Poliisijohtajat olivat suuren poliisirikosjutun esitutkinnassa tietämättömiä – Poliisiylijohtaja: Olin kuvitellut, että säätelyä on noudatettu

Keskusrikospoliisi on koonnut poliisijohtajien virkarikostutkinnasta tuhansia sivuja esitutkintamateriaalia. Helsingin huumepoliisin entisestä päälliköstä Jari Aarniosta tutkijat eivät saaneet irti mitään.

virkavirheet
Mikko Paatero, Lasse Aapio, Jukka Riikonen ja Jari Aarnio.
Mikko Paateroa, Lasse Aapiota, Jukka Riikosta ja Jari Aarniota koskeva esitutkinta-aineisto tuli julkiseksi tiistaina.Lehtikuva / Yle

Poliisijohtoa ravistelevat rikosepäilyt Suomen suurimmassa poliisirikosjutussa ovat saaneet poliisipäälliköt syyttelemään toisiaan ja alaisiaan. Syytteet poliisijohtoa vastaan luettiin tiistaina Helsingin käräjäoikeudessa.

Syyttäjä katsoo, että poliisijohtajat ovat syyllistyneet virkarikoksiin kun he eivät valvoneet Helsingin poliisilaitoksen tietolähdetoimintaa.

Rikosepäilyt ajoittuvat vuosille 2009–2013 eli sen jälkeiseen aikaan kun sisäministeriö oli antanut vuonna 2008 asetuksen poliisin salaisesta tiedonhankinnasta. Siinä tietolähdetoimintaa ja tietolähteiden rekisteröintiä säänneltiin aiempaa tarkemmin.

Esitutkinnan mukaan maan ylin poliisiviranomainen, poliisiylijohtaja Mikko Paatero ei tiennyt miten asia otettiin vastaan poliisihallinnossa. Paatero toimi poliisiylijohtajana elokuusta 2008 lähtien kesään 2015 asti.

– Minulla ei ole siitä oikein mitään käsitystä. Varmasti se kuitenkin otettiin vastaan positiivisesti, kertoi Paatero kuulustelussa.

Lardot: Mittavat muutokset laitoksille

Esitutkintapöytäkirjan mukaan nykyisin keskusrikospoliisin päällikkönä toimiva Robin Lardot luonnehti kuulemisessa, että sisäministeriön määräys aiheutti laitoksille mittavat muutokset. Lardot toimi Poliisihallituksessa poliisijohtajana ja rikostorjuntayksikön päällikkönä vuosina 2010-2013.

Lardotin mukaan poliisin ylijohdon linjaus oli se, että tietolähteiden rekisteröinti oli hinta, joka piti maksaa riskittömästä tietolähdetoiminnasta.

Lardot on yksi poliisirikosjutussa syytetyistä, mutta hänen osaltaan syytettä ei luettu vielä tiistaina. Käräjäoikeus julkaisi Lardotin syytteen sisällön päivää myöhemmi.

Paateron mielestä asetuksen määräykset olivat riittävän yksiselitteisiä. Hän ei muista, antoiko ylijohto poliisilaitoksille erillisiä tarkempia ohjeita.

– Minulla ei ole asiasta muistikuvaa. Tuolloin katsottiin, että siihen ei ollut tarvetta. Paljon myöhemmin on tullut tietoon, että ohjeita on tulkittu eri tavalla.

Poliisiylijohtaja oli siinä uskossa, että poliisi noudatti määräyksiä.

– Olin kuvitellut, että tätä säätelyä on noudatettu.

Paatero: Poliisijohtaja ei yksin valvo mitään

Paatero kertoi esitutkinnassa, että poliisilaitoksien piti raportoida, jos ne halusivat poiketa jostakin määräyksestä. Ilmoituksia ei Paateron kertoman mukaan tullut.

Ja jos olisi tullut, mahdolliset epäselvyydet eivät olisi Paateron mukaan tulleet suoraan poliisiylijohtajalle, vaan Poliisihallitukseen rikostorjuntayksikön tai laillisuusvalvonnan kautta.

Paateron mukaan vastuu Helsingin poliisilaitoksen tietolähteiden rekisteröintiä koskevan kysymyksen selvittämisestä ei kuulunut poliisiylijohtajalle, vaan Poliisihallituksen rikostorjuntayksikölle.

Paaterolle selvisi vasta syksyllä 2013, että Helsingin poliisilaitos ei ollut rekisteröinyt tietolähteitä. Samaan aikaan Paaterolle tuli tietoon, että Helsingin poliisilaitoksen tietolähderekisteri oli jossakin vaiheessa tyhjennetty.

Helsinki vakuutti, että heidän järjestelmänsä ei ollut lainvastainen.

Mikko Paatero

Poliisilaitos oli ilmoittanut rekisterin perustamisesta tietosuojavaltuutetulle vuonna 2001, mutta rekisteriin merkityt tietolähteen halusivat esitutkintapöytäkirjan mukaan pois rekisteristä vuosina 2007 ja 2008, ja heidät myös poistettiin.

