Positiivisuus on korvannut rättisulkeiset armeijassa – "Aikaa käytetään taistelun opetteluun, eikä pinkan tekemiseen"

Moni entisaikaan armeijan käynyt uskoo inttikurin löystyneen. Everstiluutnantti Mikko Saarelainen ei allekirjoita väitettä.

varusmiehet
Varusmiehiä rivissä.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Muistot liikunnalla rankaisemisesta ja rättisulkeisista ovat vahvasti monen sukupolven mielessä, mutta tänä päivänä armeijan kurinpito perustuu Puolustusvoimien mukaan ennemminkin positiiviseen johtamiseen kuin sanktioihin. Mielikuvat armeijasta ovatkin nyt kutsuntoihin pyydettävillä nuorilla jo aivan erilaisia kuin vanhemmillaan tai isovanhemmillaan.

– Kaverit on kertoneet, että siellä oppii uutta ja saa hyviä kavereita. Kuriahan siellä pidetään, mutta kun tekee mitä käsketään, niin sillä pärjää, sanoo joroislainen Niklas Silander.

Yhtä positiivisia ajatuksia armeijasta on myös Joroisten yhtenäiskoululle kutsuntoihin saapuneella Akseli Uotisella.

– Isä on kertonut siitä, millaista kuri oli hänen aikaansa, mutta nythän se on muuttunut. Hyvillä mielin olen armeijaan menossa, ei edes aamuherätykset pelota, Uotinen toteaa.

Silander ja Uotinen ovat tulevia varusmiehiä. Tuhansien nuorien palveluskelpoisuutta määritellään Puolustusvoimien kutsunnoissa tulevina viikkoina eri puolilla Suomea. Kutsuntoihin osallistuu tänä vuonna yhteensä noin 35 000 miestä.

Me armeijassa valmennamme ihmisiä taisteluun ja sen voittamiseen. Ei pinkan suoruudella ole mitään tekemistä sen asian kanssa.

Mikko Saarelainen, osastoesiupseeri, Maavoimien esikunta

Suomessa lainsäädäntö on määrännyt jo vuosikymmeniä sotilaskurinpidosta. Lain rinnalla on kulkenut kuitenkin perimätietona erilaisia rangaistuskeinoja, joita nykypäivänä pidetään simputtamisena eli kiusaamisena. Maavoimien johtava lakimies Juha Lindberg sanoo lähtökohdan olevan se, että kun tarvetta rangaistuksiin on, käytetään laissa määriteltyjä rangaistuskeinoja.

– Itse kehitettyjä tai perinteinä olleita muita seuraamusmuotoja, kuten Ilta-sanomien artikkelissa (siirryt toiseen palveluun) mainittuja seisottamista tai pinkan räjäyttämistä, ei enää käytetä. Niistä on ihan tietoisesti pyritty eroon, Lindberg kertoo.

Pinkan räjäyttäminen tarkoittaa sitä, että kun varusmies on taitellut sänkynsä päiväpeitteen millimetrin tarkkuudella, eli tehnyt pinkan, varusmiesjohtaja on voinut avata pinkan ja pyytää tekemään uudestaan.

Myös osastoesiupseeri everstiluutnantti Mikko Saarelainen Maavoimien esikunnasta sanoo Puolustusvoimien keskittyvän nyt enemmän oikeisiin asioihin, kuten taisteluharjoituksiin, kuin rivissä seisomisen opetteluun.

– Me armeijassa valmennamme ihmisiä taisteluun ja sen voittamiseen. Ei pinkan millimetrimäärällä tai viivojen suoruudella ole mitään tekemistä sen kanssa, Saarelainen sanoo.

Saarelainen on hiljattain siirtynyt Pohjanmaan jääkäripataljoonan komentajan tehtävistä Porin prikaatista Maavoimien esikuntaan Mikkeliin. Ajat ovat muuttuneet sitten 1990-luvun alun, kun Saarelainen itse oli armeijassa.

– Toisena inttipäivänä muistan punnertaneeni muulloinkin kuin liikuntakoulutuksessa. Yhteiskunta on muuttunut ja johtamisen tapa on muuttunut viime vuosikymmeninä. Armeija seuraa näitä yhteiskunnan muutoksia.

