Kuollutta poikasta kuljettanut valasemo tunsi todennäköisesti jonkinlaista kiintymystä – "oliko se sellaista surua kuin ihminen ajattelee surun olevan"

Valasemo kannatteli kuollutta poikastaan nokallaan meren pinnalla 17 päivän ajan. Eläinten tunteiden tutkimisessa vaikeaa on se, kun kysyä ei voi.

miekkavalas
miekkavalas ja poikanen
AOP

Kuolleen poikasen sureminen ei ole miekkavalailla tavatonta, mutta tuorein tapaus oli poikkeuksellisen pitkäkestoinen, sanoo valastutkija Olli Loisa.

Valasemo kannatteli kuollutta poikastaan nokallaan meren pinnalla 17 päivän ajan Tyynellä valtamerellä. Sitä ei pysty varmasti sanomaan, ymmärsikö valasemo poikasensa olevan kuollut.

– Sitä ei tiedetä, tunsiko valas surua eli oliko se sellaista surua kuin ihminen ajattelee surun olevan. Mutta jonkilaista kiintymystä emo on kuolleeseen poikaseen osoittanut, Loisa aprikoi Radio Suomen Päivän haastattelussa tiistaina.

Sitä ei tiedetä, tunsiko valas surua eli oliko se sellaista surua kuin ihminen ajattelee surun olevan.

Olli Loisa, valastutkija

Syytä poikasen kuolemalle ei ainakaan toistaiseksi tiedetä, sillä poikasen ruhoa ei ole löydetty. Loisan mukaan kyseisessä laumassa on havaittu jonkin verran ravinnon puutetta. Laumassa on tälläkin hetkellä nälkiintynyt, 4-vuotias miekkavalas.

Miekkavalailla perhesuhteet ovat tiiviitä. Loisan mukaan ei olisi tavatonta, jos vastaavanlaisissa tapauksissa lauman muut jäsenet kantaisivat poikasta tai toisivat ruokaa emolle.

Eläimillekin voidaan määrätä masennuslääkkeitä

Eläinlääketieteellisen farmakologian professori ja eläinten tunteisiin erikoistunut tutkija Outi Vainio kertoo, että eläinten tunteita on vakavammin tutkittu kymmenen viime vuoden ajan.

– Varmasti vieläkin on tutkijoita, jotka ajattelevat, etteivät eläimet oikeastaan tunne mitään, että ne ovat koneita tai elävät vaistojensa varassa. Eläinten tunteiden tutkimus alkoi enemmän negatiivisten tunteiden tutkimuksena, mutta nykyään on keskitytty myös positiivisiin tunteisiin, Vainio sanoi Radio Suomen Päivässä tiistaina.

Eläinten tunteita tutkitaan niiden käytöstä havainnoimalla, koska kysyäkään ei voi. Eläimille saatetaan myös yrittää tietoisesti luoda positiivinen tai negatiivinen tunne – eli esimerkiksi tehdään jotain, mistä eläimen tiedetään pitävän – eli kokeellisessa tilanteessa havainnoidaan tunnetta.

Tieteellistä todistetta ei ole, että jokin eläin päättäisi, ettei halua enää elää.

Outi Vainio, eläinlääketieteellisen farmakologian professori

Vainion mukaan eläimillekin voidaan määrätä masennuslääkkeitä. Eläimille ei ole olemassa omia masennuslääkkeitä, vaan niille määrätään samoja lääkkeitä kuin ihmisille. Eläimille masennuslääkkeitä määrätään siinä tapauksessa, jos eläimellä on käytöshäiriö, joka häiritsee omistajaa tai toisia eläimiä; eläintä itseään se ei välttämättä haittaa.

– Tutkimukset osoittavat, että pelkkä lääkkeiden käyttö ei ole tehokasta vaan eläin tarvitsee myös esimerkiksi koulutusta.

Entä voiko eläin olla itsetuhoinen?

– Tämä on mielenkiintoinen kysymys. Tieteellistä todistetta ei ole, että jokin eläin päättäisi, ettei halua enää elää. Mutta on tietenkin tilanteita, joissa eläimet esimerkiksi jostain syystä lakkaavat syömästä ja kuihtuvat pois, Vainio toteaa.

Lue lisää:

Miekkavalasemo kuljetti kuollutta poikasta mukanaan yli kaksi viikkoa, nyt "suruaika on ohi"