Helsinkiin saapuu tänään tiiviimpää Eurooppaa visioiva Emmanuel Macron – Suomessa kiinnostavat ainakin puolustus ja start-upit

Macronin ajatuksissa unionin maat etenevät integraatiossa eri kehillä: reaktorin ydin tiivistää yhteistyötään esimerkiksi taloudessa ja puolustuksessa, mutta ulkokehää yhdistävät vain arvot.

Emmanuel Macron
Pääkuvagrafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Suomeen saapuu keskiviikkona vierailulle Ranskan kaikkien aikojen nuorin presidentti, Emmanuel Macron.

Hän on myös yksi harvoja johtajia, jotka ovat esittäneet viime aikoina visioita EU:n tulevaisuuden suunnasta.

Ensimmäisellä Helsingin-vierailullaan Macron tapaa presidentti Sauli Niinistön ja pääministeri Juha Sipilän.

Presidenttien asialistalla ovat ainakin turvallisuus- ja puolustuspoliittiset asiat, kansainvälinen politiikka, arktiset asiat ja ilmastonmuutos. Pääministeri Sipilän kanssa Macron keskustelee EU:ssa pinnalla olevista asioista: unionin puolustusyhteistyöstä, Euroopan rahaliitosta ja maahanmuutosta.

Miten läheinen Suomi on Macronille?

– Macronille EU-myönteisyys on tärkeää, ja Suomi on yksi EU-myönteisimmistä euromaista, Ranskaa tunteva väitöskirjatutkija Ilona Lahdelma Oxfordin yliopistosta sanoo.

Lahdelma arvelee Macronin pitävän Suomea hyvin lähellä unionin ydintä sijaitsevana maana, jossa ollaan hänen kanssaan EU-politiikassa samoilla linjoilla.

– Macronille Suomi on EU:n mallimaa jokaisessa yhteistyömuodossa, Lahdelma sanoo.

Macron haluaa kehittää niin Ranskan kuin EU:nkin teknologia-alan pienyrityksiä. Ranskasta startup-kansakuntaa haluavaa (siirryt toiseen palveluun) Macronia kiehtoo luonnollisesti myös suomalainen teknologia. Vierailuohjelmaan sisältyykin käynti Aalto-yliopistolla tutustumassa innovaatioihin.

Ainoa visioija

Macron on yrittänyt ottaa johtoasemaa kriisistä toiseen tarponeessa Euroopan unionissa. Presidentti on sanonut haluavansa (siirryt toiseen palveluun) vahvemman Euroopan, joka voisi johtaa vapaata maailmaa.

Ranskassakin Macron on halunnut kasvattaa suosiotaan esiintymällä suuren maailman johtajana, joka käy huipputapaamisissa ja visioi kansainvälisestä yhteistyöstä.

Jos Britannian EU-ero tapahtuu hallitusti, Italian taloustilanne paranee ja Saksan sisäpolitiikka palaa raiteilleen, Macron voidaan tutkija Lahdelman mukaan nähdä jälkikäteen Euroopan pelastajana.

– Macron oli ainoa, joka säilytti malttinsa, uskoi tähän eikä lähtenyt EU:n sekasortoon mukaan. Hän pelaa vähän kuin pokeripeliä ja on ainoa, joka ohjaa uppoavaa laivaa tilanteessa, Lahdelma arvioi.

Macron on iskenyt rakoon, jonka Saksan liittokanslerin Angela Merkelin passiivisuus EU-asioissa on jättänyt.

– Merkel näyttää kääntäneen takkinsa pakolaispolitiikan suhteen ja on ottanut pääasiakseen saada saksalaiset äärioikeistolaiset sekä oman puolueen rakoilevat välit kuntoon. Siihen ei aktiivinen EU-politiikka oikein sovi, toteaa Lahdelma.

Miksi Macron haluaa visioida?

Mutta miksi Macron ylipäätään haluaa pukea itselleen visionäärin viitan?

Presidentti on tällä hetkellä epäsuosittu Ranskassa. Viimeisimmän mielipidemittauksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) kaksi kolmesta ranskalaisesta on tyytymättömiä Macronin politiikkaan.

– Macronille on luontevampaa tällä hetkellä edistää ulkopolitiikkaa kuin sisäpolitiikkaa, Sorbonnen yliopistossa syyskuusta lähtien työskentelevä Ranska-tutkija Laura Parkkinen sanoo.

Emmanuel Macronin visiot saattavat olla myös osa suurempaa unionin pelastusoperaatiota. Ilona Lahdelman mukaan Macronin taktiikka on yrittää saada EU:n ydin menestymään. Näin hän yrittää markkinoida ajatuksen unionin hyvistä puolista uudelleen itäeurooppalaisille äänestäjille.

Kyse voi olla poliittisesta ajoituksesta ja Macronin yrityksestä kasvattaa valtaansa. Nyt on hyvä ajankohta visioinnille, koska ensi vuoden toukokuussa järjestetään europarlamenttivaalit.

Macron hakee vaaleihin kumppaneita En Marche -liikkeelleen, jolla ei ole edustusta europarlamentissa.

