietilä miettii.

Joissakin perheissä koulumatkoihin on saatu helpotusta sillä, että koulukuljetukset ajavat palatessa eri reittiä kun mennessä. Tällöin aamulla ensimmäisenä kyytiin nouseva lapsi ei joutuisi iltapäivällä istumaan taksissa viimeisenä. Kaikissa kunnissa ei kuitenkaan ole suostuttu tähänkään.

Kunta voi myös yhdistellä reittejä eri tavalla tai jopa lisätä liikenteessä olevien autojen määrää. Lisäautot olisivat näistä kalliimpi ratkaisu kunnalle. Esimerkiksi 120 000 asukkaan Kuopiossa koulukyyteihin meni viime vuonna rahaa 4,7 miljoonaa euroa. Liikenteessä oli yhteensä 58 autoa, eli yhden auton keskimääräiset kustannukset olivat yli 80 000 euroa.

"Tämän selvemminhän sitä ei voi enää sanoa"

Pyysimme viime viikolla lukijoilta tarinoita tilanteista, joissa koulumatka kestää kauan, vaikka etäisyys kouluun on suhteellisen lyhyt. Erityislasten vanhempien lisäksi meihin otti yhteyttä myös muita koulumatkoihin tyytymättömiä vanhempia.

Perinteisesti koulumatkojen pituutta on arvioitu etäisyyden mukaan. Aluehallintovirastot keräsivät viime vuonna ensimmäistä kertaa tietoja koko maasta nimenomaan koulumatkojen ajallisesta kestosta.

Ajallisesti pitkiä koulumatkoja on muuallakin kuin harvaan asutuilla alueilla. Eniten 1–2,5 tunnin koulumatkoja oli viime vuonna yllättäen Uudellamaalla.

Itä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Kari Lehtola tulkitsi Ylen jutussa matka-aikojen pidentymisen selittyvän sillä, että kunnat optimoivat kuljetusreittejä. Samaa arveli osa Yleen yhteyttä ottaneista perheistä. Yksi vanhemmista kertoi kaupungin perustelleen koulukuljetusreittejä sillä, että autoilija laskuttaa kilometripohjaisesti.

– Tämän selvemminhän sitä ei voi enää sanoa, että halpuutus menee lapsen edun edelle, nimettömänä pysyttelevä vanhempi kirjoittaa.

"Pahimmillaan yläkoululainen haetaan pysäkiltä 7.40, pudotetaan pysäkille kuuden kilometrin päähän, josta bussi ottaa kyytiin 8.30 tienoilla. Siitä sitten kouluun, joka alkaa 9.05. Olen ratkaissut ongelman niin, että lyhennän työaikaani (ja siis pienennän palkkaani) ja vien lapseni kouluun omalla autolla 20 minuuttia kestävän matkan." -yläkoululaisen äiti, Satakunta

"Meidän tapauksessa matkaa koululle on noin 9 kilometriä. Autolla tämän matkan ajaa noin 15 minuutissa. Nyt lapsi lähtee aamulla 7.10 kotoa ja oppitunnit alkavat 8.15. Kotimatkan kestoa lisää kahtena päivänä viikossa 45 minuutin odottelu." -ekaluokkalaisen äiti, Uusimaa

"Koulumatkaa on 18 kilometriä ja asumme pääkaupunkiseudulla. Lukuvuoden ensimmäisenä päivänä tyttäreni koulumatka kesti 2.40. Lain sallima maksimikesto tuntuu tosiaan olevan kunnille eräänlainen tavoiteaika – mitä lähemmäs sitä päästään, sen enemmän kustannuksia säästyy. Huraa!" -alakoululaisen äiti, Uusimaa

"Meidän perheessä ala-asteikäisillä lapsilla kuluu koulumatkoihin helposti yli kaksi tuntiakin päivässä, vaikka matkaa yhteen suuntaan on vain 10 km. Pakko sanoa, että kaikki 'turvallista koulumatkaa' -kampanjat tuntuvat vähintäänkin korneilta, kun pitäisi laittaa 8-vuotias pieni ihminen kävelemään yksin kilometrin matka pimeälle autotielle metsän keskellä." -alakoululaisen äiti, Päijät-Häme

"Lapsillani on koulumatkaa tasan 5 km. Kesäkuussa koulutoimisto laittoi viestin, että meidän lapset nousevat ensimmäisenä kyytiin, 1.05 ennen koulun alkua. Iltapäivällä heidät palautetaan viimeisenä eli toiset 1.05. Tähän vielä plussataan matka bussipysäkille. Kesä on mennyt koulutoimiston kanssa vääntäessä ja lopulta sain reittiin sen verran muutosta, että bussi ajaa reitin toisinpäin. -alakoululaisen äiti, Satakunta

Juttua muokattu 15.8. 9.30: Poistettu virke, jonka mukaan lapsensa itse kyydittävät vanhemmat maksavat polttoaineet itse. Tilanteessa voi myös saada saattoavustusta.

Lisää aiheesta:

"Lapseni ei neljään vuoteen saanut riittävää tukea" – Ylen kysely paljastaa erityislasten vanhempien karut kokemukset arjesta