1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Rakentaminen & kiinteistöt

Äiti luuli ostaneensa perheelleen unelma-asunnon – rivitalo purettiin ja jäljelle jäi 70 000 velkaa

Taloyhtiöiden hallinnoimien rakennusten purkaminen peruskorjaamisen sijaan saattaa yleistyä lakiuudistuksen myötä. Vireillä olevan asunto-osakeyhtiölain uudistuksella halutaan edistää uudisrakentamista kasvukeskuksissa.

Rakentaminen & kiinteistöt
Minna Koivuniemi.
Minna Koivuniemi luuli ostaneensa kodin loppuelämäkseen, vaan toisin kävi.Jarkko Riikonen / Yle

Se oli yksi puhelinsoitto, josta alkoi kolmen vuoden painajainen.

Viisikymppinen Minna Koivuniemi osti mielestään unelmakodin kahden poikansa kanssa kesällä 2010. 60-luvulla rakennettu rivitalo sijaitsi suositulla asuinalueella Jyväskylän Palokassa. Koivuniemi rakastui isoon vehreään takapihaan.

– Pojat halusivat pois kerrostalosta, maan tasalle. Ajattelin, että se olisi loppuelämäni koti, sanoo Koivuniemi.

Koivuniemi oli pahasti väärässä. Hän ehti asua asunnossaan ainoastaan muutaman vuoden, kunnes eräänä päivänä naapuri soitti ja ilmoitti asunnossaan olevasta oudosta hajusta. Koivuniemi toimi silloin taloyhtiön eli asunto-osakeyhtiön hallituksen puheenjohtajana, joten lähti tarkistamaan asuntoa.

– Menin sinne nokkani kanssa ajatellen, että mitäköhän tämäkin nyt taas on. En ehtinyt olla kauaakaan asunnossa, kun minulta lähti ääni. Se lähtee aina, jos jossain on sisäilmaongelmia, kertoo Koivuniemi.

Pahat kosteusongelmat

Pian selvisi, että huoneistossa oli laaja mikrobiongelma ja sama ongelma olisi mahdollisesti myös muissa huoneistoissa. Mikrobeja löytyi seinistä ja lattioista. Kaikki 10 huoneistoa, jotka sijaitsivat kahdessa rivitalossa, vaativat lukuisia peruskorjauksia, kosteusvaurioiden ja valesokkelirakenteen korjaamisesta käyttövesiputkien ja ilmastoinnin uusimiseen sekä salaojien kunnostamiseen. Salaojien kunnostus olisi vaatinut kalliita porauksia kallioon.

Remonttikustannusten hinta nousi pilviin.

– Toinen tarjous oli 1,25 miljoonaa ja toinen 1,40 miljoonaa euroa. Kysyimme pankilta lainaa ja noin 600 000 euroa olisimme saaneet. Se oli iso järkytys, kertoo Koivuniemi.

Rivitalo.
Tältä näytti Minna Koivuniemen koti.Minna Koivuniemi

Koivuniemen taloyhtiössä käännettiin jokainen kivi, mietittiin ja keskusteltiin eri vaihtoehdoista, jotta kodit saataisiin pidettyä. Kukaan ei ollut valmis laittamaan enempää omaa rahaa remontteihin, sillä aikaisempiakin lainoja oli vielä maksettavana.

– Lopputulema oli, että tontti myydään rakennusyhtiölle ja talot puretaan pois, sanoo Koivuniemi silmät kostuen.

Harvoin päädytään purkamaan

Taloyhtiöiden hallinnoimien rakennusten purkaminen Suomessa on tähän asti ollut harvinaista. Viime vuonna Tilastokeskuksen mukaan purettiin 89 rivitaloa ja sitä edellisenä 86, mutta syitä niiden purkuun ei tiedetä. Usein purun kohteena on juuri rivitalo, sillä esimerkiksi kerrostalossa taloyhtiön osakkaita on enemmän maksamassa yhteisiä remonttikuluja.

Syksyllä hallituksen käsittelyyn tuleva asunto-osakeyhtiölain uudistus (siirryt toiseen palveluun) (Oikeusministeriö) saattaa kuitenkin yleistää purkamista. Ennen purkamispäätökseen on vaadittu kaikkien taloyhtiön osakkaiden suostumus, mutta uudistuksessa 80 prosentin enemmistö riittäisi.

Keski-Suomen Kiinteistöyhdistyksen toiminnanjohtaja Hannu Mähönen kertoo, että uudistuksen tavoitteena on uudisrakentamisen lisääminen.

– Tarkoituksena on nimenomaan helpottaa päätöksentekoa asunto-osakeyhtiöissä ja edesauttaa lisä- ja täydennysrakentamista varsinkin kasvukeskuksissa.

Oikeusministeriön mukaan tavoitteena on myös (siirryt toiseen palveluun) uudistaa asuntokantaa, vastata asuntojen kysyntään, lisätä asumisen valinnanvapautta ja vastata asuntotarpeen rakenteen muutokseen.

Suomessa on runsaasti 1960-, 70-, ja 80- lukujen rakennuskantaa, jossa lähivuosina ja vuosikymmeninä on edessä mittavia peruskorjauksia. Oikeusministeriön mukaan purkava uusrakentaminen voisi olla yksi käyttökelpoinen mahdollisuus rahoittaa ja toteuttaa taloyhtiöiden laajoja rakennushankkeita.

– Erityisesti kasvavilla kaupunkiseuduilla ja hyvien liikenneyhteyksien varrella on arvioitu, että siellä on hyvää potentiaalia järkevästi uudistaa ja täydentää nykyistä kaupunkirakennetta, sanoo lainsäädäntöneuvos Markus Tervonen oikeusministeriöstä.

Esimerkiksi kokoomuksen kansanedustaja Mari-Leena Talvitie iloitsee vireillä olevasta lakiuudistuksesta.

– Asunto-osakeyhtiössä on lähes puolet Suomen asunnoista ja ne muodostavat huomattavan osan kansallisvarallisuudestamme. Kaupunkien ja keskustojen kehittymistä hidastaa tai jopa estää purkavaan uusrakentamiseen kohdistuvat asunto-osakeyhtiölain vaatimukset, Talvitie toteaa toukokuisessa tiedotteessaan (siirryt toiseen palveluun).

Purkava uusrakentaminen kallis ratkaisu

Asunnon omistajalle vanhan taloyhtiön purkaminen ja uuden tilalle rakennuttaminen on kuitenkin hyvin harvoin taloudellisesti kannattavaa. Purkava uusrakentaminen on hyvin kallista, joten ympäristökunnissa ja maaseudulla se tulee olemaan hyvin epätodennäköistä.

Vahanen PRO Oy:n lisä- ja täydennysrakentamisen palveluvastaava Tuomas Johansson ei usko purkavan uusrakentamisen voimakkaaseen kasvuun. Hänen mukaansa ainoastaan ääritapauksissa purkava uusrakentaminen on järkevä vaihtoehto.

– Silloin on oltava todella hyvä sijainti ja siten rakennusoikeuden arvo korkealla. Purkava uudisrakentaminen voisi toteutua, jos myös kaikki peruskorjaukset olisivat tekemättä ja tontille saisi moninkertaisesti lisää rakennusoikeutta.

Koti meni ja velat jäi

Minna Koivuniemen ennen asuttama rivitalo oli osittain korjattu. Ikkunat ja ovet oli uusittu, katto oli korjattu ja osa viemäriputkistoa uusittu sukitusmenetelmällä. Taloyhtiöllä oli näistä remonteista jo ennestään lainaa.

Uuden rivitalon rakennuttaminen puretun tilalle olisi tullut taloyhtiölle liian kalliiksi. Lisäksi se olisi ollut hyvin monimutkainen järjestää. Uudisrakennushanke ei ollut realistinen vaihtoehto, ja asukkailta alkoivat voimat loppua. Niinpä taloyhtiö päätti kolme vuotta sitten myydä tontin rakennusyhtiölle, joka hoiti rivitalon purkukulut.

Kaikilla asukkailla oli asuntovelkaa. Osa asukkaista oli alkuperäisiä asukkaita ja osa muuttanut taloyhtiöön vasta viime vuosina. Koivuniemi sai maksettua 20 000 euron taloyhtiölainansa tontista saaduilla varoilla, mutta oma asuntolaina jäi niskaan.

– Minulle jäi 70 000 euroa velkaa. Pankista sanoivat, että se on nyt niin kuin kuollutta lehmää maksaisit, sanoo Koivuniemi.

Talon perustukset ja hiekkakasoja.
Uudet perustukset kohoavat purettujen rivitalojen paikalle.Jarkko Riikonen / Yle

Koivuniemi oli taloyhtiön puheenjohtajan asemassaan keskittynyt kolmen vuoden ajan osakkaiden edun ajamiseen. Vuosi sitten äitienpäivänä hän vihdoin havahtui ajattelemaan omaa kohtaloaan, minne hän sitten menisi, kun hänelläkään ei olisi enää kotia?

Koivuniemi muutti viime vuoden marraskuussa viimeisenä pois purettavasta rivitalosta. Hän sai hommattua itselleen uuden kerrostaloasunnon Jyväskylän Kuokkalasta.

Vanhat rivitalot on tänä vuonna purettu ja tontille rakennetaan uusia asuntoja.

– Terassin otimme mukaan, mutta sinne jäi kaikki muu, omenapuut ja kirsikkapuut. Muistot ja kuvat ovat vain jäljellä, Koivuniemi sanoo kyyneleitä pyyhkien.

Lakiuudistuksessa pyritään turvaamaan osakasta

Oikeusministeriön mukaan asunto-osakeyhtiölain uudistuksessa pyritään turvaamaan asunnon omistajan asumista. Laissa halutaan varmistaa, että asukas saa riittävän ajoissa tiedon, jos hänen taloyhtiössään aiotaan suorittaa purkavaa uusrakentamista.

Taloyhtiössä tehtävän määräenemmistö purkamispäätöksen edellytyksenä on myös, että osakas saa uusista osakeyhtiöasunnoista aiempaa asuntoa vastaavan tilan.

– Ja jos osakas ei halua olla mukana tällaisessa purkavan uusrakentamisen hankkeessa, niin hän voi sitten vaatia osakkeidensa lunastamista käypään hintaan ja sitä kautta irtautua taloyhtiöstä, selvittää Markus Tervonen oikeusministeriöstä.

Pankit ovat kiristäneet lainaehtojaan taloyhtiöille. Keski-Suomen Kiinteistöyhdistyksestä kerrotaan, että traagisia kohtaloita tulee silloin tällöin vastaan. Toiminnanjohtaja Hannu Mähönen painottaa, että taloyhtiöistä on pidettävä huolta ja remontit tehtävä ajoissa.

– On ihan ymmärrettävää, että pankit huomioivat lainatarjouksissaan sen, onko asunto-osakeyhtiön kiinteistölle kertynyt kovasti korjausvelkaa kun siellä on jätetty korjaukset vuosikausia tekemättä, vai onko taloyhtiö hyvin hoidettu ja remontit tehty ajoissa.

Lue seuraavaksi