Puu tappaa bakteereita, mutta miksi sitä ei hyödynnetä sairaaloissa tai päiväkodeissa? – "Jonkun pitää olla ensimmäinen, mutta kuka uskaltaa"

Puulla on tutkimuksissa havaittu olevan antibakteerisia ominaisuuksia. Tällä hetkellä pohditaan, voisiko käsittelemätöntä puuta käyttää julkisissa rakennuksissa, kuten sairaaloissa.

Puupinnat
Mänty puu runko kaarna metsä
Tutkija Tiina Vainio-Kaila tutki kuinka bakteeri kuolevat puu- ja kuusipinnoilla.Elisa Kinnunen

Kun tutkija Tiina Vainio-Kaila kertoi, että puun pinta on antibakteerista, hän sai osakseen epäileviä kommentteja.

Puppua se ei kuitenkaan ollut. Vainio-Kailan viime vuoden lopussa julkaistu väitöskirja osoittaa, että bakteerit kuolevat tehokkaasti käsittelemättömillä kuusi -ja mäntypinnoilla (siirryt toiseen palveluun).

Tarkoittaako tämä siis sitä, että tulevaisuudessa julkiset rakennukset, kuten sairaalat, voisivat olla puisia bakteerintappajia?

– Jos huoneilmasta pystyy vähentämään bakteereja vaikka vain vähän, niin kyllä se monessa julkisessa rakennuksessa kuten päiväkodissa tai sairaalassa olisi aivan mahtava asia, Vainio-Kaila kommentoi.

Kuusi oksa puu metsä luonto havuja havunneulanen
Tarvitaan vielä lisää tutkimusta ja tuotekehittelyä, jottaa puun antibakteerisuutta voidaan käytännössä hyödyntää.Elisa Kinnunen

Vaikka tuloksissa oli paljon sellaista, mikä puhuu puun hygienisyyden puolesta,Vainio-Kailan mukaan sitä ei ainakaan vielä voida käyttää kaikkialla.

– Ajattelisin, että esimerkiksi seinät voisi olla ainakin osin sopiva paikka puulle. Samoin sellaiset kohdat mihin ei juuri kosketa, kuten pöydän alapinta tai katto, Vainio-Kaila ehdottaa.

Yksi tutkimus ei ole tarpeeksi

Kainuun uuden sairaalaprojektin, Kainua-alliansin johtoryhmän puheenjohtajan Jukka Juvosen mukaan, on vielä pitkä matka ennen kuin puun antibakteerisuutta voidaan hyödyntää sairaaloissa käytännössä, sillä kokemukset ovat vähäisiä ja tarvitaan lisää tuotekehittelyä ja tutkimusta.

– Jos otetaan tuollainen puhdas lakkaamaton puupinta, niin ei ole kokemuksia siitä, miten puumateriaalit käyttäytyvät, kun ne joutuvat sairaalassa erilaisille viruksille ja bakteereille alttiiksi ja niitä toistuvasti pestään. Tarvitaan vielä kokemuksia, että pöytäpintoja tai hoitotiloja voitaisiin puulla päällystää ja antibakteerisia hyötyjä hyväksikäyttää.

Turvallisuus on sairaalassa kuitenkin se keskeinen asia materiaalien suhteen.

Jouko Juvonen

Tiina Vainio-Kaila on samaa mieltä.

– Tätä kannattaisi ehdottomasti tutkia lisää, että saadaisiin käytännön ongelmia ratkottua. Ja on ihan totta, että käsittelemätön puupinta ei välttämättä ole ollenkaan paras ratkaisu sairaalassa pintoihin, joita paljon pestään.

Jukka Juvosen mukaan puun käytössä sairaalarakentamisessa on vielä kolme merkittävää ongelmaa.

– Puuttuvat käyttökokemukset on yksi ja toinen on kalliit kustannukset. Kolmantena on muuntojoustavuus eli se, että toiminnan kehittyessä ja muuttuessa rakennus voidaan ottaa uudenlaisiin käyttötarkoituksiin. Siinä muuntojoustavuudessa puulla on vielä isoja haasteita.

kajaani uusi sairaala projektijohtaja jouko jokinen
Jukka Juvosen mukaan Kainuun uudessa sairaalassa käsittelemättömän puun käyttö tyssäsi muun muassa hygieniasyihinElisa Kinnunen

Tällä hetkellä sairaaloissa pintoina on rosteria, metallia ja laatoitusta sekä muovimattoja. Juvosen mukaan eri tilat vaativat erilaisia materiaaleja

– Turvallisuus on sairaalassa kuitenkin se keskeinen asia materiaalien suhteen. Ja erityisesti hygieenisyys.

