Turkki syyttää liiran syöksystä pahansuopia ulkovaltoja – edes markkinat eivät saa Erdoğania katsomaan peiliin

Turkin liira on ollut vahvassa alamäessä. Presidentti Erdoğan on vedonnut sekä kansaan että Allahiin ja syyttänyt Yhdysvaltoja selkään puukottamisesta.

Turkki
Recep Tayyip Erdoğan
Recep Tayyip Erdoğan syyttää ulkovaltoja Turkin talouden ongelmista.EFE / EPA

Turkin liira on tullut viime päivinä roimasti alas. Se on menettänyt muutamien päivien aikana arvostaan jo parikymmentä prosenttia. Vuoden alusta lähtien arvosta on kuihtunut 40 prosenttia.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan syyttää kaikesta ulkovaltojen pahansuopaisuutta. Perussyy liiran alamäkeen on kuitenkin Turkin löysä talouspolitiikka.

Yle listasi muutamia Turkin talouskriisin taustatekijöitä.

Miksi Turkin talouskriisi puhkesi nyt?

Turkin talouskasvu on ollut nopeaa ja presidentti Recep Tayyip Erdoğanin hallitus on vielä ryydittänyt kasvua hyvin elvyttävällä talouspolitiikalla.

Kaiken kaikkiaan Turkin talous on ollut jo pitkään ylikuumentunut. Markkinat ovat varoitelleet sen seurauksista.

Erdoğanin talouspolitiikalle on ollut hyvin leimallista se, että hän haluaa pitää väen vängällä korot hyvin alhaalla. Inflaatio huiteli viime kuussa lähes 16 prosentissa.

Turkkilaiset yritykset ovat velkaantuneet hyvin nopeasti – ja vallankin ulkomaille. Riskit ovat kasvaneet jo pidemmän aikaa.

Onko Erdoğan tilanteen tasalla?

Erdoğanin hallituksen ensireaktiot ovat olleet tuttuja ja suoraan autoritaarisen hallituksen käsikirjasta.

Ensiksi Erdoğan syytti talousongelmista ulkomaailmaa ja vetosi kansaan, jotta se hankkiutuisi eroon vieraista valuutoista ja vahvistaisi siten omaa liiraa.

Seuraavaksi Turkin johtaja muistutti Allahin olevan Turkin talouden takaajana.

Markkinoilla Erdoğanin rimpuilua on seurattu huolestuneena. Hänen kaikkivoipaisuuttaan on epäilty.

Erityisesti huolta on herättänyt se, että Turkin johtaja nosti vävynsä Beret Albayrakin maan talousministeriksi.

– Erdoğan nimittää henkilöt tärkeimpiin tehtäviin. Markkinat eivät tunnu luottavan heihin kaikkiin, tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen arvioi.

Erdoğan arvioi olevansa myös talouspolitiikassa korvaamaton. Hän linjaa myös korkopolitiikan, kun se yleensä on keskuspankin heiniä.

– Se herättää huolta, ettei keskuspankki saa toimia itsenäisesti, Ulkopoliittisen instituutin tutkija Toni Alaranta sanoo.

Alaranta sanoo, että on kiinnostavaa nähdä, perääntyykö Erdoğan ja lakkaa sotkeutumasta suoraan Turkin keskuspankin toimintaan.

Valuutanvaihtotoimiston taulu näyttää liiran kurssin Istanbulissa
Turkin liira on ollut kovassa syöksykierteessä viime päivät. Alkuvuodesta lähtien liiran arvosta on lähtenyt yli 40 prosenttia.Sedat Suna / EPA

Mikä merkitys ulkopolitiikalla?

Talouden ylikuumeneminen ei ole ollut ainoa liiran alamäkeä siivittävä tekijä. Erdoğanin kimurantit suhteet länteen ovat olleet omiaan lisäämään kierroksia.

Turkin ja Yhdysvaltain suhteet ovat lukossa. Presidentti Donald Trumpin hallinto tahtoo, että Turkki vapauttaa amerikkalaisen pastorin Andrew Brunsonin. Turkki ei ole tähän taipunut.

Trump on sittemmin uhannut nostaa Turkin metallien tuontitullit kaksinkertaisiksi.

Turkki on Nato-jäsen ja siten Yhdysvaltain liittolainen. Turkin on ollut määrä ostaa Yhdysvalloilta sata F-35-hävittäjää.

Turkki ehätti välissä tehdä Venäjän kanssa kaupat ohjuspuolustusjärjestelmästä. Tämä äkämystytti Yhdysvallat. Atlantin takana on halua panna hävittäjäkaupat jäihin.

Viimeksi maanantaina Erdoğan syytti Yhdysvaltoja selkään puukottamisesta. Hän väittää, että maan talouden heilahtelut ovat ulkovaltojen masinoimia ja silkkaa kiusantekoa.

Tähyääkö Turkki tosissaan Venäjään?

Koska Turkin sukset ovat Yhdysvaltain ja muun lännen kanssa pahasti ristissä, niin Turkissa on uhottu ystävien etsimistä muualta.

Venäjän kanssa tehtiin jo asekauppoja. Turkissa ajatellaan, että siitä on hyvä jatkaa. Markkinoilla arvioidaan, että Turkki saattaisi pyytää presidentti Vladimir Putinin johtamalta Venäjältä lainaa pahimman yli.

– Turkki on käyttänyt Venäjä-korttia ennenkin. Mutta ei se ole mikään todellinen vaihtoehto lännelle, tutkija Toni Alaranta sanoo.

Turkilla on Alarannan mukaan ollut jo tovin halua tasapainotella ja pyrkiä riippumattomuuteen suhteissaan muihin maihin.

– Tällaiset kriisit lisäävät vettä tähän myllyyn, Alaranta arvioi.

Markkinoilla on spekuloitu silläkin, että Turkki voisi tähytä kohti Kiinaa ja Qataria. Eri asia on, tahtooko Kiina vaarantaa suhteitaan länteen Turkin takia. Qatarin avun poliittinen vääntövoima on puolestaan vähäinen.

Voiko Erdoğan kaatua tähän?

Itsevaltaisesti Turkkia johtanut Erdoğan järjesti kesäkuussa presidentin- ja parlamenttivaalit. Juuri talouden epävakaus oli vaalien jännitysmomentti.

Erdoğan läpäisi testin ja sai jatkon mandaatilleen. Turkin presidentti on kasannut itselleen ennennäkemättömän vallan.

On povattu, että juuri talousromahdus voisi olla se mekanismi, joka voisi Erdoğanin pudottaa.

– Erdoğan vetoaa kansaan ja sanoo muiden pelaavan Turkkia vastaan. Se puree ainakin vielä turkkilaisiin, Toni Alaranta arvioi.