Tenossa ja sen Suomen puolen sivujoissa on ollut runsaasti lohenpoikasia – Utsjoesta kanta ehti kadota lähes kokonaan

Lohenpoikasten määrää on seurattu kymmeniä vuosia. Kannan tilanne on näyttänyt valoisalta koko 2000-luvun ajan.

Kotimaa
Lohitutkimus sähkökalastus
Sivujoissa on paljon lohenpoikasia. Nämä poikaset ovat viimevuotisesta kudusta.Vesa Toppari / Yle

Lohenpoikasten pienillä evillä lepää Utsjoen lohikannan tulevaisuus. Tutkimustulokset osoittavat latvavesien poikastilanteen vahvistuneen hiljalleen. Lohikanta oli kuitenkin vähällä kadota lähes kokonaan Tenojoen Suomen puolen suurimmasta sivujoesta Utsjoesta.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jaakko Erkinaro sanoo, että lohikannan tilanteesta on silti syytä olla huolissaan. Erkinaro kertoo, että yläosalla on kutenut perinteisesti aika isot lohet, ja sen kannan toivoisi olevan elinvoimainen jatkossakin.

Viime vuosien mittausten mukaan Tenojoen vesistössä on ollut keskimäärin yli kymmenen lohenpoikasta aarin laajuisella tutkimusalueella, mitä tutkimusprofessori Erkinaro pitää hyvänä määränä.

– Viime vuonna on ollut aika paljon kutukaloja, jotka ovat olleet paikoin suurikokoisiakin. Poikastiheydet näyttävät kohtuullisilta, mutta meillä on vielä työ kesken.

Jaakko Erkinaro / LUKE
Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jaakko Erkinaro kertoo Utsjoen lohikannan käyneen läpi pullonkaulan.Vesa Toppari / Yle

Tutkijat kahlaavat päivittäin syvänteeseen. Kalanpoikaset tainnutetaan veteen johdetulla sähkösignaalilla. Tutkimustapa on armollinen. Siinä poikaset ovat tainnutettuina vain hetken, ja mittausten jälkeen ne päästetään takaisin kasvamaan. Onneksi poikaset eivät uskaltaudu koskeen.

– Kalastamme aika rauhallisissa paikoissa, joissa iso mies pysyy kyllä paikallaan, kertoo utsjokelainen tutkija Matti Kylmäaho.

Matti Kylmäaho / LUKE
Matti Kylmäaho on utsjokelainen tutkija.Vesa Toppari / Yle

Utsjoen lohen tulevaisuus näyttää hieman valoisammalta uuden kalastussopimuksen myötä.

– Uuden kalastussopimuksen myötä jokikalastus on keventynyt ilmeisesti aika paljon. Kalastajamäärät ovat olleet paljon pienempiä, jos puhutaan matkailukalastajista, kertoo Erkinaro.

Myös poikkeukselliset olosuhteet ovat olleet hyvä asia lohikannalle, kertoo tutkimusprofessori Erkinaro.

– Nämä kaksi uuden sopimuksen jälkeistä kesää ovat myös olleet olosuhteiltaan erikoisia. Joessa oli viime vuonna mielettömän paljon vettä, ja kalastus oli vaikeaa. Sitten oli tämä huikea hellekesä. Tässä on vaikea sanoa, mikä on normaalitilanne, kun joskus ehkä semmoiseen päästään.