Itä-Helsingissä rapistuva Puhoksen ostoskeskus saa uuden kehittäjän – Poliitikot äänestivät pohjoismaisen suuryhtiön puolesta

Vanhan ostoskeskuksen myllerrys ei ala kuitenkaan heti. Pienosakkaat aikovat jatkaa taistelua mielestään sopivamman ratkaisun löytämiseksi.

Rapistunut Puhoksen ostoskeskus kaipaa remonttia. Kuva: Kari Ahotupa / Yle

Kaupunkiympäristölautakunta päätti tänään vanhan itähelsinkiläisen Puhoksen ostoskeskuksen kohtalosta (siirryt toiseen palveluun) äänestyksen jälkeen.

Lautakunta myönsi suunnitteluvarauksen NSF III Finland Advisory -kiinteistökehitysyhtiölle, joka on osa pohjoismaista NREPiä.

Tämän jälkeen NREPille myönnettävää suunnitteluvarausta esitetään kaupunginhallitukselle. Myös sillä on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä ehdostus sekä muuttaa sitä.

Suunnitteluvarauksen saaminen ei kuitenkaan tarkoittaisi sitä, että NREP voisi aloittaa myllerryksen Puhoksessa samantien. Kaupunki on asettanut useita ehtoja, jotka NREPin on täytettävä, jotta esimerkiksi asemakaavaa ryhdytään alueelle tekemään.

NREPin on esimerkiksi otettava pienosakkaat huomioon suunnittelussaan. Varauksen saaminen tarkoittaisi siis vasta suunnittelun aloitusta ja yhteistyön kartoitusta.

Taustalla omistajien jakautuminen kahteen leiriin

Ostoskeskuksen tulevaisuuden suunnittelua on hankaloittanut Puhoksen osakkeenomistajien jakautuminen kahteen leiriin.

Vuonna 1965 rakennetun Puhoksen omistavat useat eri osakkaat, joista suurimmat ovat HOK-Elanto, Kesko, Ilmarinen ja Sponda. Loput kuuluvat pienosakkaille, jotka itse pyörittävät liiketoimintaa tiloissa tai vuokraavat sitä eteenpäin. Yhteensä osakkaita on Puhoksessa noin 30.

Puhoksen osakeyhtiö on Helsingin kaupungin omistamalla tontilla vuokralla, ja vuokrasopimus päättyy vuoteen 2020.

Esimerkiksi HOK-Elannosta kerrotaan, että heillä ei ole kiinnostusta enää omistaa Puhoksen kaltaista ostoskeskusta tai kehittää sitä eteenpäin. Myös Kesko ja Ilmarinen ovat halukkaita myymään osuutensa.

HOK-Elannon kiinteistöjohtaja Jyrki Karjalaisen mukaan Puhoksen osakeyhtiö pyysi puolitoista vuotta sitten tarjouksia noin 30:lta eri toimijalta, joista kaksi olivat kiinnostuneita. Toinen näistä ja paremman tarjouksen tehnyt oli nimenomaan NREP.

Karjalainen toimii myös Puhoksen hallituksen puheenjohtajana.

Puhoksen hallituksessa enemmistö ei kuitenkaan kannattanut sitä, että kaikki osakkeet olisi myyty NREPille, kuten ehdotus tuolloin kuului.

Karjalainen sanoo, että tästä syystä HOK-Elanto, Kesko ja Ilmarinen päätyivät yrityksinä tekemään erillisen sopimuksen NREPin kanssa omien osakkeidensa myynnistä. Nämä kolme toimijaa omistavat noin 56 prosentin osuuden Puhoksesta.

Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan esityslistassa olevien tietojen mukaan NREP valikoitui "jatkoneuvottelukumppaniksi" Helsingin kaupungin kanssa yhteisten keskustelujen jälkeen. Myös esisopimus kolmen Puhoksen osakkaan kanssa mainitaan.