Bakteerit luupin alla

Tutkija Tiina Vainio-Kaila teki kokeita puisilla ja lasisilla napeilla, joiden pinnalle hän laittoi bakteeriliuosta. Tutkittavat bakteerit olivat yleisiä tautien aiheuttajia. (siirryt toiseen palveluun)

Testialustalle päätyi esimerkiksi Listeria- ja salmonellabakteereita, jotka vaivaavat erityisesti elintarviketeollisuutta, sairaalabakteereja ja ripulia aiheuttavaa Escheria coli -bakteeria. Lisäksi mukana oli päiväkotilasten korvatulehduksen tavallisin syy, Streptococcus pneumonia.

Vainio-Kaila testasi eri väliajoin kuinka bakteerit elävät eri pinnoilla.

– Neljän tunnin jälkeen puupinnalla oli kymmeniä bakteereja, mutta lasipinnalla niitä oli vielä tuhansia. Vuorokauden kuluttua kaikki puun pinnan bakteerit olivat kuolleet. Myös lasisella pinnalla niitä oli selvästi vähemmän, mutta oli kuitenkin.

Tukkipino hakkuutyömaan laidalla.
Myös puun tuoksun auheuttavat VOC-yhdisteet ovat antibakteerisia.Matti Myller / Yle

Hän tutki myös puusta haihtuvien orgaanisten VOC-yhdisteiden vaikutusta bakteereihin. VOC-yhdisteet luovat puulle sen ominaisen tuoksun. Yhdisteitä on siis esimerkiksi kaikissa puutaloissa, vaikka niiden pinnat olisikin lakattu.

VOC-yhdisteitä testattiin lasipurkeilla, joissa molemmissa oli bakteereja, mutta vain toiseen lisättiin VOC-yhdisteitä. Bakteerit kuolivat nopeammin yhdisteitä sisältävissä purkeissa.

– Se ei hirveän voimakas ollut eli ei voi ajatella, että puutalossa asuva ei saisi koskaan flunssaa, mutta pienikin bakteerimäärän väheneminen on toki positiivista.

Tiina Vainio-Kaila on sitä mieltä, että hänen tutkimuksensa ei vielä yksinään riitä.

– Näillä tuloksilla on tällaisenaan ihan imagollinen merkitys ja tulokset petraavat käsitystä puusta. Mutta onhan se nyt hieno asia, että puu on materiaalina antibakteerinen, kun nämä bakteerit kuitenkin aiheuttavat tauteja.

Mielenrauhaa puuseinistä

Vaikka puuta ei vielä voida käyttää antibakteerisuuden vuoksi, sillä on myös muita hyötyjä. Puun on todettu parantavan sisäilmaa ja muun muassa rauhoittavan mieltä ja kehoa. (siirryt toiseen palveluun)

Kansainvälisten tutkimuksien mukaan puusisustus jopa alentaa verenpainetta ja pulssia sekä vähentää stressihormonin määrää. Puun käyttö rauhoittavana elementtinä ei ole uutta ja sitä hyödynnetään myös Kainuun uudessa sairaalassa.

– Siinä tarkoituksessa sitä tullaan meidän sisustuksessa käyttämään. Kyllä puuta potilashuoneissa ja odotustiloissa tulee selvästi näkymään, Kainuun uuden sairaalan johtoryhmän puheenjohtaja Jukka Juvonen kertoo.

Kajaani uusi sairaala työmaa seinä
Puuta nähdään kuitenkin uuden sairaalan seinissä ja sisustuksessa, mutta päällystetyllä puulla antibakteerisia vaikutuksia ei ole.Johanna Laakkonen

Puisia sairaaloita ei siis ainakaan lähiaikoina tulla näkemään, mutta entä tulevaisuudessa?

– Sehän vaatii tuotekehittelyä sitten. Siihen pitäisi firmojen itsekin tarttua ja miettiä, miten sitä voisi hyödyntää. Tässä on nyt tällainen perustutkimus tehty, tutkija Tiina Vainio-Kaila toteaa.

Jukka Juvonenkaan ei pidä mahdottomana, että puun antibakteerisuutta hyödynnettäisiin tulevaisuudessa.

– Jonkun pitää olla ensimmäinen, mutta kuka uskaltaa olla.