Suomessa voi olla satoja ihmiskaupan uhreja – "Jos puhumme nykyajan orjuudesta, se vääristää käsitystä mistä puhumme"

Ihmiskaupan uhrien määrää niin Suomessa kuin muualla maailmassa ei tiedä kukaan. Asiantuntijat kertovat, miksi "nykyajan orjuus" soveltuu huonosti kuvaamaan ihmiskauppaa ilmiönä.

ihmiskauppa
Anonyymeja ihmisiä Helsingin keskustassa.
Henrietta Hassinen / Yle

Jopa 25 miljoonaa ihmistä maailmassa saattaa olla ihmiskaupan uhreja. Asiaa koskevat tilastot ovat usein vain jäävuoren huippu.

– Ihmiskauppa on vakava asia maailmanlaajuisesti. Jotkut järjestöt ovat yrittäneet arvioida ihmiskaupan uhrien määrää. Yksi arvio on 25 miljoonaa, mutta tätäkin lukua on kritisoitu, Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin johtaja Natalia Ollus sanoi Yle Radio 1:n Ykkösaamussa tiistaina.

Sama pätee Suomeen: ihmiskaupan uhrien määrää on hankala arvioida.

– Tämä on piilorikollisuutta, suurin osa tapauksista ei tule ilmi, toteaa erityisasiantuntija Pia Marttila Rikosuhripäivystyksestä.

Tämä on piilorikollisuutta, suurin osa tapauksista ei tule ilmi.

Pia Marttila, erityisasiantuntija, Rikosuhripäivystys

Suomessa on virallinen ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä, joka toimii sisäministeriön hallinnonalan alaisuudessa. Se antaa jotain suuntaa ilmiön laajuudesta. Natalia Olluksen mukaan tänä vuonna ensimmäisen kuuden kuukauden aikana auttamisjärjestelmään oli esitetty 115 ihmistä, joista 76 oli otettu sinne.

– Osa heistä oli uhriutunut ulkomailla eli he ovat esimerkiksi turvapaikanhakijoita, jotka ovat joutuneet hyväksikäytetyksi matkan aikana, mutta heidät on Suomessa tunnistettu. Kyllä se (lukumäärä) mielestäni kertoo siitä, että Suomessa on koko ajan kymmeniä, ellei satoja uhreja, Ollus arvioi.

Orjuus vääristää käsitystä mistä puhutaan

Viime vuosina englannin kielessä on yleistynyt termi modern slavery eli nykyajan orjuus (siirryt toiseen palveluun). Sekä erityisasiantuntija Pia Marttila Rikosuhripäivystyksestä että Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin johtaja Natalia Ollus eivät kuitenkaan mielellään puhu ihmiskaupasta nykyajan orjuutena.

Kun puhumme nykyajan orjuudesta, ajattelemme äärimmäistä hyväksikäyttöä, äärimmäistä väkivaltaa ja pakottamista. Ihmiskauppatapauksissa kyse on usein paljon jotenkin arkipäiväisemmästä asiasta.

Natalia Ollus, johtaja, Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti

– Sinänsä ymmärrän termin käytön. Toisaalta kritisoin sitä, koska se vääristää käsitystä, mistä me puhumme. Kun puhumme nykyajan orjuudesta, ajattelemme äärimmäistä hyväksikäyttöä, äärimmäistä väkivaltaa ja pakottamista. Ihmiskauppatapauksissa, joita Suomessakin on ollut, kyse on usein paljon jotenkin arkipäiväisemmästä asiasta: hienovaraisemmasta hyväksikäytöstä ja pakottamisesta, Ollus sanoo.

– Jos puhutaan raflaavilla termeillä, se johtaa valitettavasti siihen, että ihmiset jotka ovat itse siinä tilanteessa, eivät tunnista sitä ihmiskaupaksi tai sitten ihmiset, jotka voisivat tunnistaa nämä ihmiset uhreiksi, eivät heitä tunnista, Marttila komppaa.

Ihmisten liikkuvuus tuskin vähentää ihmiskauppaa

Ihmiskaupassa olennaista ja keskeistä on se, että ihmiskaupan uhri pystytään saattamaan asemaan, jossa uhri on täysin näköalaton: hän ei usko, että tilanteesta voisi päästä jotenkin pois.

Ollus toteaa, että hyväksikäyttöä voi ajatella jatkumona.

– Jos ajatellaan lievintä hyväksikäytön muotoa, Suomessa työperäisen hyväksikäytön yleisin muoto on alipalkkaus. Alipalkkaus itsessään ei ole ihmiskauppaa, mutta jos siihen tulee lisämuotoja, se alkaa lähestyä ihmiskauppaa.

Suomessa ihmiskaupan muotoja ovat työperäinen ja seksuaalinen hyväksikäyttö, joiden lisäksi on merkkejä pakkoavioliittojen yleistymisestä, Ollus ja Marttila kertoivat Yle Radio 1:n Ykkösaamussa. Työperäistä hyväksikäyttöä ovat esimerkiksi 12–16 tuntiset työpäivät ravintolassa ilman vapaata. Maailmalla myös lapsisotilaat ovat ihmiskaupan uhreja.

Maailman tilanne ja liikkuvuuden lisääntyminen tuskin ainakaan vähentävät ihmiskauppaa.

– Totta kai ne luovat suuremman ryhmän, jotka ovat alttiita ihmiskaupalle, vaikkakin ihmiskauppaa ilmiönä tunnistetaan paremmin, Marttila toteaa.

Lue lisää:

Tehtävä Nigeriassa: suomalainen rajavartija taistelee ihmiskauppaa vastaan – "Tämä on 2000-luvun orjakauppaa"