Liikunnan aloittamisessa nautinto on parempi innostaja kuin pakko – "Jos luodaan mielikuvaa, että täytyy vetää verenmaku suussa, niin eihän se kuulosta houkuttelevalta"

Sosiaalisen median treenikuvat ja "ei kipua, ei hyötyä" -iskulauseet voivat motivoida yhtä, mutta lannistaa toista, sanoo sosiaalipsykologian apulaisprofessori Nelli Hankonen.

Terveys ja hyvinvointi
Liika liikkuminen on pahasta
Liika liikkuminen on pahasta

Liikunnalla tiedetään olevan positiivisia vaikutuksia kehon lisäksi myös mielen terveyteen.

Siksi moni saattoi yllättyä, kun Helsingin Sanomat uutisoi viikonloppuna tutkimuksesta (siirryt toiseen palveluun), jonka mukaan erittäin paljon liikkuvien mielenterveys on huonommalla tolalla kuin heillä, jotka eivät harrasta liikuntaa lainkaan.

Tutkimus julkaistiin lääketieteen alan arvostetussa The Lancet Psychiatry -lehdessä.

Sosiaalipsykologian apulaisprofessori Nelli Hankonen Helsingin yliopistosta muistuttaa, että tutkimuksen päätulos oli, että liikunta tekee mielenterveydelle hyvää.

– 3–5 päivää viikossa liikkuvilla oli tutkimuksen mukaan parempi mielenterveys kuin heillä, jotka liikkuivat vähemmän. Tuloksista on kuitenkin nostettu [mediassa] esille se, että erittäin paljon liikkuvien joukossa oli keskimääräistä enemmän mielenterveyden häiriöistä kärsiviä. Kyse saattoi olla siitä, että siinä joukossa oli mukana esimerkiksi ortoreksiaa ja laihuushäiriöitä sairastavia henkilöitä, Hankonen kertoi Ylen aamu-tv:ssä keskiviikkona.

Hankonen toteaa syömishäiriöiden olevan vakavia ongelmia niihin sairastuneille. Suomen mittakaavassa yleisempi ongelma on kuitenkin liian vähäinen liikkuminen.

"No pain no gain" -meininki voi lannistaa

Liikuntaharrastuksen aloittamisessa ja ylläpitämisessä on paljon merkitystä motivaation määrällä ja laadulla.

Sisäisen motivaation ohjaama liikkuja harrastaa liikuntaa siksi, että nauttii siitä tai tuntee saavansa siitä muita hyötyjä. Ulkoinen motivaatio taas perustuu Hankosen mukaan esimerkiksi lääkärin tai puolison vaatimuksiin, ei omaan haluun.

– Pakko voi olla myös sisäistynyt, eli se voi liittyä häpeän tai syyllisyyden tunteiden välttämiseen tai vaikutuksen tekemiseen muihin. Tällainen ulkoinen motivaatio ei ole niin paljoa yhteydessä psykologiseen hyvinvointiin. Eihän se kuulostakaan miellyttävältä tilalta, että minä teen jotakin vain siksi, että joku muu vaatii tai että saisin arvostusta muilta, Hankonen sanoo.

Sosiaalinen media on täynnä urheilulle omistettuja sivuja ja tilejä, joissa jaetaan kuvia treeneistä ja "ei kipua, ei hyötyä" -tyylisiä iskulauseita. Hankonen arvioi, että joillekin kuvat timmikroppaisista himoliikkujista voivat toimia innostuksena omaan liikkumiseen, mutta toisille ne voivat tuntua ahdistavilta ja lannistavilta.

Nainen käsipainojen kanssa punttisalilla.
AOP

– Ne voivat luoda harhakäsityksiä siitä, mitä terveyttä edistävä liikunta on. Tiedetään, että vähäkin liike on terveydelle parempi kuin ei yhtään liikettä. Ja jos luodaan ihmiselle mielikuvaa, että täytyy vetää sata lasissa ja verenmaku suussa, niin eihän se kuulosta hirveän houkuttelevalta. Ihminen voi heittää saman tien pyyhkeen kehään ja ajatella, että jos en pysty tuohon, niin ei minun kannata liikkua ollenkaan.

Ulkonäkökeskeisyys puolestaan voi viedä huomion muilta asioilta, joita liikunta voi tuoda elämään. Liikunta tutkitusti auttaa esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinten ongelmiin, selkä- ja niskakipuihin, univaikeuksiin ja stressiin.

Tärkeää on usko omiin kykyihin

Tieto ei aina muutu toiminnaksi, eikä pelkkä liikunnan terveyshyötyjen mainostaminen välttämättä saa ihmistä aloittamaan liikuntaharrastusta.

– Vaikka terveys on tutkimusten mukaan suomalaisten tärkein arvo, meillä on monia muitakin tärkeitä asioita elämässä ja niille halutaan tehdä tilaa. Tiedon lisäksi liikkumismotivaatioon vaikuttaa myös esimerkiksi se, missä määrin ihminen uskoo omiin kykyihinsä alkaa liikkua säännöllisesti. Tätä uskoa pitäisi kehittää enemmän, Hankonen sanoo.

Hankosen mielestä liikunta-alan ammattilaiset voivat osaltaan vaikuttaa siihen, painottuuko liikkujan motivaatiococktail enemmän sisäiseen vai ulkoiseen motivaatioon. Liikkumattomuuden haittojen ja jo olemassa olevien terveysongelmien listaamisen sijaan tulisi luoda uskoa muutoksen mahdollisuuteen.

seniori venyttelee
AOP

Hankonen itse on ollut mukana Helsingin yliopiston Let’s Move It -tutkimushankekokonaisuudessa, jossa testattiin samannimisen liikuntaohjelman vaikutuksia opiskelijoiden liikuntamotivaatioon. Tutkimukseen osallistuneissa oppilaitoksissa oppilaiden päivittäisen kevyen liikunnan määrä kasvoi lähes kymmenellä minuutilla verrokkioppilaitosten opiskelijoihin nähden. Tänään julkaistulla sivustolla (siirryt toiseen palveluun) jaetaan opettajille ja terveysalan ammattilaisille materiaaleja nuorten ja lasten innostamiseen liikkumaan.

– Kannattaa miettiä, mihin asioihin liikunta voi juuri tällä hetkellä elämässäsi auttaa ja miten voit yhdistää liikunnan elämäsi muihin tärkeisiin asioihin niin, että ne eivät ole keskenään ristiriidassa, Hankonen vinkkaa liikunnan aloittamisesta kiinnostuneita.

Lue myös:

Tuore väitös: Liikunta ja raskas työ suojelevat miehiä useilta eri syöviltä – Jopa 40–60 prosentin suojavaikutus

Liikunta ja hyvä ruoka näkyvät lapsen koulumenestyksessä – viisi elintapaa, joilla voi vaikuttaa oppimiseen