Syyttäjä: Poliisit puhuivat kuulusteluissa paljon passiivissa ja syyttelivät toisiaan – Suomen historian suurin poliisirikosjuttu alkoi

Syyttäjä vaatii poliisijohtajille ehdollista vankeutta tai ankaria sakkoja virkarikoksista tietolähteisiin liittyvässä oikeudenkäynnissä.

virkavirheet
Paatero, Lardot, Aapio, Riikonen, Aarnio
Lehtikuva / Yle

Syyttäjä vaatii korkea-arvoisille poliisimiehille ehdollisia vankeusrangaistuksia virkarikoksista.

Helsingin käräjäoikeudessa alkoi tänään tiistaina Suomen rikoshistorian laajimman poliisirikosoikeudenkäynnin valmisteluistunto.

Syyttäjä kuvaili valmisteluistunnon jälkeen medialle, miten Suomen korkeat poliisijohtajat toimivat kun joutuivat epäillyn rooliin tietolähdetutkinnassa. Kihlakunnansyyttäjä Harri Tiesmaan mukaan poliisit olivat kuulusteluissa vaitonaisia.

– He puhuivat paljon passiivissa ja syyttelivät toisiansa. Kukaan ei nostanut kättä pystyyn, vaan osoittivat sormella toiseen paikkaan, Tiesmaa sanoi.

Syyttäjän mukaan poliisien vaitonaisuus oli yksi syy siihen, että tietolähdetutkinta kesti lähes viisi vuotta.

– Tutkinta kesti pitkään, ja jouduttiin tekemään useampi lisätutkinta.

Poliisijohtajille vaaditaa ehdollista vankeutta tai ankaria sakkoja

Syytteiden mukaan Helsingin poliisilaitoksella ei ole kirjattu vuosina 2008–2013 tietolähteitä rekistereihin niin kuin pitäisi.

Entiselle poliisylijohtajalle Mikko Paaterolle, Helsingin poliisilaitoksen entiselle päällikölle Jukka Riikoselle ja nykyiselle päällikölle Lasse Aapiolle syyttäjä vaatii enintään neljän kuukauden pituisia ehdollisia vankeusrangaistuksia tai ankaria sakkoja virkavelvollisuuden rikkomisista.

Helsingin huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio ja kaksi hänen alaistaan eivät syyttäjän mukaan saisi selvitä sakoilla, vaan heidän kaikkien kohdalla syyttäjän vaatimus on neljän kuukauden ehdollinen vankeus. Rikosnimike on virkavelvollisuuden rikkominen.

Seitsemännen poliisimiehen osalta epäilty rikos ehti vanhentua. Häntä syytettiin tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta, jonka vanhenemisaika on tahallista virkarikosta lyhyempi.

Keskusrikospoliisin päällikköä Robin Lardotia koskevat syytteet eivät ole vielä julkisia.

Kaikki poliisimiehet ovat kiistäneet syyllistyneensä virkarikoksiin.

Syyttäjä: Poliisijohto ei valvonut riittävästi alaisiaan

Syyttäjä siis katsoo, että poliisijohto on syyllistynyt tahallaan virkarikoksiin .

Syyttäjän mukaan Helsingin huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio on laiminlyönyt velvollisuutensa ylläpitää tietolähderekisteriä. Lisäksi tietolähdetoiminnasta vastanneet Aarnion kaksi alaista eivät ole hoitaneet syytteiden mukaan lakisääteisiä velvotteitaan.

Poliisijohto puolestaan on syyttäjän mielestä laiminlyönyt velvollisuutensa valvoa alaisiaan ja puuttua tietoonsa tulleisiin epäselvyyksiin.

Syyttäjän mukaan entinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero olisi tiennyt jo vuonna 2009, että Helsingin poliisilaitoksella on tietolähteiden käyttöön ja rekisteröintiin liittyviä ongelmia.