– Tuolloin Helsinki vielä vakuutti, että heidän järjestelmänsä ei ollut lainvastainen. Oliko jollakin muulla henkilöllä Poliisihallituksessa aiemmin jotain muuta tietoa, niin siitä minä en tiennyt. Poliisitoimintayksikkö valvoo, että määräyksiä ja sääntöjä noudatetaan.

Paatero korosti esitutkinnassa, että yhteydenpito Poliisihallituksesta poliisilaitoksiin tapahtuu operatiivisten yksiköiden kautta ja että poliisijohtaja ei yksin valvo mitään.

Poliisilaitoksessa taas poliisikomentaja vastaa siitä, että järjestelmät ovat kunnossa ja sääntöjä noudatetaan, painotti Paatero.

Riikonen: Valvontavastuu oli apulaispoliisipäälliköllä

Esitutkintapöytäkirjan mukaan Helsingin poliisilaitoksen poliisipäällikkönä vuosina 2002–2014 toiminut Jukka Riikonen kertoi luottaneensa alaisiinsa ja esimies- ja laillisuusvalvontaan.

– Näin monen vuoden jälkeen se [rikosepäily] tuntuu kohtuuttomalta ja katson, että en ole syyllistynyt mihinkään rikokseen johtaessani Helsingin poliisilaitosta.

Riikosen kertoman mukaan hänen tietoonsa ei tullut mitään sellaista asiaa, joka olisi viitannut laiminlyönteihin tai lainvastaisuuksiin Helsingin poliisilaitoksen tietolähdetoiminnassa.

– Kukaan ei ole koskaan sanonut, että jotain lakia, asetusta tai alemman tason ohjetta ei noudatettaisi.

– Helsingin poliisilaitoksen kokoisessa yksikössä on luotu organisaatio, joka valmistelee asiat ja johon on voitava luottaa. Päällikön tehtävänä on luoda toimintaedellytyksiä ja toimia strategisena johtajana.

Riikonen kertoi esitutkinnassa, että tietolähdetoiminnan käytännön järjestelyt ja valvonnan toteuttaminen kuuluivat apulaispäällikön tehtäviin.

Näin monen vuoden jälkeen tuntuu kohtuuttomalta ja katson, että en ole syyllistynyt mihinkään.

Jukka Riikonen

Riikosen mukaan laitoksella annettiin määräys järjestelmällisestä tietolähdetoiminnasta ja toimintaan määrättiin vastuuhenkilöt.

Tietolähteiden käyttö oli Riikosen mukaan keskitetty huumerikosyksikköön ja sen vastuuhenkilöiden mukaan luottamuksellisen tiedon hankinta oli rajoittunut yksittäisiltä, satunnaisilta tiedottajilta saatujen tietojen hyödyntämiseen. Tietolähdetoiminnan esimiesvalvonnassa tärkein rooli oli Jari Aarniolla.

– Huumerikosyksikön päällikkönä Aarniolla oli tärkeä valvonnallinen rooli.

Riikonen ei ollut saanut tietoa siitä, että Aarnio olisi menetellyt väärin.

– Koko ajan on tullut tietoa talon sisältä ja esimiesvirastosta, että asiat ovat kunnossa. Minun on vaikea päällikkönä lähteä osoittamaan alaisiani, että asiat eivät ole kunnossa.

Riikonen kertoi koko ajan saaneensa myös tietoa, että rekisteröityjä tietolähteitä ei ole. Riikonen oli kertomansa mukaan saanut apulaispoliisipäälliköltä perustelut sille, miksi tietolähteen rekisteröinti olisi edellyttänyt henkilön suostumusta.

Tiedon sisäministeri Päivi Räsäsen tekemästä Helsingin poliisilaitoksen tietolähdetoimintaa koskevasta tutkintapyynnöstä Riikonen sanoi saaneensa tiedotusvälineistä.

Riikosen mukaan tietolähdetoimintaan liittyvät ohjeet olivat erittäin hankalat ja valtakunnallisen ohjeistuksen olisi pitänyt olla sellainen, että käytäntö rekisteröinnissä olisi ollut yhtenäinen. Poliisihallituksella on ollut Riikosen mukaan rooli toiminnan ohjaamisessa, mutta suoranaiset määräykset ovat tulleet poliisiylijohtajalta.

Aapio: Päävastuu oli poliisipäälliköllä

Helsingin poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikkönä keväästä 2010 kesään 2013 toiminut Lasse Aapio kertoi esitutkinnassa, että kun hän aloitti työssään, oli huumerikosyksikön tehtävänä ylläpitää tiedottajarekisteriä.

Aapion mukaan apulaispoliisipäälliköllä oli ollut keskeinen rooli laitoksella useimmissa asioissa, mutta poliisipäällikkö Jukka Riikosen päätöksellä oli vuoden 2011 alusta lähtien alettu toimia niin, että poliisipäällikkö oli suoraan yhteydessä toimintayksiköihin.

