Ehdotusta eläinsuojelulaista muutettiin: Jatkuvaa veden saantia edellytetään, koirille tulee pakollinen rekisteröinti

Maa- ja metsätalousministeriö kertoi, miten se on uudistanut esitystä eläinsuojelulaista.

Eläinsuojelulaki
Sika.
Julian Stratenschulte / EPA

Uudistuvassa eläinsuojelulaissa halutaan turvata useille eläimille jatkuva mahdollisuus saada juotavaksi vettä, kertoi maa- ja metsätalousministeriö keskiviikkona.

Lausuntokierrokselta saadun palautteen perusteella hallitus kertoo linjanneensa, että nisäkkäiden ja lintujen pysyvissä pitopaikoissa on oltava jatkuvasti mahdollisuus juoda vettä.

Esityksessä on joitain poikkeuksia pakollisesta vedensaannista, kuten vastasyntyneet ja -kuoriutuneet eläimet sekä poikkeukselliset ja vaikeat sääolosuhteet.

Turkiseläinten osalta jatkuvan vedensaannin vaatimus koskisi siitoseläimiä ja tulisi voimaan yhdeksän vuoden siirtymäajalla. Voimassa olevassa lainsäädännössä vastaava vaatimus koskee jo nykyisin esimerkiksi kanojen, kalkkunoiden ja yli kahden viikon ikäisten sikojen pitopaikkaa.

Maa- ja metsätalousministeriö kertoi tänään eläinsuojelulain valmistelutilanteesta (siirryt toiseen palveluun) ja lausuntokierrokselta saadusta palautteesta.

Pitkiä siirtymäaikoja lihantuotannossa

Esityksessä aiotaan kieltää tiineytyshäkkien käyttö lukuun ottamatta 8 päivän jaksoa. Olemassa olevissa sikaloissa kiellolle tulee 15 vuoden siirtymäaika. Porsitushäkkien käyttöä ei kielletä, mutta kannustetaan niistä luopumista.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) piti tärkeänä, ettei lainsäädäntö siirrä lihatuotantoa Suomesta muualle. Hän muistutti suomalaisten lihasikojen hyvinvoinnin olevan parempi kuin monissa muissa maissa.

Parsinavetoita ja porsitushäkkejä ei kokonaan kielletty, koska ministeri katsoo täyskiellon aiheuttavan "hyvinvointivuotoa", joka siirtäisi lihantuotantoa pois suomalaisilta tuottajilta ulkomaille.

– Ehdotuksessa on pyritty hakemaan tasapainoa eläinten hyvinvoinnin kehittämisessä ja siinä, ettei kotieläintuotanto joudu kohtuuttomiin ongelmiin, Leppä kommentoi Ylelle.

Suomessa eläimillä on isommat tilavaatimukset, ja esimerkiksi antibiootteja käytetään merkittävästi vähemmän kuin esimerkiksi Saksassa ja Puolassa, Leppä painotti.

Parsinavetoissa pidettävien lypsylehmien pitää esityksen mukaan päästä jaloittelemaan tai laitumelle 90 päivää vuoden aikana nykyisen 60 päivän sijaan.

Eläinten teurastaminen ilman tainnutusta aiotaan kieltää.

Islanninhevonen juo juomapaljusta
Elisa Kinnunen / Yle

Pakollinen rekisteri koirille tulossa

Hallituspuolueet kertovat sopineensa, että koirien pakollisesta tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä säädetään eläinten tunnistamislainsäädännössä. Tunnistusmerkintärekisterin perustamista koskeva selvitys valmistuu syksyn aikana.

Kissojen vastaavat säännökset ovat mahdollisia myöhemmin. Siitä, millä aikataululla koirien rekisteröinti etenee, ei ollut vielä tarkempaa tietoa, kuten ei sen käytännön toteutuksestakaan. Suurin osa koirista on jo nykyisin rekisteröity esimerkiksi Kennelliiton rekisteriin.

Eläinten jalostuksen säännöksiä aiotaan tiukentaa nykyisestä. Esimerkiksi jalostettujen koirien hengitysongelmiin aiotaan näin puuttua.

Ministeri Leppä kuvaili nykyistä kehitystä koirien jalostuksessa paikoin huonoksi. Lain asetuksella tullaan todennäköisesti tarkentamaan, mitkä ovat koirien sellaisia terveydellisiä ongelmia, jotka estävät jalostuksen.

Ministeri kuvaili olevansa huolissaan laittomasti tuotavista koirista ja taudeista, joita näiden mukana voi tulla Suomeen.

Esityksen mukaan eläinten värjäys ja sähköpantojen käyttö kielletään.

Esitys laiksi eläinten hyvinvoinnista annetaan eduskunnalle alkusyksyn aikana.

Turkistarhaus pysyy, kritisoivat järjestöt

Eläinsuojelujärjestöiltä päivitetty lakiehdotus saa kritiikkiä.

– Mikäli laki hyväksytään tällaisenaan, sitä ei voi mitenkään kutsua moderniksi eläinsuojelulaiksi. Laki mahdollistaa edelleen tuotantoeläinten pitkäaikaisen paikalleen kytkemisen sekä turkistarhauksen jatkumisen. Nämä ovat vakavia puutteita ja olemme pettyneitä lakiin näiltä osin, kommentoi Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto SEY:n toiminnanjohtaja Kati Pulli tiedotteessa (siirryt toiseen palveluun).

Kritiikkiä saa myös nautojen pitäminen parsiin kiinnitettynä jopa yhdeksän kuukautta vuodesta ja se, ettei turkistarhaukselle aseteta rajoitteita.

Animalia on pettynyt, ettei parsinavetoita, porsitushäkkejä eikä turkistarhausta kielletä palautteesta huolimatta. Järjestö katsoo, etteivät ison ja pitkän lakiuudistustyön tuloksena nyt saatavat parannukset ole riittäviä.

Aiempia uutisia

Paljonko vettä on eläimelle riittävästi? – uudistuva eläinsuojelulaki herättää ristiriitaisia tunteita

Sydäntäsärkevä kesäkissatarina on useimmiten silkkaa humpuukia – todellisena ongelmana villikissalaumat

Makkaran myynnin romahduttanut ohjelma, eläinten oloja parantanut kirja – media on järistellyt elintarviketeollisuutta usein, kulutustottumuksia harvemmin

Eläinsuojelupomo: "Yhtään eläintä ei pitäisi myydä netissä – nettikauppa kiellettävä"