Saavatko vanhat digiboksit aikalisän – antenni-tv-verkon siirtyminen teräväpiirtotekniikkaan saattaa lykkääntyä

Antennitelevisio
Janne Yli-Äyhö.
On todennäköistä, että toimialan yhdessä sopima aikataulu antenniverkon HD-siirtymälle ei toteudu, jos DNA pitää valituksensa voimassa, sanoo Ylen tuotantojohtaja Janne Yli-Äyhö.Yle

Suomessa antenniverkon tv-toimijat sopivat vuonna 2016, että maanpäällisessä tv-ohjelmien jakelussa siirrytään huhtikuun 2020 alussa pelkästään myös teräväpiirtolähetykset mahdollistavaan DVB-T2 tekniikkaan.

Siirtymä saattaa kuitenkin viivästyä, sillä teleoperaattori DNA on valittanut Ylen tv-ohjelmien jakelua koskevasta tarjouspyynnöstä markkinaoikeuteen.

Kiistan ytimessä ovat siirtymästä kuluttajalle aiheutuvat kustannukset.

– Keskeinen haaste on siinä, että tässä edellytetään että palvelun tarjoaja, joka tarjoaa lähetyskapasiteettia, huolehtii myös vastaanottopään antenni-infrastruktuurin kustannuksista, sanoo DNA:n kuluttajaliiketoimintojen johtaja Pekka Väisänen.

Väisäsen mukaan DNA katsoo, että Viestintäviraston määräysten mukaisesti kiinteistön omistajan pitää vastata näistä vastaanottopään kustannuksista.

Kuka maksaa antennit?

Kustannukset johtuvat käytännössä siitä, että DNA välittää maanpäällisessä verkossaan ohjelmat eri taajuusalueella kuin perinteinen televisio- ja radioasemien ylläpitäjä Digita.

DNA:n antenni-tv-lähetysten vastaanottoon tarvitaan VHF-alueen antenni, kun taas nykyisin suurimmassa osassa antenni-tv-lähetyksiä seuraavista kodeista on UHF-antenni.

– DNA on sanonut, että kuluttajien kustannuksia tässä siirtymässä ei saisi ottaa huomioon. Meidän mielestä se on kohtuutonta, sillä suuruusluokkaa miljoona kotitaloutta ja vapaa-ajanasuntoa joutuisi laittamaan uuden antennin katolleen ja maksamaan siitä 200–300 euroa, toteaa Ylen tuotantojohtaja Janne Yli-Äyhö.

Kun moni joutuu HD-siirtymän takia hankkimaan uuden digisovittimen, ei kuluttajan taakkaa haluta lisätä antennikustannuksilla.

– Meidän näkökulmasta se on liikaa, ja sen takia on pakko ottaa huomioon tämänkin tyyppiset kustannukset tässä kilpailutuksessa, katsoo Ylen tuotantojohtaja Janne Yli-Äyhö.

Lisäaikaa vanhoille digisovittimille

HD-siirtymän lykkääminen on mahdollista, sillä muutoksen taustalla ei ole mitään esimerkiksi kansainväliseen taajuusjakoon liittyviä aikataulutettuja sopimuksia.

Toisaalta viive saattaisi olla osalle antenni-TV-katsojista jopa mieluinen, sillä muun muassa vanhat digisovittimet toimisivat pitempään.

– Juuri näin. Eli voi seurata pitempään, mutta myös joutuu seuraamaan pitempään. Eli tarkoittaa sitä, että teräväpiirtoa ei tulla koko Suomessa näkemään suunnitellussa aikataulussa, eli se on myös tappio, Yli-Äyhö puntaroi.

Markkinaoikeudessa julkisia hankintoja koskevien valitusten keskimääräinen käsittelyaika on tällä hetkellä hieman yli seitsemän kuukautta. Tuomioistuin pyrkii käsittelemään kaikki asiat vuodessa, mutta lainvoimaisen ratkaisun saamiseen voi mennä pitempäänkin.

Maanpäällisen tv-verkon antennijakelun kautta Suomessa televisiota katsotaan noin 1, 25 miljoonassa kodissa ja yli 600 000 kesämökillä.