Aapion esitutkinnassa kertoman mukaan tietolähdetoimintaan liittyvistä käytännöistä oli järjestetty kokouksia, joihin Aapiota ei ollut kutsuttu eikä hänelle kerrottu niiden sisällöstä eikä annettu määräyksiä tai ohjeita toiminnan järjestämisestä uudelleen.

Kokouksiin oli osallistunut poliisipäällikkö Riikonen. Aapion mukaan päävastuu toiminnasta oli hänellä.

Aapio kertoi esitutkinnassa, että hänellä itsellään ei ollut tietoa siitä, että tietolähdetoiminnassa olisi ollut virheellisiä käytäntöjä. Hänen käsityksensä oli, että tietolähteet olivat satunnaisia eikä heille maksettu sellaisia palkkioita, joiden vuoksi heidät olisi pitänyt rekisteröidä.

Huumerikosyksikön päällikkönä Aarniolla oli tärkeä valvonnallinen rooli.

Jukka Riikonen

Aapion tietoon ei tullut esille mitään sellaista, minkä perusteella hänen olisi pitänyt epäillä alaisensa toimivan vastoin lakia, asetusta tai määräyksiä. Hän katsoi hoitaneensa oman valvontavastuunsa.

– Kyllä olen sen tiedon perusteella, joka minulla on tuolloin ollut käytettävissä ja millä mahdollisilla valtuuksilla olen tietoa voinut hankkia.

Aapio korosti, että Poliisihallitus tai poliisipäällikkö eivät määränneet muutoksia Helsingin poliisin tietolähdetoimintaan.

Aapion antaman kirjallisen lausunnon mukaan mukaan mahdolliset puutteet ja epäselvyydet tietolähdetoiminnan järjestämisessä Helsingin poliisilaitoksessa ovat olleet epäilyksettä jo vuosia tietolähdetoiminnan ohjeistuksesta ja rekisterinpidosta vastuussa olevan Poliisihallituksen tiedossa.

Aapio valittiin Helsingin poliisipäälliköksi sen jälkeen, kun Riikonen jäi eläkkeelle keväällä 2014. Aapion mukaan tietolähdetoiminta järjestettiin uudelleen 2014, jolloin perustettiin rekisteri, jossa on nykyisin on nimettyjä tietolähteitä.

Aarnio ei vastannut yhteenkään kysymykseen

Esitutkinnassa Helsingin huumepoliisin päällikkönä aiemmin toiminutta Jari Aarniota kuultiin kerran. Hän oli kuulustelujen aikaan helmikuussa 2017 Vantaan vankilassa tutkintavankeudessa.

Tietolähteiden rekisteröintiä koskevan poliisitutkinnan aikana Aarnio ei vastannut yhteenkään tutkijoiden hänelle esittämään kysymykseen. Kuulustelun tehnyt poliisimies esitti Aarniolle runsaat sata kysymystä.

– En vastaa tähän mitään, Aarnio totesi kaikkiin.

Helsingin käräjäoikeudella toimittamassaan kirjallisessa vastauksessa Aarnio toteaa, että hän ei ole laiminlyönyt huumerikosyksikön velvollisuutta ylläpitää rekisteriä.

Aarnio myöntää vastauksessa poistaneensa rekisteristä niiden tiedot, jotka sitä vaativat, mutta kiistää rikkoneensa tahallaan tai huolimattomuuttaan tietolähdetoimintaan liittyviä virkavelvollisuuksiaan.

Aarnion näkemys on, että syytteeseen kirjattuna tekohetkenä ei ole ollut voimassa mitään lakia, asetusta, määräystä tai ohjetta, joka olisi velvoittanut rekisteröimään tietolähteet.

Lue myös:

KRP:n päällikölle Robin Lardotille vaaditaan jopa ehdollista vankeutta tietolähdejutussa

Syyttäjä: Poliisit puhuivat kuulusteluissa paljon passiivissa ja syyttelivät toisiaan – Suomen historian suurin poliisirikosjuttu alkoi

KRP:n päällikkö Robin Lardot joutuu oikeuteen – Virkarikossyyte vain päivää ennen suurta poliisioikeudenkäyntiä

Syyttäjällä superkiire: "En ehdi puhua sanaakaan" – KRP:n päällikön esitutkinta valmistuu vain hetki ennen Suomen suurinta poliisirikosoikeudenkäyntiä

Virkarikoksista epäilty Robin Lardot Ylelle: Tapahtumat on selvitettävä asianmukaisesti – Ylimpään poliisijohtoon kohdistuva tietolähdetutkinta laajeni

Helsingin poliisipäällikkö pidätetty virastaan toistaiseksi – ministeriön mukaan virkarikossyyte vaarantaa luottamuksen poliisiin

Poliisiylijohtaja Kolehmainen: Virkarikostutkinta on "poliisin historian vakavin paikka" – kolmelle korkea-arvoiselle poliisimiehelle syytteet virkarikoksista

Aarniolle ja kahdelle Helsingin poliisissa työskennelleelle virkarikossyyte tietolähdetoiminnasta

Jari Aarnio Helsingin huumepoliisin tietolähdetoiminnasta: "Kaikki on ollut koko poliisihallinnon tiedossa"