Osastoesiupseeri everstiluutnantti Mikko Saarelainen Maavoimien esikunnasta.
Maavoimien esikunnan osastoesiupseeri Mikko Saarelainen ei allekirjoita väitettä kurin höltymisestä armeijassa.Esa Huuhko / Yle

Perimätietona siirtyneet kurinpitomuodot kuten asennossa seisottaminen ja rättisulkeiset ovat Saarelaisen mukaan olleet kantahenkilökunnalta pannassa jo vuosikymmeniä. Rättisulkeisilla tarkoitetaan tilannetta, jossa joukko määrätään vaihtamaan vaatteita nopeasti. Tarkoituksena on aikaansaada tilanne, jossa osa ryhmän jäsenistä ei onnistu tehtävässä määrätyssä ajassa, jolloin voidaan määrätä uusi vaatteiden vaihto. Tyypillisesti tämän tyylisiä rangaistuksia ovat käyttäneet varusmiesjohtajat.

– Nuoret kun keskenään puuhaavat siellä, niin tällaisia tapauksia voi sattua, Saarelainen sanoo.

Poistumiskielto on yleisin kurinpitorangaistus

Lakiin perustuvia kurinpitorangaistuksia armeijassa on viisi. Lievin rangaistus on muistutus, joka annetaan varusmiehelle yksityisesti.

– Muistutusta käytetään kaikista lievimmissä jutuissa. Tavallaan tuodaan esille, että väärin meni, mutta ei anna aihetta tämän kummallisempiin toimenpiteisiin.

Astetta vakavampi rangaistusmuoto on ylimääräinen palvelus, jossa varusmiehelle määrätään palvelukseen liittyviä tehtäviä varsinaisen palvelusajan ulkopuolella. Yksi kerta ylimääräistä palvelusta tarkoittaa kahden tunnin yhtämittaista jaksoa sellaista työtä, joka ei kuulu palvelusohjelmaan. Esimerkiksi lumitöitä ja siivous- tai järjestelytehtäviä käytetään yleisesti ylimääräisenä palveluksena.

Yleisin kurinpitorangaistus on poistumiskielto. Poistumiskiellon aikana varusmies ei saa poistua kasarmin alueelta. Tätä rangaistusta voidaan määrätä 1-15 vuorokautta ja tänä aikana käytännössä varusmiehen iltalomat ja viikonloppuvapaat "palavat".

– Poistumiskiellossa viedään nuorelta luvassa ollut vapaa-aika, ja tämä on koettu tehokkaimmaksi rangaistusmuodoksi, everstiluutnantti Mikko Saarelainen kertoo.

Edellä mainittujen lisäksi varusmiehiä voidaan rangaista varoituksella. Varoitus on samantyyppinen kuin muistutuskin, mutta julkinen. Varoitus julkaistaan erikseen joukko-osaston päiväkäskyssä.

Ankarin rangaistusmuoto armeijassa on kurinpitosakko, joka rinnastuu normaaleihin päiväsakkoihin. Kurinpitosakkoa voidaan antaa 1-15 päivältä.

Kuria positiivisella otteella

Yleisimpiä sotilasrikoksia ovat palvelusrikokset. Niissä varusmies rikkoo yleistä palvelusohjesääntöä (siirryt toiseen palveluun) tavalla tai toisella. Ohjesäännössä määritellään tarkasti se, miten varusmies tai sotilas saa ja ei saa käyttäytyä. Tyypillisimpiä tapauksia ovat sellaiset, jossa varusmies jää punkkaan nukkumaan herätyksen jälkeen tai myöhästyy palveluksesta. Myös kännykän käyttö aiheuttaa jonkin verran rangaistuksia armeijassa.

– Palveluksessa ollessa kännykkää ei saa käyttää, sillä henkilön kiinnostus on tällöin jossain muualla kuin palveluksen suorittamisessa. Jos tätä kieltoa tietoisesti rikkoo, on siitä myös rangaistuksia annettu, Maavoimien johtava lakimies Juha Lindberg kertoo.