Pohjustuksena EU-vaaleihin Macron haluaa tuoda kansalaisia yhteen keskustelutilaisuuksiinsa Euroopan unionista. Kaikki EU-maat paitsi Unkari ja eroava Iso-Britannia ovat suostuneet tilaisuuksien pitämiseen (siirryt toiseen palveluun).

Macronin Suomen-vierailun yhteyteen kansalaiskeskustelua ei kuitenkaan tule. EU:n tulevaisuutta sen sijaan käsitellään Turun Eurooppa-foorumissa (siirryt toiseen palveluun) loppuviikosta.

Katse kohti pienempiä maita

Heinäkuun lopussa Macron esitti valtiovierailullaan Portugalin Lissabonissa vision kolmen kehän Euroopasta (siirryt toiseen palveluun). Visiossa tunnustetaan se, että EU-maat voivat edetä integraatiossa eri tahtiin.

Reaktorin ytimessä ovat tiivistä yhteistyötä tekevät euromaat, jotka haluavat lisää integraatiota. Keskikehällä sijaitsevat maat, jotka haluavat vahvat sisämarkkinat ja jakavat vapaan liikkuvuuden periaatteen. Uloin kehä on jaettujen eurooppalaisten arvojen kehä, jolla on myös EU:n ulkopuolisia maita, kuten Venäjä ja Turkki.

Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.

Grafiikka
Tanja Ylitalo / Yle Uutisgrafiikka
Grafiikka
Tanja Ylitalo / Yle Uutisgrafiikka
Grafiikka
Tanja Ylitalo / Yle Uutisgrafiikka

Macronin Euroopan-kiertueen viimeisimmät kohteet kertovat prioriteeteista jotain. Portugali, Tanska ja Suomi eivät ole perinteisesti kuuluneet Ranskan kannalta keskeisimpiin EU-kumppaneihin.

– Macron haluaa uusia liittolaisia, jotta saisi visionsa vietyä läpi, tutkija Laura Parkkinen toteaa.

Presidentti levitti aktiivisesti viestiään Eurooppaan jo ensimmäisenä vuotenaan vallassa. Hän teki viime vuonna yhteensä 26 matkaa muihin EU-maihin (siirryt toiseen palveluun).

Macronin kolmen kehän vision ytimeen tutkija Ilona Lahdelma sijoittaa EU-maista esimerkiksi Irlannin. Se on Ranskalle tärkeä kumppani brexit-neuvottelujen takia. Niissä sovitaan muun muassa, millainen EU:n ulkoraja Irlannin saarella kulkee (siirryt toiseen palveluun) Britannian erotessa unionista maaliskuussa 2019.

Uloimmalle kehälle asettuvat Brysseliä vastaan kapinoivat itäisen Keski-Euroopan maat, kuten Unkari ja Puola. Niiden kohtalo integraatiokehityksessä tuskin huolettaa Macronia.

– Ranska ei ole huolissaan siitä, että EU-skeptisempiä jäsenmaita putoaa kelkasta. Saksa ja Pohjois-Euroopan maat ovat sillä kannalla, että EU:n pitää pyrkiä menemään eteenpäin niin, että jäsenmaat ovat mahdollisimman laajasti mukana, Viron ulkopoliittisen instituutin johtaja Kristi Raik arvioi Ylelle.

Puuttumista maailman kriiseihin

Puolustuksen alalla Macron on suunnitellut interventiojoukkoja, joihin osa EU-maista, kuten Viro ja eroava Britannia ovat lupautuneet. Niiden tarkoitus on pystyä reagoimaan nopeasti maailman kriiseihin – esimerkiksi Ranskalle tärkeällä Afrikan mantereella, mutta myös muualla.

Ranska on viime vuosina tehnyt itsenäisesti interventioita esimerkiksi Maliin ja Keski-Afrikan tasavaltaan. Ranska myös johti Naton interventiota Libyaan vuonna 2011. Macron toivookin muilta EU-mailta tukea tuleviin operaatioihin.

Suomi harkitsi pitkään kantaansa Macronin aloitteeseen. Tasavallan presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta päätti perjantaina kokouksessaan, että Suomi ilmaisee kiinnostusta interventiojoukkoihin osallistumiseen.

Suomessa Macronia kiinnostanee myös asevelvollisuus. Macron suunnitteli ennen valintaansa asevelvollisuuden kaltaisen järjestelmän palauttamista Ranskaan, mutta ehdotus on tähän mennessä kutistunut (siirryt toiseen palveluun) lyhyeksi kansalaispalvelukseksi.

Euromaat ovat jo omalla kehällään

Kehistä koostuva Eurooppa on osittain jo todellisuutta, eikä eritahtista etenemistä ole ajanut yksin Macron.

– EU:ssa on jo kaksi kehää: 19 maan euroalue ja 28 maan sisämarkkinat, joilla on pian yksi maa vähemmän. Euroalueen ja sisämarkkina-alueen maiden vastuilla ei ole mitään yhteistä, kuten nähtiin esimerkiksi Kreikan talouskriisissä, ranskalainen liberaaliryhmän europarlamentaarikko ja parlamentin budjettikomitean puheenjohtaja Jean Arthuis toteaa Ylelle puhelimitse.

