1. yle.fi
  2. Uutiset

Kolari tuli, auto meni – Miksi auto lunastetaan joskus pieneltä kuulostavan vian takia? Mitä vahinkotarkastaja autosta etsii?

Kun vakuutusyhtiö maksaa, sillä ei ole väliä, onko auto omistajalleen tärkeä tai rakas. Väliä on auton käyvällä arvolla. Mutta mikä se on?

Autojen korjaus
Autoja tarkastelussa näytelaatikossa.
Jyrki Lyytikkä/ Yle

Vanhan sanonnan mukaan jokaisella autolla ajetaan joskus kolari. Kolari tai jokin muu autoa kohtaava mullistus voi olla niin raju, että vakuutusyhtiö lunastaa vioittuneen auton. Moni autoilija toivookin, että auto menisi kolarin jäjiltä lunastukseen.

Suomessa pakollisesta liikennevakuutuksesta lunastetaan noin 7 000 ajoneuvoa vuodessa. Vapaaehtoiset kaskovakuutukset mukaan lukien määrän arvioidaan olevan noin 24 000. Tarkkaa tilastointia lunastuksista ei tehdä.

Lunastusneuvottelut käydään yleensä niin, että vahinkotarkastaja soittaa auton omistajalle ja ehdottaa lunastuksen hinnaksi summaa, jota kutsutaan käyväksi arvoksi.

Näitä tarkastajia on vakuutusyhtiöillä itsellään, mutta yhtiöillä on yleensä myös sopimus esimerkiksi vahinkotarkastuksia tekevän Suomen Vahinkotarkastus SVT:n kanssa.

A-Katsastus -konserniin kuuluvan SVT:n toimitusjohtaja Janne Aho muistuttaa, että ajoneuvon käypä arvo on käteishinta, jonka omistaja saisi ehjästä autostaan myymällä sen suoralla käteiskaupalla toiselle yksityishenkilölle.

Käypä arvo ei siis ole rahamäärä, jolla autoliike ostaisi auton. Se ei myöskään ole autoliikkeiden pyyntihintojen maksimihinta, eikä edes myynnissä olevien vastaavien autojen keskihinta.

SVT:n Aho sanoo, että ajoneuvon käyttöarvo ja tunnearvo ovat omistajalleen usein suurempia kuin käypä arvo.

– Ajoneuvon käypä arvo määritellään ajoneuvokohtaisesti tilastojen ja myynti-ilmoitusten avulla. Siinä käytetään eri palveluiden käyvän arvon määritysohjelmia, vertaillaan markkinoilla olevien autojen pyyntihintoja ja huomioidaan ajoneuvon kunto, ajomäärä ja varustetaso.

Vauriokorjaamossa autolle tehdään ”cabassit”

Ennen kuin lunastusneuvotteluihin edes päästään, alkaa kolarin korvauskäsittely vahinkoilmoituksen jälkeen ensin selvityksellä, millainen vakuutus ajoneuvossa on tai kuka vahingon korvaa.

Korjaamossa rikkinäisen auton tiedot naputellaan CABAS-järjestelmään. Sellainen on lähes kaikilla vauriokorjauksia tekevillä firmoilla. Kun autoon tehdään korjaamokielellä ”cabassit”, saadaan korjauksista sähköinen kustannuslaskelma.

CABAS-järjestelmää korjaamoihin toimittavan CAB Groupin vt. maajohtaja Johanna Martolan mukaan automatisointi nopeuttaa kustannusten laskemista valtavasti.

– Järjestelmästä löytyy varaosatietoja, varaosahintoja ja tietoa, kuinka paljon keskimäärin korjaus vie aikaa.

Nämä ”cabassit” ovat vakuutusyhtiön käytössä. Laskelma on tarkka ja sisältää myös valokuvia. Vakuutusyhtiölle se on arvokasta tietoa.

Kustannusarviota tehdessä vakuutusyhtiön täytyy tietää kaikenlaista korjausmenetelmistä, varaosavalinnoista ja korjaamon veloitusperiaatteista. Joskus autoa täytyy purkaa tai suorittaa mittauksia vaurioanalyysin tekemiseksi. Kaikki se maksaa.

Sitten kustannuksia verrataan käypään arvoon

Vahinkotarkastaja käyttää siis ajoneuvon käyvän arvon määrittämiseksi arvonmäärityslaskureita. Käypää arvoa mietittäessä pyritään huomioimaan kaikki, mikä voisi vaikuttaa auton arvoon.

Usein vielä lunastusneuvottelussa auton omistaja voi saada hilattua lunastushintaa ylöspäin kertomalla esimerkiksi, että varastossa talvea odottavat upouudet ja vielä ajamattomat talvirenkaat alumiinivanteilla. Valehdella ei tietenkään kannata, sillä pyörät tullaan todennäköisesti hakemaan pois.