Varusmies tekee pinkan.
Petri Lassheikki / Yle

Ohjesäännön uudistuksen myötä pari vuotta sitten muun muassa pinkanteko poistettiin ohjeista.

– Päiväpeiton voi nykyään taitella siististi myös varusmiehen kaappiin, jolloin pinkan räjäyttäminen ei ole enää edes mahdollista, Saarelainen sanoo.

Pari vuotta sitten Yle uutisoi sotilasrikosten vähentyneen rajusti 2010-luvulla. Kun vielä 2008 vuonna rangaistuksia annettiin vuosittain koko Puolustusvoimissa yli 4000 kappaletta, on nyt tuo sama luku noin 2500. Yksi tekijä on ikäluokkien pienentyminen, eli varusmiehiä on nyt entistä vähemmän. Maavoimien johtava lakimies Juha Lindberg arvelee myös kulttuurin muutoksella olevan osansa lukuihin.

– Tässäkin peilautuu se muutos, joka johtamisessa on ollut. Pyritään johtamaan joukkoja ja pitämään kuria positiivisilla keinoilla eikä niinkään sanktioilla, Lindberg tuumii.

Armeijassa esimiestehtävät nähdään nykyään samanlaisina kuin mitkä tahansa esimiestehtävät. On osattava motivoida ja johtaa esimerkillä. Mikko Saarelainen kertoo puolustusvoimien henkilökunnan suhtautuvan uusiin sääntöihin ja johtamistyyliin hyvin.

– Sotaväessä tämä on osa kuria. Sillä tavalla tässä organisaatiossa on helppo toimia, että kun jotain painetaan paperille ja käsketään, niin sitten me tehdään, hän sanoo.

Varusmies voi tehdä rangaistuksesta tutkintapyynnön

Jos varusmies kokee tulleensa kohdelluksi epäoikeudenmukaisesti kuria pidettäessä, eivät rangaistukset ole kiveen kirjoitettuja. Kaikki kurinpitoesimiesten määräämät rangaistukset on mahdollista viime kädessä saattaa tuomioistuimen tutkittaviksi. Kovin yleisiä tutkintapyynnöt eivät kuitenkaan ole, sillä viime vuonna näitä tehtiin yhteensä 24. Kurinpitorangaistuksia annettiin viime vuonna puolustusvoimissa yhteensä 2400.

– Kyllä tämä osoittaa sen, että kurinpitojärjestelmä on ainakin pääosin koettu oikeudenmukaiseksi ja myös määrättävät rangaistukset kohtuullisiksi verrattuna niihin tekoihin, joista ne on määrätty, Maavoimien johtava lakimies Juha Lindberg toteaa.

Voiko armeija toimia ilman kuria?

Armeija on paikka, jossa valmistaudutaan toimimaan poikkeusoloissa. Varusmiehet koulutetaan toimimaan vaikeissa, jopa hengenvaarallisissa tilanteissa. Tämä on se pääsyy, miksi kuri on tärkeä osa armeijaa.

– Sotilaalla on oltava itsehillintää, on pystyttävä toimimaan paineiden alla, ja pystyttävä liikuttelemaan suuriakin joukkoja. Tarvitaan tietty koodisto, että tämä onnistuu, Mikko Saarelainen summaa.

Armeijassa asioita suoritetaan joukkoina. Saarelainen vertaa armeijaa mihin tahansa yhteisöön.

– Voiko koulu toimia ilman sääntöjä? Ja eihän liikennekään soljuisi ilman kuria ja järjestystä.

Moni entisaikaan armeijan käynyt on todennut inttikurin löystyneen jopa liikaakin. Everstiluutnantti Mikko Saarelainen ei allekirjoita väitettä.

– Armeija on kokonaisuudessaan muuttunut. Nyt käytetään erilaisia keinoja kurin ylläpitämiseksi. Töitä tehdään päiväpalvelusohjelmien mukaisesti, ja aikaa käytetään taistelun opetteluun sekä vaikkapa henkilökohtaisen aseen käyttöön. Ei niinkään seisomisen opetteluun tai pinkan tekemiseen.