EU:n tiiviimmän integraation puolestapuhujat toivovat, että euroalueen ydin saisi rauhassa syventää yhteistyötään.

– Niiden, jotka haluavat mennä eteenpäin, pitää antaa mennä eteenpäin, Arthuis sanoo.

Jean Arthuis
Ranskalainen europarlamentaarikko Jean Arthuis on toiminut myös Ranskan talousministerinä Jacques Chiracin presidenttikaudella.David Plas / FFA

Macron on visioinut euroalueelle yhteistä budjettia, valtiovarainministeriä ja euroalueen parlamenttia.

Macron ja Merkel pääsivät kesäkuussa yhteisymmärrykseen euroalueen budjetin luomisesta. Merkel on sen sijaan suhtautunut Macronia varovaisemmin ajatukseen valtiovarainministeristä.

Budjettiehdotus puolestaan on saanut osakseen vastustusta (siirryt toiseen palveluun) esimerkiksi Alankomailta ja vähemmän yllättäen Puolalta. Idea euroalueen parlamentista ei ole innostanut (siirryt toiseen palveluun) saksalaisia eikä edes Euroopan komission puheenjohtajaa Jean-Claude Junckeria.

Idea yhteisbudjetista ja valtiovarainministeristä on esitetty jo kymmenen vuotta sitten – ja se näyttää Lahdelman mukaan edelleen epärealistiselta.

– Ne voivat olla realistisia EU:n ydinporukalle. On hyvin vaikeaa kuvitella, että niin erilaiset maat kuin Luxemburg ja Slovakia pystyisivät sopeutumaan näihin, Lahdelma sanoo.

Myös työttömyysvakuutus ideana

Tulevaisuudessa todennäköiseltä näyttäviä vaihtoehtoja on kaksi. Toinen on kahden tason Eurooppa, jossa integraatio on syvempää osalla ja pinnallisempaa osalla EU-maista. Toiveikkaampi vaihtoehto on, että EU-yhteistyö paranee.

Läheisimpään yhteistyöhön ryhtyville maille Macron on ehdottanut yhteistä työttömyysvakuutusta. Hänen tavoitteenaan on saada terveydenhuoltoon, koulutukseen ja palkkatasoon yhteiset standardit, jotka ottavat huomioon EU-maiden erilaisen kehitystason.

Macron haluaa EU-maiden lähenevän sosiaalisesti myös taloudessa, terveydessä, elintarvikehuollossa ja ympäristöasioissa.

Työttömyysvakuutusta euroalueelle on hiljattain ehdottanut myös Saksa (siirryt toiseen palveluun) valtiovarainministeri Olaf Scholzin suulla. Idea on noussut esiin useissa eri aloitteissa vuosien varrella.

Lupaako Macron liikoja?

EU kamppailee tällä hetkellä siirtolaisten ja turvapaikanhakijoiden jakamisen kanssa. Myös populismi, Britannian eroprosessi ja itäisen Keski-Euroopan irtiotot oikeusvaltioperiaatteesta repivät unionia hajalle.

Ovatko presidentti Macronin visiot tässä tilanteessa realistisia?

– Macron haluaa ensin keskustella, sitten esitetään visio ja sitten ruvetaan toteuttamaan. Toisaalta tulee tunne, että luvataan hyvää ja kaunista kaikille, Parkkinen pohtii.

Ranskalaismeppi Arthuis taas uskoo, että Euroopassa tarvitaan suunnannäyttäjää.

– Tarvitaan projekti, tarvitaan visio. Mutta Macron ei pysty siihen yksin. Meidän täytyy onnistua yhdessä.

Kuunneltavaa:

Lisää aiheesta:

Suomeen saapuu Ranskan presidentti, joka saa kovaa kritiikkiä kotimaassaan – ja haluaa hukuttaa skandaalit uudistuksiin

Italia uhkaa lakkauttaa maksunsa EU:lle – sisäministeri ja presidentti rajussa pakolaisriidassa

Uudet turvapaikanhakijoiden käsittelykeskukset saivat tukea EU-johtajilta

Aiheesta muualla:

MTV Uutiset: Helena Petäistön kolumni: Suomi on Macronin uuden Eurooppa-kiertueen kolmas maa, eikä nyt ole kyseessä "ranskalainen visiitti" (siirryt toiseen palveluun)

Satakunnan Kansa: Macron saapuu Suomeen - ja yrittää todennäköisesti saada Suomen mukaan EU:n ulkopuoliseen puolustusaloitteeseensa (siirryt toiseen palveluun)

Juttua muokattu 29.8. klo 11.56: Tarkennettu Ilona Lahdelman kommenttia liittokansleri Angela Merkelistä ja Saksan sisäpolitiikasta. Kommentista sai aiemmin käsityksen, että Merkel olisi jo saanut kuntoon välinsä CDU:n sisarpuolueeseen CSU:hun ja Saksan äärioikeistoon.