Mitä tehdä, kun hissimatka tuntuu kiusallisen pitkältä – professori neuvoo jutustelemaan muiden ihmisten kanssa

Hissimatka tuntemattomien ihmisten seurassa voi tuntua kiusallisen pitkältä ja hiljaisuus piinaavalta. Psykologian ja psykiatrian professori tunnistaa ilmiön ja suosittelee lääkkeeksi jutustelua.

sosiaalisten tilanteiden pelko
mies menossa hissiin
Yksittäisiä tai tiettyihin tilanteisiin liittyviä pelkoja esiintyy ainakin 8–10 prosentilla väestöstä, joten hissipelkoa kokee kymmeniä tuhansia meistä.AOP

Astut työpaikalla hissiin ja huomaat ovesta syöksyvän sisään muitakin. Kiusallinen hiljaisuus laskeutuu. Vieraiden ihmisten ympäröimänä pienessä tilassa alkaa ahdistaa ja lyhyt hissimatka tuntuu ikuisuudelta. Hengitys tuntuu raskaalta, jutustelun aloittaminen ei tunnu luontevalta, toisaalta hiljaisuuskin on kiusallista.

Moni suomalainen tunnistaa varmasti edellä kuvatun tilanteen. On paradoksaalista, että vaikka suomalainen Kone on jo vuosikausia rakentanut maailman parhaita hissejä, monelle suomalaisille hissimatka tuntuu hyvin kiusalliselta.

Miksi näin on ja mitä asialle voisi tehdä? Miksi monet suomalaiset tuntevat sosiaalista ahdistusta hississä? Mitä meidän pitäisi tehdä, jotta hissimatkoista muodostuisi miellyttävämpiä? Tätä kysyimme psykologian ja psykiatrian asiantuntijalta.

Kliinisen psykologian ja psykoterapian professori Raimo Lappalainen Jyväskylän yliopiston psykologian laitokselta kertoo, että hissipelon yleisyydestä ei ole kovin tarkkaa tieteellistä faktatietoa. Hänen mukaansa varsin yleistä kuitenkin on, että hissimatkan kaltaiset sosiaaliset tilanteet voidaan kokea lievästi hankalina tai ne voivat aiheuttaa lieviä ahdistuksen oireita.

– Yksittäisiä tai tiettyihin tilanteisiin liittyviä pelkoja esiintyy ainakin 8–10 prosentilla väestöstä, joten hissipelkoa kokee kymmeniä tuhansia meistä, Lappalainen sanoo.

Professori arvelee, että tällainen sosiaalinen ahdistus kytkeytyy ajatuksiin tai pelkoihin siitä, mitä muut minusta ajattelevat.

– Mieli ryhtyy kehittelemään kaikennäköisiä ajatuksia, jotka eivät välttämättä pidä paikkansa. Kuten: mitä muut ihmiset minusta ajattelevat, hyväksyvätkö he minut tai näkyykö se muille, että minua ahdistaa tai jännittää nyt, Lappalainen selittää.

Hän allekirjoittaa stereotypian siitä, että suomalaiset ovat keskimäärin vaitonaisempaa porukkaa muihin kansoihin verrattuna. Tämä pätee myös hississä. Siitä ei kuitenkaan ole tietoa, ahdistuvatko suomalaiset hississä enemmän kuin muut kansat.

Varsin yleinen vaiva, harvalle koituu vakavia seurauksia

Psykologian professorin mukaan on aivan ymmärrettävää, että hississä voi tuntua hankalalta, koska siellä ollaan tuntemattomien ihmisten lähellä, mikä on epätavallinen tilanne.

Hissiahdistuksen kaltaiset lievät pelot ovat Lappalaisen mukaan varsin yleisiä, eikä niistä kannata huolestua. Moni ilmoittaa kyselyissä pelkäävänsä jotakin asiaa, mutta lievät pelot eivät yleensä johda vakaviin seurauksiin.

Yle teki vuonna 2014 pelkokyselyn, johon vastasi 2 735 suomalaista. Lappalaisella on tulokset tallessa. Kyselyssä nousi esiin kolme selkeästi yleisintä pelkoa: korkeat paikat, esitelmän pitäminen ja läheisen sairastuminen. Näitä pelkäsivät yli 60 prosenttia vastanneista. Kymmenestä listatusta pelosta hissiin jumiin jääminen oli viimeisenä.

Duodecimin mukaan (siirryt toiseen palveluun) lievät sosiaalisten tilanteiden pelot ovat hyvinkin yleisiä. Ainakin joka viides aikuinen jännittää esimerkiksi julkista esiintymistä. Toimintakykyä ja päivittäistä elämää merkittävästi haittaavasta sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsii arviolta noin 5 prosenttia aikuisväestöstä.

