Suomalaiset osaavat matematiikkaa yhä huonommin, vaikka sitä tarvittaisiin koko ajan enemmän – Professori: Teknologinen kehitys lisää matematiikan merkitystä

Syyskuussa opettajille aletaan antaa täydennyskoulutusta, jotta koulumatematiikka saataisiin vastaamaan paremmin yhteiskunnan ja työelämän vaatimuksia.

matematiikka
Poika katselee taululla olevia matemaattisia kaavoja
AOP

– Tulevaisuudessa toimeen tuleminen kansalaisena edellyttää selvästi parempaa matemaattista osaamista kuin mitä ihmisillä tyypillisesti tällä hetkellä on, sanoo professori Erno Lehtinen Turun yliopistosta.

Hän on huolissaan, sillä suomalaisten kiinnostus matematiikkaa kohtaan on laskussa. Samoin ovat myös matemaattiset taidot, jotka tietysti kulkevat usein käsi kädessä kiinnostuksen kanssa.

– Mehän olemme pärjänneet kansainvälisissä vertailuissa, mutta viime vuosina suoritustaso on mennyt alaspäin. Olemme pärjänneet aika hyvin sen tyyppisissä tehtävissä joita PISA-tutkimus mittaa. Kuitenkin tuloksia suorituskyvyn laskusta on jo aikaisemmin näkynyt sellaisissa tehtävissä, joissa mitataan perinteisempää matematiikkaa, Lehtinen sanoo.

Vuoden 2015 PISA-vertailussa (siirryt toiseen palveluun) Suomi oli matematiikassa sijalla 13, kun vielä vuonna 2006 Suomi oli sijalla kaksi. Myös kansainvälisessä TIMSS-tutkimuksessa näkyy, että taidot matematiikassa ovat heikentyneet.

Tarvitaan matemaattista ajattelua

Professori Erno Lehtisen mukaan vallalla on tällä hetkellä sellainen käsitys, ettei nykymaailmassa enää tarvittaisi matematiikkaa, ainakaan siinä määrin kuin ennen.

– Se on harha. Kaikki tutkimuksetkin viittaavat siihen, että yhteiskunta on ikään kuin matematisoitumassa. Matematiikkaa on kaikkialla, vaikka se ei aina ole perinteisessä mielessä näkyvillä, hän sanoo.

Laskut voidaan laskea koneella, mutta se ei poista matematiikan tarvetta. Lehtisen mielestä teknologisoituminen pikemminkin lisää matemaattisten taitojen tärkeyttä.

– Teknologian lisääntyminen vähentää tarvetta mekaaniseen laskemiseen, mutta meillä on aina ikään kuin piilotettua matematiikkaa. On äärimmäisen tärkeää, että matemaattinen ajattelu on sillä tasolla ja niin joustavaa, että ihmiset pystyvät ymmärtämään, mitä erilaiset laitteet ja järjestelmät heidän ympärillään tekevät.

Erno Lehtinen
Professori Erno Lehtinen on huolissaan matemaattisten taitojen heikentymisestä ja siitä, että matematiikasta ei olla kiinnostuneita.Paula Collin / Yle

Asiasta on esittänyt huolensa myös Teknologiateollisuus ry. Toukokuussa julkaisemassaan raportissa (siirryt toiseen palveluun) se kertoi, että suomalaiset teknologiayritykset kohtaavat lähivuosina merkittävästi haasteita matemaattisten alojen osaajien rekrytoinnissa.

Kysyntää on korkeakouluosaajille, mutta pohja luodaan jo peruskoulussa ja lukiossa, sanoo koulutuspolitiikan johtava asiantuntija Leena Pöntynen Teknologiateolisuus ry:stä.

– Tarvitaan arjen matematiikkaa ja vaikeampia asioita, mutta myös ongelmanratkaisukykyä ja ilmiöiden ymmärrystä, laaja-alaisempaa osaamista ajattelukyvyssä, Pöntynen sanoo.

Pöntynen muistuttaa, että pitkän matematiikan kirjoittaminen ylioppilaskirjoituksissa tuo melkein varmasti opiskelupaikan korkeakoulussa. Siitäkin huolimatta vain noin kolmasosa ylioppilastutkinnon suorittavista kirjoittaa pitkän matematiikan.

Apu opettajien lisäkoulutuksella?

Sekä Teknologiateollisuus ry:n Leena Pöntynen että professori Erno Lehtinen Turun yliopistosta puhuvat matemaattisesta ajattelusta. Lehtisen mukaan koulumatematiikasta on tullut "erillinen saareke" muusta elämästä.

– Sen ulkopuolella lapset jo aika varhaisessa vaiheessa käyttävät matemaattista ajattelua, mutta sitä ei ole osattu kytkeä siihen, miten koulussa matematiikkaa opitaan, Lehtinen sanoo.

Moni ajattelee, että matematiikka on jotain erityistä, jota voidaan käyttää vain matematiikan oppitunnilla tai tehtävissä.

Erno Lehtinen

Asiaan yritetään nyt saada muutosta. Syyskuussa käynnistyy opettajille tarkoitettu täydennyskoulutus, jossa keskitytään siihen, miten koulumatematiikasta saadaan nyky-yhteiskunnan ja työelämän tarpeita vastaavaa. Koulutusta annetaan opettajille aina varhaiskasvatuksesta lukioon asti.

– Moni ajattelee, että matematiikka on jotain erityistä, jota voidaan käyttää vain matematiikan oppitunnilla tai tehtävissä. Kouluopetuksessa varhaisista vuosista lähtien voidaan kokea matemaattisen ajattelun joustavaa käyttöä ja sillä tavalla luoda matemaattisen ajattelun pohjaa, Lehtinen sanoo.

Opettajien täydennyskoulutuksen järjestävät yhteistyössä Turun, Jyväskylän ja Oulun yliopistot. Toistaiseksi koulutukseen on ilmoittautunut noin 500 opettajaa, mutta ilmoittautuminen on vielä auki.