Jo aiemmin lautakunta on tuonut ilmi, ettei Puhoksen yhtiö pysty nykyisessä taloudellisessa tilassaan huolehtimaan yhtiön omistamien liikerakennusten peruskorjaamisesta tai muista korjaustoimenpiteistä.

Lisäksi yhtiöllä ei ole varoja purkaa rakennuksia, jos vuokrasopimus kaupungin tontilla päättyy.

Pienosakkaat pelkäävät jäävänsä pelkiksi vuokralaisiksi

Pienosakkaat eivät haluaisi NREPiä mukaan Puhoksen kehittämiseen. Isoista toimijoista myöskään Sponda ei ole tehnyt kyseisen yrityksen kanssa sopimusta. Pienosakkaat pelkäävät, että NREPin aikomuksena on ostaa kaikki Puhoksen osakkeet ja näin ollen ajaa entiset omistajat pelkiksi vuokralaisiksi.

Tätä vastustetaan erityisesti siksi, että pienosakkaissa on maahanmuuttotaustaisia omistajia, jotka pyörittävät ostoskeskuksessa omia liikkeitään. Pienosakkaita on noin 25 prosenttia Puhoksen osakeyhtiöstä, ja maahanmuuttotaustaisia osakkaita on puolestaan noin 10 prosenttia.

Maahanmuuttajataustaisia osakkaita edustava Said Aden haluaisi muistuttaa, että Puhoksen ostoskeskus oli tyhjenemässä ja huonossa jamassa jo silloin, kun monet pienosakkaat ostivat sieltä liiketilan 2000-luvun alussa. Uudet yrittäjät kuitenkin toivat Adenin mukaan vanhalle ostarille elinvoimaa.

Puhoksen kultakausi sijoittuukin ajalle ennen Itäkeskuksen, nykyisen Itiksen, tuloa alueelle 1980-luvulla. Asiakaskunta väheni tämän jälkeen hiljalleen.

Puhos kaipaa kipeästi remonttia

On selvää, että ränsistyvä ostari kaipaa kipeästi remonttia. NREPin suunnitelmissa on, että vain historiallisesti arvokas A-osa ostoskeskuksesta säilytettäisiin, ja B- sekä C-osa purettaisiin. Tilalle on kaavailtu asuinkerrostaloja. Suojellun A-osan peruskorjaaminen on myös kaupungin ehtona.

Tähän tarvitaan kuitenkin rahaa. Siksi NREP on astumassa kuvioihin mukaan. Mutta onko se todella ainoa vaihtoehto?

– Ei ole, sanoo pienosakas ja Puhoksen hallituksessa istuva Maria von Flittner.

Hänen mukaansa on löytynyt toinen, kotimainen toimija, joka olisi valmis ostamaan HOK-Elannon, Keskon ja Ilmarisen ulos. Siis ne, jotka haluaisivat osuudestaan eroon joka tapauksessa. Pienosakkaat saisivat jäädä yhtiöön.

Toimijan nimeä Von Flittner ei halua paljastaa, mutta tarjous on hänen mukaansa esitelty kaupunkiympäristölautakunnalle.

Kaupunkiympäristön toimialaa johtava Mikko Aho kertoo Ylelle, että tällaista tarjousta ei ole tullut eikä sellaista ole lautakunnan esityslistallakaan.

Lisäksi pienosakas Maria von Flittner huomauttaa, että suunnitteluvarauksen myöntämistä mutkistaa myös Helsingin kaupungin ja Puhoksen osakeyhtiön välinen maanvuokrasopimuksen pykälä. Siinä vuokralaiselle, eli Puhokselle, myönnetään etuoikeus anoa vuokrasopimuksen jatkoa viimeistään vuotta ennen sopimuksen loppua. Tähän asti yhtiöllä ei ole ollut varoja ostoskeskuksen korjaamiseen.

Korjattu 15.8. kello 11.27: Maria von Flittnerin nimi oikein (ei Fittner)

Lue lisää: