Laiton harrastus rehottaa itärajalla – Rajavyöhykkeellä piipahtelusta tuli viranomaisille jokaviikkoinen vaiva

Itärajalla erityisesti Kaakkois-Suomen rajavartiosto tapaa joka viikko uskalikkoja, jotka uhmaavat rajavyöhykekieltoa.

rajavalvonta
Rajavyöhyke-kyltti
Rajavyöhykekyltissä kerrotaan kieltoalueesta viidellä eri kielellä.Tommi Parkkinen / Yle

Suomen itärajan rajavyöhyke tuntuu herättävän ihmisissä poikkeuksellisen suurta kiinnostusta. Rajavyöhykkeelle ei lain mukaan saa mennä ilman lupaa, mutta siitä huolimatta rajavartijat tapaavat luvatta rajavyöhykkeellä piipahtelijoita viikoittain.

Yleensä kyse on tahallisesta käynnistä, jossa rajavyöhykkeellä käymisestä on haettu jännitystä tai eksoottista elämystä. Samalla on saatettu ottaa itsestään kuva rajavyöhykkeellä.

Tuorein tapaus on viime viikon lauantaina Rautjärvellä, jolloin Kaakkois-Suomen rajavartiosto havaitsi ajoneuvolla liikkuneen seurueen rajavyöhykkeellä. Seurueessa oli suomalaisia nuoria miehiä. Kuulusteluissa miehet olivat kertoneet rajalla käynnin syyksi sen, että rajavyöhyke oli kiinnostanut heitä kovasti.

– Kesäkaudella näitä tapauksia on Kaakkois-Suomessa viikoittain. Jonain viikkoina saattaa olla useampiakin tapauksia, kertoo rajatoimiston päällikkö majuri Ville Ahtiainen Kaakkois-Suomen rajavartiostosta.

Ahtiaisen mukaan raja ja sen läheisyys ovat kiinnostaneet aina. Nyt kun kännykkäkamerat ovat yleisiä, saatetaan rajavyöhykkeellä ottaa myös itsestään kuva. Niiden ottaminen ei kuitenkaan ole lisännyt rajavyöhykkeellä käymistä.

– Jännityksen haku ja mystiikka, joka rajavyöhykkeeseen liittyy, ovat kiinnostaneet ihmisiä aina, kertoo Ahtiainen.

rajavyöhyke-kyltti
Kare Lehtonen / Yle

Rajaeksotiikkaa

Heinäkuun alkupuolella Kainuun rajavartiosto tavoitti yhtenä päivä kolme luvatonta rajavyöhykkeellä liikkujaa, kun Suomussalmen Viiangissa rajavyöhykkeellä kävivät suomalaiset mies ja nainen ja Kuusamon Liikasessa puolestaan rajavyöhykkeellä oli sveitsiläinen mies.

– Yleisin syy Kainuun rajavartioston alueella paljastettuihin tapauksiin liittyen on ollut kokeilunhaluisuus, tietämättömyys tai piittaamattomuus rajavyöhykkeen kulusta. Varsinkin ulkomaalaisten osalta syynä on ollut rajaeksotiikan kokeminen, kertoo luutnantti Benjam Puustinen Kainuun rajavartioston esikunnasta.

Puustisen mukaan pelkästään heinäkuussa Kainuussa tavattiin seitsemän lievää valtionrajarikosta, joissa useimmissa kyse oli siitä, että rajavyöhykkeellä oleskeltiin ilman rajavyöhykelupaa. Rajavyöhykerikkomuksia on Kainuussa ollut tänä vuonna 12. Viime vuonna niitä oli kaikkiaan 22.

Sveitsiläiset olivat liikkeellä myös pohjoisessa, kun kesäkuussa kolme Sveitsin kansalaista kävi Muotkavaarassa, jossa on Suomen, Venäjän ja Norjan valtioiden rajapiste.

Luvattomat rajavyöhykkeellä käymiset keskittyvät pääasiassa Kaakkois-Suomeen eli Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakuntien alueella olevalle rajavyöhykkeelle. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan rajavartioston alueella ei tänä kesänä ole ollut yhtään eksotiikan nälkäistä rajavyöhykkeellä seikkailijaa.

Kaakkois-Suomessa tapauksia on eniten siksi, että täällä rajan pinnassa liikkuu luonnostaan paljon ihmisiä. Esimerkiksi Valtatie kuusi kulkee Parikkalassa lähimmillään vain alle kilometrin päässä valtakunnan rajasta.

