Maanjäristys tuhosi Lombokissa kodin 350 000 ihmiseltä – Suomalainen avustustyöntekijä: "Täällä eletään betoniromun keskellä"

Kiireellisintä on rakentaa ihmisille kunnollisia tilapäisasumuksia ennen kuin sadekausi syyskuussa alkaa, sanoo Suomen Punaisen Ristin Lombokiin lähettämä avustustyöntekijä Caroline Haga.

Lombok
Maanjäristyksen aiheuttamia tuhoja Bangsalin kylässä, Lombokin saarella 10. elokuuta.
Maanjäristyksen aiheuttamia tuhoja Bangsalin kylässä, Lombokin saarella 10. elokuuta.Adi Weda / EPA

Indonesiassa Lombokin saarella avustustyöntekijät kamppailevat saavuttaakseen kaikki toissa viikon maanjäristyksestä kärsineet ihmiset.

6,9 magnitudin järistys sattui 1,5 viikkoa sitten, mutta järistysalueella Lombokin itä- ja pohjoisosissa on edelleen useita kyliä, jonne avustustyöntekijät eivät ole päässeet.

Tiet ovat huonossa kunnossa ja järistykset ovat aiheuttaneet myös mutavyöryjä, kertoo Lombokiin matkustanut Suomen Punaisen Ristin avustustyöntekijä Caroline Haga Ylelle.

Haga kertoo, että avun tarve Lombokissa on valtava. Pahimmilla tuhoalueilla on tuhoutunut 75 prosenttia asuintaloista. Kodittomaksi jäi 350 000 ihmistä.

Ihmiset nukkuvat taivasalla pressut suojinaan. Lähestulkoon kaikesta on pulaa: vedestä, ruoasta, pressuista, hygieniatarvikkeista.

Tiistaisen tiedon mukaan järistyksessä kuoli ainakin 430 ihmistä ja loukkaantui 1 300. Lukujen pelätään edelleen kasvavan.

Tuhot keskittyivät Lombokin pohjois- ja itäosiin, jossa on paljon pieniä kyliä ja maataloutta. Alue on köyhää eikä infrastruktuuri ole kovin hyvä, Haga kertoo.

Järistyksessä romahtanut talo.
Palang Merah Indonesia / Indonesian Red Cross

Sadekausi tuo kiirettä

Avustusoperaation viestintätehtävissä työskentelevä Haga kertoo, että tällä hetkellä heillä on kiire saada kotinsa menettäneille kunnollisia tilapäissuojia. Suurin pula onkin pressuista ja muista suojamateriaaleista.

Järistysalueen jälleenrakennus tulee kestämään kauan, joten ihmiset tarvitsevat pressumajoitusta pysyvämpiä tilapäisasumuksia. Kiirettä lisää se, että sadekausi on alkamassa syyskuun alussa.

– Koska tämä on niin vuoristoista aluetta, vaarana ovat myös tulvat sadekauden alkaessa. Kun ihmiset nyt nukkuvat pelkkien pressujen alla, tilanne on tietysti kestämätön siinä vaiheessa, Haga toteaa.

indonesian kartta
Yle Uutisgrafiikka

Apua jalkapatikassa

Iso huolenaihe ovat myös alueet, joiden kulkuyhteydet maanjäristys katkaisi. Hagan mukaan tulivuori Rinjanin ympärillä on paljon kyliä, joihin ei tiettävästi kukaan ole vielä päässyt.

Haga kertoo, että hänen kollegansa kävivät maanantaina yhdessä eristyksiin joutuneessa kylässä. Viimeiset kaksi kilometriä taittuivat kävellen, koska autolla ei päässyt perille.

– Siellä itkettiin ilosta, kun he toivat sinne vettä ja riisiä.

Haga kertoi tiistaina, että hän on itsekin lähdössä tällaisille alueille.

– Pyrimme perille vaikka mopolla tai kävellen.

Myös hygieniaolot ovat Lombokilla vaikeat.

– Täällä eletään betoniromun keskellä ja vedestä on pulaa. Maanjäristys on tuhonnut vesijärjestelmiä, eikä ihmisillä ole tarpeeksi vettä edes juodakseen tai peseytyäkseen.

Sen sijaan loukkaantuneiden hoito näyttää Hagan mukaan toimivan. Avuksi on perustettu kenttäsairaaloita.

Punaisen Ristin vapaaehtoiset taluttavat miestä terveystarkastukseen Belantingin kylässä järistyksen jälkeen.
Punaisen Ristin vapaaehtoiset taluttavat miestä terveystarkastukseen Belantingin kylässä järistyksen jälkeen.Palang Merah Indonesia / Indonesian Red Cross

Pelko lisää hätää

Maanjäristys ravisutti Lombokia jo heinäkuun lopussa, mutta suurimmat tuhot aiheutti 5. elokuuta sattunut 6,9 magnitudin järistys.

Sen jälkeen jälkijäristyksiä on ollut satoja ja niiden arvioidaan voivan jatkua vielä jopa pari viikkoa.

Järistyksessä romahtanut talo.
Palang Merah Indonesia / Indonesian Red Cross

Hagan mukaan jälkijäristykset eivät useimmiten juuri tunnu, mutta ne voivat romahduttaa jo heikentyneitä rakennuksia. Lisäksi ne kylvävät pelkoa.

– Ihmiset ovat erittäin peloissaan. Täällä asuvat monet, monet perheet teltoissa ja pressujen alla, vaikka heidän omat talonsa ovat pystyssä. Ne voivat olla vaarallisia asua, tai he ovat vain niin peloissaan, etteivät uskalla järistysten jälkeen enää asua omassa kodissaan.

Indonesian Punainen Risti tarjoaa tukea peloissaan oleville, erityisesti lapsille.

Punainen risti yksi harvoista järjestöistä

Suomen Punainen Risti toimii Lombokissa yhteistyössä Indonesian Punaisen Ristin kanssa. Se on osallistunut tähän mennessä avustustyöhön lahjoittamalla 75 000 euroa sekä lähettämällä Hagan tuhoalueelle.

Punaisen Ristin työntekijöitä raunioiden keskellä.
Palang Merah Indonesia / Indonesian Red Cross

Punainen Risti on Hagan mukaan harvoja avustustyöhön Lombokissa osallistuvia järjestöjä. Indonesia ei ole pyytänyt ulkomailta apua, koska katsoo selviytyvänsä itse.

– Varmaan pärjääkin, koska Indonesia on kärsinyt niin monista luonnonkatastrofeista, Haga toteaa. Indonesian Punaista Ristiä hän kiittää erittäin osaavaksi ja aktiiviseksi.

Tällä hetkellä avustustöissä keskitytään kaikkein välttämättömimpään, kuten tilapäissuojien rakentamiseen. Edessä on kuitenkin pitkä jälleenrakennusurakka. Punainen risti on arvioinut oman avustusoperaationsa jatkuvan ainakin puolitoista vuotta.

Kiireisiä tehtäviä ovat tuhoalueella tärkeän elinkeinon, maatalouden turvaaminen sekä koulujen rakentaminen. Järistys tuhosi yli 500 koulua.

Lombokilla ollaan huolissaan myös toisesta saaren tärkeästä elinkeinosta, turismista. Tuhoalue ei ollut varsinaista turismialuetta, mutta koko saarella turismin merkitys on iso. Lombokilaiset toivovatkin matkailijoiden uskaltautuvan edelleen saarelle, Haga toteaa.

Lue myös:

Indonesian maanjäristyksen uhriluku noussut yli 300:aan – voimakas jälkijäristys aiheutti paniikkia

Pelastustyöntekijät etsivät eloonjääneitä Indonesian lomasaarilla – ainakin 98 kuollut

Korjattu 20.8.2018 klo 10.13: SPR:n työntekijän nimi alaotsikossa: Hän on Caroline Haga, ei Christine Haga. Itse jutussa nimi oli oikein.