Mutta vakuutusyhtiön on tietysti ensin päätettävä, korjataanko vai lunastetaanko. Kun korjauksen kustannusarvio ja käypä arvo ovat selvillä, alkaa vakuutusyhtiötä kiinnostava ajoneuvon jäännösarvon määritys. Kolarihan ei tee autosta vakuutusyhtiölle arvotonta, vaan siitä saa vielä rahaa.

Jos vakuutusyhtiö lunastaa ajoneuvon esimerkiksi 10 000 eurolla, saa se rikkinäisestä autosta vielä keskimäärin kolmisen tonnia. Uusien autojen kohdalla vakuutusyhtiö saattaa saada jopa 60 prosenttia lunastushinnasta myymällä auton edelleen.

Asiakkaat eivät aina tunne vakuutusehtojaan. Vaikeaa tulkinta on välillä vakuutusyhtiöillekin. Erot yhtiöiden vakuutusehtojen välillä voivat olla suuriakin.

Esimerkiksi Hartolan heinäkuisen salamaniskun lamaannuttamista 11 autosta muutama on lunastettu auton kaskovakuutuksen törmäysvakuutuksesta. Osa autojen omistajista odottaa vieläkin päätöstä tietämättömänä, mitä autolla aiotaan tehdä.

Supliikkimiestä tarvitaan tai asiakas lähtee lätkimään

Hyvä vahinkotarkastaja on sellainen, joka hallitsee myös puhumisen ja perustelemisen. Mitään tiettyä koulutustaustaa ei tarvita, mutta yleensä tarkastajat ovat jollakin tavalla olleet korjauksien kanssa aiemminkin tekemisissä.

Lunastusneuvottelu on herkkä hetki, sillä auton omistaja muistaa taatusti kaiken sanotun ja sanomatta jätetyn. Suututettu asiakas vaihtaa herkästi vakuutusyhtiötä. Toki se tarkoittaa, että asiakkaat siirtyvät ristiin. Sen, minkä muualle menettää, saa toisista yhtiöistä yleensä takaisin.

Automatisoinnista huolimatta itse vahinkotarkastaja on inhimillinen tekijä. Samasta autosta ei kaksi eri tarkastajaa koskaan saa laskettua eurolleen samaa käypää hintaa.

SVT:n toimitusjohtaja Janne Ahon mukaan asiakasneuvottelut auton lunastamisesta käydään yleensä hyvässä hengessä. Nykyään lunastettavien autojen hinnoittelua helpottaa, että autojen pyyntihinnat ovat netissä kaikkien nähtävillä.

– Peli on avointa. Tätä tehdään tasa-arvoisesti riippumatta siitä, kuka asiakas on. Lunastustilanteessa ei koskaan pidä riitaantua. Ja todella harvoin sattuu tilanteita, joissa riitaannutaan.

”Mikäli ette rauhoitu, niin palataan asiaan viikon päästä”

Mutta välillä riidellään. Jos tilanne käy mutkikkaaksi, eikä vakuutusyhtiön oma tai vaikkapa SVT:n tarkastaja saa kaikkia tyydyttävää ratkaisua aikaiseksi, saattaa vakuutusyhtiö pyytää paikalle autoinsinööri Kai Kniivilän.

Kniivilä on yksi hyväksytyistä tavarantarkastajista. Joskus riippumatonta HTT-tavarantarkastajaa saattaa tilannetta laukaisemaan ehdottaa myös auton omistaja.

– Tavarantarkastaja on asiantuntija, jolta odotetaan enemmän kuin normaalilta asiantuntijalta. Häneltä edellytetään suurempaa huolellisuutta, Kniivilä sanoo.

HTT-tavarantarkastajien toimintaa valvoo Keskuskauppakamari. Vakuutusyhtiö vastaa kuluista, jotka tyypillisessä käyvän arvon määrittelyssä ovat työmäärästä riippuen 500–1 000 euroa.

Kai Kniivilä sanoo, että yleensä auton omistajan paha olo kohdistuu vakuutusyhtiöön, ja hän saa tehdä työnsä ilman haukkuja tai uhkauksia. Mutta kuumana on välillä käyty.

– Olen sitten sanonut, että nyt katsotaan tätä autoa ja mikäli ette rauhoitu, niin palataan asiaan viikon päästä. Asiat saattavat henkilöityä, niihin en ota kantaa.

Juttua täydennetty 16.8 klo 9:00: Lisätty lunastettavien autojen vuosittainen määrä sekä tietoa lunastettujen autojen jäännösarvosta.

Lue seuraavaksi