Asuminen, ateriat, oppikirjat, läppäri ja pienet ryhmäkoot – maalaislukion ilmainen paketti houkuttelee opiskelijoita pääkaupunkiseudulta asti

Pikkulukio Hartolassa, Itä-Hämeen sydämessä on onnistunut täyttämään aloituspaikoistaan yli puolet. Valtaosa opiskelijoista tulee pitkien matkojen päästä.

lukiokoulutus (toisen asteen koulutus)
Kiia Syrjäläinen
Kiia Syrjäläinen muutti Hartolaan naapurikunnasta Pertunmaalta.Yle

15-vuotias Nyyrikki Kylmänen istahtaa sängylleen hieman pöllämystyneenä. Takana on parin tunnin infotulva, jonka aikana on pitänyt opetella uusien opiskelukavereiden ja opettajien nimiä, ottaa haltuun koulun sääntöjä ja painaa mieleen, mistä löytyvät luokat ja mistä vessa.

Ensimmäinen lukiopäivä lienee jännittävä kaikille, mutta Kylmäselle ja muille Itä-Hämeen opiston ekaluokkalaisille päivä tarkoittaa astetta suurempaa muutosta. Valtaosa heistä on muuttanut edellisenä iltana koulun asuntolaan, satojen kilometrien päähän lapsuudenkodistaan ja vanhemmistaan.

– Eniten meille tulee opiskelijoita pääkaupunkiseudulta, kertoo Itä-Hämeen opiston apulaisrehtori Taija Teittinen.

Kilpailu opiskelijoista on kovaa

Itä-Hämeen opisto toimii vanhassa kartanossa vajaan 3 000 asukkaan Hartolassa. Nyyrikki Kylmänen edustaa vähemmistöä sikäli, että hän muutti opistolle lähempää, naapurikunnasta Sysmästä.

– Eka yö on aina se jännin, kun pitää vähän totutella, Kylmänen sanoo.

Nyyrikki Kylmänen
Nyyrikki Kylmänen halusi opiskelemaan sisäoppilaitokseen, koska oli kuullut niistä hyvää siskoiltaan.Yle

Niinikään naapurikunnasta tuleva Kiia Syrjäläinen myöntää myös jännittäneensä muuttoa.

– Tuli aika itsenäinen olo, hän kertoo.

Pienet maaseutulukiot joutuvat käymään kovaa kamppailua saadakseen vuosikurssinsa täyteen, tai edes puolilleen. Keinovalikoimiin kuuluu esimerkiksi erikoistuminen joihinkin tiettyihin oppiaineisiin tai vaikkapa urheiluun.

– Tällainen profiloituminen on aika tyypillistä. On esimerkiksi ratsastuslukio ja ilmailulukio, sanoo opetusneuvos Kimmo Koskinen opetushallituksesta.

Toisenlainen houkutin on tarjota opiskelijoille ilmaiset oppimateriaalit.

– Sekin on aika yleistä, muttei mitenkään huolestuttavalla tasolla, Koskinen toteaa.

Ylpeydenaiheena pienet ryhmät

Itä-Hämeen opisto tarjoaa lukiolaisilleen paitsi ilmaiset oppimateriaalit kirjoineen ja kannettavine tietokoneineen, myös ilmaisen asumisen ja ruokailut koulupäivinä. Lukio ei ole mukana yhteishaussa ja markkinointia kohdistetaankin erityisesti niille, jotka ovat jääneet yhteishaussa ilman toisen asteen opiskelupaikkaa. Näillä keinoilla koulun 50:stä oppilaspaikasta on onnistuttu täyttämään yli 80 prosenttia.

Itä-Hämeen opiston päärakennus
Itä-Hämeen opiston lukiossa oppitunnit pidetään vanhan kartanon päärakennuksessa.Yle

Kiia Syrjäläinenkin päätti hakea Hartolaan, kun opiskelupaikkaa ei etusijalla hakutoiveissa olleista lukioista irronnut. Syrjäläinen aikoo ottaa tulevista opiskeluvuosista kaiken irti.

– Ajattelin ruveta ihan kunnolla opiskelemaan, ettei mene niin kuin ysiluokka meni, hän kertoo.

Ilmaisen asumisen ja oppimateriaalien lisäksi apulaisrehtori Teittinen pitää pieniä opetusryhmiä Itä-Hämeen opiston valttina, jonka vuoksi lukioon tullaa pitkienkin matkojen päästä.

Hänen mukaansa Itä-Hämeen opiston lukiossa on keskivertoa enemmän sellaisia opiskelijoita, jotka hyötyvät selvästi pienryhmäopetuksesta.

– Minullakin on ollut opiskelijoita, jotka ovat saaneet nostettua esimerkiksi englannin numeronsa vitosesta kasiin, kun ovat saaneet täältä sellaista tukea, mitä tarvitsevat.

Oppimateriaalit maksetaan valtionosuuksista

Lukion oppikirjat ja muut oppimateriaalit ja välineet tulevat maksamaan lukiolaiselle eri selvitysten (siirryt toiseen palveluun) mukaan noin 2 000 euroa. Miten Itä-Hämeen opiston rahat riittävät ilmaisten materiaalien ja välineiden tarjoamiseen?

Opistoa ylläpitävän Itä-Hämeen kansansivistystyön säätiön puheenjohtaja Maija-Liisa Mamian mukaan suurin osa lukiokoulutuksen saadaan katettua valtionosuuksilla.

– Loput katetaan säätiön omalla rahoituksella, joka koostuu muiden muassa lyhytkurssimaksuista. Hartolan kunnalta emme saa mitään, Mamia sanoo.

Kaikille lukiokoulutuksen järjestäjille maksetaan valtionosuutta, joka vaihtelee muun muassa oppilaitoksen sijainnin ja opiskelijamäärän mukaan. Itä-Hämeen opisto saa valtionosuutta vajaat 14 000 euroa opiskelijaa kohden vuonna 2018. Yhteensä Itä-Hämeen kansansivistystyön säätiölle on lukiokoulutusta varten myönnetty tänä vuonna noin puoli miljoonaa euroa.

Esimerkiksi naapurikunta Sysmässä lukio-opetuksen valtionosuus on opiskelijaa kohti runsaat 11 000 euroa. Keskimäärin valtio maksaa tänä vuonna yhden opiskelijan lukiovuodesta runsaat 6000 euroa. Viime vuonna valtionosuudet riittivät kattamaan keskimäärin 87 prosenttia lukioiden toteutuneista kustannuksista.

Ilmainen asuminen ratkaisi

Abivuottaan aloitteleva raumalainen Laura Nuurtomaa päätyi aikanaan Itä-Hämeen opistoon, koska myöhästyi yhteishausta eikä halunnut hukata peruskoulun ja lukion välistä vuotta. Hartolaan hän päätyi opiston tarjoaman ilmaisen asuntolapaikan vuoksi.

– Ilmainen ruoka oli hyvä bonus, mutta tärkein oli ilmainen asuminen. Ei minulla olisi mitenkään ollut varaa maksaa vuokraa.

Itä-Hämeeseen Nuurtomaa on kotiutunut hyvin.

– Minulla ei ole sisaruksia, joten suurin ero elämään kotona Satakunnassa on se, että täällä elän suunnilleen oman ikäisten ihmisten kanssa.