Helsingin poliisilaitoksen poliisipäällikkö Lasse Aapio median haastateltavana valmisteluistunnon yhteydessä Helsingin käräjäoikeudessa 14. elokuuta.
Helsingin poliisilaitoksen poliisipäällikkö Lasse Aapio median haastateltavana valmisteluistunnon yhteydessä Helsingin käräjäoikeudessa 14. elokuuta.Markku Ulander / Lehtikuva

Helsingin poliisilaitoksen entinen päällikkö Jukka Riikonen on syyttäjän mukaan laiminlyönyt huumerikosyksikön toiminnan johtamista. Hän ei ole syyttäjän näkemyksen mukaan vaatinut, että poliisilaitoksen yleisimmin käyttämät tietolähteet hyväksytään tietolähteiksi, heidät rekisteröidään ja tietolähteiden käyttö kirjataan ylös.

Riikosen kohdalta syyttäjä toteaa myös, että Riikonen olisi ilmaissut poliisihallinnon ohjausryhmän kokouksessa vuonna 2009, että Helsingin poliisilaitos ei sitoudu noudattamaan järjestelmällistä tietolähdetoimintaa koskevia määräyksiä.

Jari Aarnio on siirtynyt Helsingin poliisilaitoksen nykyisen johtajan Lasse Aapion alaisuuteen vuonna 2012.

Syyttäjän mukaan Aapio on tiennyt jo samana vuonna, että huumerikosyksikkö ei esimerkiksi pysty selvittämään hankkimiensa puhelinliittymien käyttöä operaatioissaan. Syyttäjän mukaan Aapio on ollut samana vuonna tietoinen myös rahankäyttöön liittyvistä epäselvyyksistä.

Syytettyjen mukaan ohjeistus oli epäselvä

Syytetyt vetoavat siihen, että he eivät ole tieneet väärinkäytöksistä, rekisteröintivelvoitetta ei ole ollut lainkaan tai se on ollut epäselvä.

Jari Aarnio toteaa kirjallisessa vastauksessaan, että rekisteröintivelvoite olisi ollut omiaan heikentämään tietolähteiden turvallisuutta ja toiminnan tuloksellisuutta. Rahavirtojen epäselvyyttä Aarnio perustelee vastauksessaan sillä, että kulutositteiden yksilöimättömyys on ollut tarpeen tietoa antavan henkilön suojaamiseksi.

Mikko Paateron kirjallisen vastauksen mukaan hän ei ole ollut tietoinen siitä, että Helsingin poliisilaitoksessa käytetään rekisteröimättömiä tietolähteitä ennen syksyllä 2013 valmistunutta selvitystä.

Jukka Riikonen toteaa vastauksessaan, että teonkuvaukseen kirjattu normisto ei ole ollut teonkuvauksen aikaan Helsingin poliisissa voimassa. Riikosen mukaan Helsingin poliisilaitoksessa ei myöskään ole ollut sellaisia henkilöitä, jotka olisi voitu ja tullut saattaa tietolähderekisteröinnin piiriin.

Lasse Aapion kirjallisen vastauksen mukaan tietolähdetoiminnan organisaatio oli jo olemassa, kun hän aloitti tehtävässään. Hänen edeltäjänsä eivät olleet ilmoittaneet hänelle, että tietolähdetoimintaan olisi liittynyt epäselvyyksiä.

Pääkäsittelyn alkua siirrettiin – "Hyviä vaihtoehtoja ei ole"

Valmisteluistunto alkoi Helsigin käräjäoikeudessa tiistaiaamuna aikatauluongelmien käsittelyllä. Keskusrikospoliisin päällikkö Robin Lardotin sai vasta eilen virkarikossyytteen, jota on tarkoitus käsitellä tänään alkaneessa oikeudenkäynnissä.

Lardotin asianajaja Markku Fredman sanoi oikeudelle, että tilanne on kovin epäselvä.

– Lardotin haastetta ei ole laadittu, saatikka edes annettu hänelle. Syyte tuli yllätyksenä. Hyviä vaihtoehtoja ei ole.

Oikeuden puheenjohtaja Marjatta Berg myönsi, että hyviä vaihtoehtoja ei ole. Lardotille ei jää riittävästi aikaa valmistautua oikeudenkäyntiin.

Puheenjohtaja päätyi lopulta siihen, että pääkäsittelyn alkua siirretään niin, että käsittely alkaa vasta 3. syyskuuta. Alun perin käsittelyn oli tarkoitus alkaa elokuun 28. päivä.

