Syyhyepidemia iski palvelukotiin Lappeenrannassa – sekä henkilökunta että asukkaat oirehtivat

Epidemian syyn selvittäminen ja sairastuneiden hoito on aloitettu.

syyhy
Syyhypunkki mikroskoopin alla.
Syyhypunkki on noin puolen millimetrin mittainen.Yle

Lappeenrannan Sammonlahdessa sijaitsevassa palvelutalo Sammonkodissa on todettu syyhyepidemia. Epidemian on alkanut heinäkuun alussa, minkä jälkeen Sammonkodin palvelukodissa asuneilla tai siellä työtä tehneillä henkilöillä on riski sairastua syyhyyn.

– Syyhy on todettu kolmella henkilökuntaan kuuluvalla työntekijällä. Lisäksi syyhyepäily on muutamalla asukkaalla, kertoo Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten terveyskeskuksen tartuntataudeista vastaava lääkäri Sami Raasakka.

Sammonkodissa on 59 asukasta ja henkilökuntaa 75. Rakennus on kaksikerroksinen, ja syyhyä on todettu molempien kerrosten työntekijöillä. Siksi Raasakka pitää myös asukkaiden syyhyä todennäköisenä.

Erityisen harvinaisena tapauksena Raasakka ei Lappeenrannassa todettua syyhyepidemiaa pidä. Vastaavanlaisia syyhyepidemioita on vähän väliä eri puolilla Suomea.

– Niitä on erityisesti tällaisissa laitoksenomaisissa rakennuksissa. Syyhy on kohtalaisen tavallinen tauti.

Raasakka uskoo, että tauti saadaan taltutettua nopeasti. Sitä hoidetaan voiteilla ja tarvittaessa suun kautta otettavilla tableteilla. Sammonkodissa vierailleiden ja siellä työskennelleiden kannattaa kuitenkin seurata ihoaan ja tarvittaessä käydä lääkärissä. Asukkaiden omaisilla ja satunnaisilla vierailijoilla riski sairastumiseen on kuitenkin vähäinen.

Sammonkoti
Epidemia todettiin lappenrannan Sammonlahdessa sijaitsevassa Eksoten Sammonkodissa.Yle

Aiheuttajana syyhypunkki

Syyhyn aiheuttaa noin puolen millimetrin pituinen syyhypunkki. Punkkinaaras kaivaa ihoon käytävän, johon se munii munansa. Syyhypunkiksi munat kehittyvät noin kahdessa viikossa.

Syyhyn ensioireena on yleensä voimakas yöllinen kutina, joka alkaa 2–6 viikon kuluttua tartunnasta. Aluksi ihossa ei näy mitään jälkiä, mutta myöhemmin ihossa voi havaita punkkinaaraan kaivamia käytäviä. Niitä on erityisesti kämmenissä ja ranteissa.

Lääkäri Sami Raasakan mukaan syyhy ei sinänsä ole vaarallinen tauti, mutta sen aiheuttama kutina on ärsyttävä oire.

Jos syyhyä ei hoida, saattaa raapimisen takia kehittyä vakaviakin seurauksia.

– Aikansa kun raapii, tulee ihotulehdus, joka voi aiheuttaa vakavamman tulehduksen ja jopa sairaalahoidon tarpeen, kertoo Sami Raasakka.

Sami Raasakka kertoo, että syyhy ei tartu helposti. Tarttumisen tarvitaan pitempiaikainen tai toistuva ihokontakti. Esimerkiksi kätellessä syyhy ei yleensä tartu.

– Tyypillisesti syyhy on sellainen tauti, joka leviää peiton alla. Tyypillisesti jos nukutaan saman peiton alla, niin silloin tarttuminen on mahdollista, kertoo Raasakka.

Syyhy on hyvä saada kuriin ajoissa, sillä se tarttuu jo ennen oireiden ilmenemistä.

Lue syyhystä lisää terveyskirjaston sivuilta. (siirryt toiseen palveluun)