Osa peloista saattaa johtaa käytöksen muutokseen: ryhdytään karttamaan tai välttämään tilanteita, joissa on muita ihmisiä. Lappalainen kertoo, että silloin olisi syytä huolestua, jos huomaa välttelevänsä hissimatkoja sosiaalisten tilanteiden pelon takia.

– Tiedämme tutkimuksen kautta, että välttämiskäyttäytyminen on yhteydessä psykologisiin ongelmiin. Mikäli välttämistä tapahtuu paljon tai monilla eri alueilla, silloin se saattaa johtaa psykologisiin ongelmiin tai psykologiseen pahoinvointiin.

hissin nappuloita
Hississä koettu sosiaalinen ahdistus on varsin yleinen tuntemus, mutta fobiaksi se kehittyy harvoin. Professori suosittelee menemään hissiin, vaikka hissimatka vieraiden ihmisten seurassa jännittäisi.AOP

Muillakin voi olla samanlaisia tuntemuksia

Miten hissimatkoista voisi tehdä vähemmän kiusallisia tai miten epämiellyttävästä tunteesta hississä voisi päästä eroon? Pitääkö hississä jutella vai olla hiljaa? Lappalaisen mukaan voi tehdä, miten haluaa. Jutteleminen on professorin mielestä oiva apu ahdistukseen.

– On hyvä muistaa, että hissipelkoon liittyvät ajatukset ovat vain sanoja ja lauseita. Se mitä meidän mieli tuottaa, ei ole välttämättä totta, hän sanoo.

Lappalainen huomauttaa, että ensiksi kannattaa muistaa, että usein muillakin ihmisillä voi olla hissimatkan aikana aivan samanlaisia ajatuksia tai tuntemuksia, mutta me vain emme tiedän niistä.

– Jos ottaa kontaktia muihin siellä hississä, niin usein ihmiset ovat ystävällisiä ja vastaavat kohteliaasti. Juttelemista ei kannata pelätä, se voi jopa helpottaa oloa. Siinä ei menetä mitään, jos yrittää keskustella. Voihan toki olla, että ei saa vastakaikua, mutta usein ihmiset ainakin jollakin tapaa vastaavat.

On myös tärkeä tiedostaa, että lievä ahdistuneisuus ei usein näy ulospäin, eli ahdistus on olemassa lähinnä vain omassa päässä, muut eivät sitä huomaa.

– Ei kannata uskoa kaikkia niitä omia ajatuksia, mitä mieli tuottaa. Pitäisi olla avoimempi omien ajatuksien suhteen ja suhtautua niihin kriittisemmin. Usein olemme liian kiinni omissa ajatuksissamme, Lappalainen neuvoo.

Syy hissiahdistuksen voi piillä biologiassa

Lappalainen sanoo, että kyse ei ole vain tilanteista hississä. Samat pätee linja-autoon tai metroon. On aivan normaalia ja tavallista, että tuntemattomien ihmisten ympäröimänä voi tuntua kiusalliselta.

Syy hissivarautuneisuuteen voi piillä professorin mukaan osittain ihmisen biologiassa ja lajikehitykseen liittyvissä syissä.

– Olemme luontaisesti pikkuisen varovaisia tilanteissa, joissa vieraat ihmiset tulevat lähelle, sillä kauan sitten muut ihmiset olivat meille uhka. Siinä ei ole välttämättä loogista tai järjellistä syytä taustalla, Lappalainen arvioi.

Hänen mukaansa on tyypillistä, että ahdistuneena ihmisen huomio suuntautuu omaan itseensä, sisäänpäin. Tästä voi syntyä kierre, kun ruvetaan tarkkailemaan omia toimintoja jatkuvasti.

– Sinä reagoit siihen, että sydän hakkaa, ja ahdistut entistä enemmän. Syntyy jonkinlainen noidankehä, johon jää jumiin, ja josta omn hankala päästä pois, Lappalainen selittää.

Professori suosittelee ratkaisuksi hissijännitykseen menemistä rohkeasti hissiin sisään pelosta välittämättä. Jos ryhtyy välttelemään jotakin, kuten hissimatkaa, siitä voi syntyä pahimmillaan isompi ongelma tai se voi johtaa jopa sosiaaliseen eristyneisyyteen.

– Perusperiaate on se, että mennään vaan niihin epämiellyttäviin tilanteisin. Kun saadaan toistoja riittävästi, se helpottuu ja muuttuu vähitellen helpommaksi. Harjoitus tekee mestarin, täytyy vain olla niissä tilanteissa enemmän, jotka ahdistavat, sillä tilanteiden välttely tulee kaventamaan elämänlaatua ja sillä voi pahimmillaan olla kauaskantoisia seurauksia, Lappalainen neuvoo.

Jos ahdistus ei kerta kaikkiaan ota laantuakseen, niin silloin kannattaa hakea ammattiapua.

Lue lisää:

Suomi 100: Suomalainen juttu. Hissi