Syytettyjen penkillä useita poliisijohtajia

Tiistaina valmisteluistuntoon syytetyistä saapui henkilökohtaisesti ainoastaan hyllytettynä oleva Helsingin poliisipäällikkö Lasse Aapio. Aapiota vastassa oli oikeustalon pääovella useita toimittajia ja kuvaajia. Aapio totesi medialle edelleen kiistävänsä syytteet.

Syytettyjen ei ole pakko osallistua valmisteluistuntoon.

Oikeussaliin saapui Aapion lisäksi kaksi syyttäjää ja monta asianajajaa, jotka edustavat poliisipäälliköitä tässä jutussa.

Pääkäsittelyssä syytettyjen penkille istuu yhteensä neljä korkea-arvoista, nykyistä ja entistä poliisijohtajaa.

He ovat entinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero, keskusrikospoliisin päällikkö Robin Lardot, Helsingin poliisilaitoksen entinen päällikkö Jukka Riikonen sekä nykyinen päällikkö Lasse Aapio.

Aapio on hyllytetty virastaan häneen kohdistuvan virkarikossyytteen vuoksi. Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) sanoi eilen Ylelle, että ministeriö aloittaa harkinnan siitä, miten Lardotin viranhoito järjestetään syytteen aikana.

Lisäksi syytteessä Helsingin huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio ja kaksi hänen alaistaan.

Oikeudessa selvisi tänään, että Aapion lisäksi Helsingin poliisilaitos on hyllyttänyt myös erään toisen poliisimiehen, joka on syytteessä tässä jutussa. Hän on toiminut aiemmin Aarnion alaisuudessa.

Pääkäsittely alkaa syyskuun alussa

Laajan kokonaisuuden käsittely kestänee tammikuuhun asti. Oikeuskäsittelyn aikana kuullaan yli 60 todistajaa ja kahlataan läpi tapauksen 6 000–8 000-sivuista esitutkinta-aineistoa.

Aineistoa on ehtinyt kertyä, sillä tapauksen tutkinta on kestänyt vajaat viisi vuotta. Poliisin tietolähdetutkinta alkoi, kun silloinen sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) teki tutkintapyynnön Helsingin poliisilaitoksen tilanteesta.

Syytteiden mukaan Helsingin poliisilaitoksella ei ole kirjattu vuosina 2008–2013 asianmukaisesti tietolähteitä rekistereihin.

Syyttäjä katsoo myös, etteivät poliisijohtajat Helsingin poliisilaitoksella ja Poliisihallituksessa valvoneet riittävästi tietolähteiden käyttöä.

Jari Aarnio johti aiemmin Helsingin huumepoliisia, jossa tietolähteitä käytettiin.

Aarnio on tuomittu aiemmin törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä, törkeästä petoksesta ja törkeästä lahjuksen ottamisesta. Aarnio odottaa hovioikeuden ratkaisua törkeitä huumausainerikoksia sekä muita rikoksia koskevasta kokonaisuudesta.

Korjattu 15.8. kello 22.49 seitsemännen poliisimiehen epäillyn rikoksen vanheneminen. Jutussa luki aiemmin virheellisesti, että syytteessä olisi ollut kahdeksan poliisimiestä, mutta yhden epäilty rikos ehti vanhentua ennen oikeudenkäynnin alkua.

Lue myös:

KRP:n päällikölle Robin Lardotille vaaditaan jopa ehdollista vankeutta tietolähdejutussa

Poliisijohtajat olivat suuren poliisirikosjutun esitutkinnassa tietämättömiä – Poliisiylijohtaja: Olin kuvitellut, että säätelyä on noudatettu

KRP:n päällikkö Robin Lardot arvostelee kovin sanoin valtakunnansyyttäjää – "Jää käsitys, että syyte haluttiin nostaa esitutkinnasta riippumatta"

Päivi Räsänen: Poliisi ei suostunut antamaan sisäministerille selvitystä tietolähteiden käytöstä

Syyttäjällä superkiire: "En ehdi puhua sanaakaan" – KRP:n päällikön esitutkinta valmistuu vain hetki ennen Suomen suurinta poliisirikosoikeudenkäyntiä

Poliisiylijohtaja Kolehmainen: Virkarikostutkinta on "poliisin historian vakavin paikka" – kolmelle korkea-arvoiselle poliisimiehelle syytteet virkarikoksista