Vuosi sitten kesällä Joensuussa järjestetystä Jukolan viestistä palaamassa olleet neljä brittiläistä suunnistajaa kävivät Parikkalassa luvatta rajavyöhykkeellä ja sen lisäksi viettivät noin 15 minuuttia Venäjän puolella, jossa he joivat mukanaan tuomiaan oluita.

rajavartija itärajalla
Rajavartija partioimassa rajakoiran kanssa Rautjärvellä.

Lievä valtionrajarikos

Rajavyöhykkeellä luvatta käyneet joutuvat kuulusteluun ja yleensä heidät tuomitaan lievästä valtionrajarikoksesta päiväsakkoihin. Rajavartijat seuraavat liikehdintää rajavyöhykkeellä partioimalla rajan tuntumassa sekä teknisellä valvonnalla, kuten kameroilla ja liiketunnistimilla. Lisäksi rajan pinnassa asuvat ihmiset vinkkaavat usein rajavyöhykkeelle luvatta menneistä turisteista.

Rajavyöhyke kulkee koko Suomen ja Venäjän välisen 1340 kilometrin matkan niin maalla kuin vesistöissä. Se on kapeimmillaan 400 metriä ja leveimmillään kolme kilometriä. Rajavyöhyke on määritetty Suomen laissa (siirryt toiseen palveluun).

– Rajavyöhykkeen perimmäinen tarkoitus on auttaa rajaturvallisuuden ylläpitämisessä, kertoo Lapin rajavartioston apulaiskomentaja everstiluutnantti Jyrki Ojala.

Ojalan mukaan rajavartijoita ole mahdollista laittaa tiheästi koko Suomen rajalle. Leveä rajavyöhyke mahdollistaa sen, että rajavartijoilla on aikaa reagoida, jos joku rajavyöhykkeelle tulee ja kenties yrittää rajan ylittämistä.

Sotien jälkeen rajavyöhyke oli nykyistä leveämpi, mutta vuosien aikana se on kaventunut nykyisiin mittoihinsa.

– Rajavyöhyke noudattaa lähtökohtaisesti maaston muotoja, mikä antaa valvonnallista syvyyttä, kertoo Ojala.

Usein rajavyöhyke kulkee rajan pinnassa kulkevan tien varrella, jolloin rajan tuntumassa asuville ei tule vyöhykkeestä ylimääräistä haittaa. Rajavyöhykkeellä myös asuu ihmisiä. Esimerkiksi Lappeenrannassa Keskisaaren kylässä on talo, joka sijaitsee rajavyöhykkeellä vain 30 metrin päässä Venäjän rajasta.

Rajavyöhykkeestä on merkit myös puissa tai pylväissä.YLE Etelä-Karjala

Pitäisi havaita

Rajavyöhykkeen alkaminen on merkitty maastoon varsin selkeästi. Maastossa on pystyssä keltaisia rajavyöhyketauluja, joissa on viidellä eri kielellä kerrottu, ettei sinne saa ilman lupaa mennä. Taulujen lisäksi maastossa on puissa tai pylväissä keltaisia renkaita, jotka osoittavat rajavyöhykkeen linjan. Mikäli rajavyöhyke mene tien yli, on edessä puomi. Vesialueilla rajavyöhykkeen merkkinä on keltaisia viittoja, poijuja ja linjataulupareja.

Mikäli rajavyöhykkeelle eksyy, tulee lopulta vastaan Suomen ja Venäjän välinen valtioraja. Rajalinjalla on muutaman metrin levyinen puuton rajakaistale, jossa ovat Suomen sinivalkoiset ja Venäjän punavihreät rajapylväät. Valtionraja kulkee pylväiden keskellä.

Jos matka jatkuu vielä Venäjän puolelle, on mahdollista, että venäläisten rajavartijat ottavat kulkijan kiinni. Silloin asian selvittely jatkuu Venäjällä.

Rajavyöhykkeellä liikkumiseen saa luvan (siirryt toiseen palveluun), mikäli siihen on perusteltu syy. Toistaiseksi voimassa olevan luvan saavat rajavyöhykkeellä asuvat ihmiset. Rajavyöhykeluvan voi myös saada, jos esimerkiksi ammatti, elinkeino tai harrastus sitä vaatii. Harrastustoimintaa varten luvan myöntävä rajaviranomainen vaatii erityisen hyvät perustelut.

Hiitolanjoki
Rautjärvellä Hiitolanjoki kuvattuna rajavyöhykkellä.Petri Kivimäki/Yle