Suomalaisten siltojen perusvika selvisi 20 vuotta myöhässä – nyt korjaamisvauhti pitäisi tuplata

Suomessa rakennettiin siltoja vauhdilla 1960–70-luvuilla. Väärän kosteuseristyksen takia ne kaikki on korjattava.

sillat
Kärkisten silta
Kärkisten silta Jyväskylän Korpilahdella avattiin liikenteelle 1997.Henrietta Hassinen / Yle

Suomessa korjataan tänä vuonna 105 siltaa, mutta vauhti ei riitä.

Vaikka moni siltatyömaa saattaa kiristää autoilijoiden hermoja, arvioidaan Liikennevirastossa, että siltojen peruskorjauksia pitäisi tehdä kaksinkertainen määrä nykyiseen verrattuna

Juttu jatkuu kartan jälkeen.

Siltatyöt suomessa 2018 - kartta
Yle Uutisgrafiikka

– Huippuvuosina valmistui vuosittain 250–300 siltaa eli jokainen voi laskea, että jäämme tässä jälkeen koko ajan, kiteyttää Liikenneviraston yksikönpäällikkö Minna Torkkeli.

Minna Torkkeli
Minna TorkkeliYle

Hänen johtopäätöksensä on selkeä: pelkästään teknisesti ajatellen korjaamisvauhti pitäisi tuplata heti.

Siltoja valmistui erityisen paljon 1960–70-luvuilla. Yleensä silta tulee peruskorjausikään 40–45 vuoden iässä, joten peruskorjattavaa lähivuosina riittää.

Myös Italian Genovassa romahtanut silta on rakennettu 60-luvulla. Juuri se on nostanut keskusteluun siltojen kunnon muuallakin.

Suomessa väylien ylläpidon määrärahoja on lisätty viime vuosien aikana noin 900 miljoonalla eurolla. Myös sen ansiosta Torkkelin mukaan niin sanotun korjausvelan kasvu on saatu pysähtymään, mutta ei pienentymään.

Nyt korjausiässä olevilla silloilla on yksi tyyppivika. Asfalttipinnan alla oleva kosteuseristys ei toimi betonin kanssa niin kuin pitäisi.

Suomen sillat ovat peruskorjausiässä

– Tämä selvisi 20 vuoden käytön jälkeen. Nyt ne kaikki ovat ongelmallisia.

Ongelmia syntyy, kun suolavesi pääsee asfaltin läpi betoniin ja sen raudoitukseen.

Myös siltojen vuosittaisia tarkastuksia tekevä Heikki Väisänen tuntee siltojen perusriskit: autojen törmäykset ja vuotavan vesieristyksen aiheuttaman rapautumisen.

Myös viivästyneet peruskorjaukset eli korjausvelka on tuttu ilmiö.

– Kyllä tulee vastaan siltoja, joissa vauriot ovat menneet niin pitkälle että peruskorjaus olisi ollut ajankohtainen jo 10 vuotta sitten, Väisänen sanoo.

Heikki Väisänen
Heikki VäisänenOlli Pietiläinen / Yle

Suomessa siltojen yhtenä riesana on ollut myös betonin huokoisuus. Kuivuakseen oikealla tavalla betonin on oltava sopivan huokoista.

Kemijärvellä huokoisuus ei ollut kohdillaan, ja lähes valmis silta purettiin kesällä 2016.

Liikennevirastolla tapaus käynnisti laajan tutkimuksen siltojen laatuongelmista. Tutkimuksen tuloksia luvataan kuukauden kuluttua.

Sillat joutuvat myös kovemmalle koetukselle kuin mihin ne on alun perin suunniteltu.

– Esimerkiksi nykyiset rekat ovat aika paljon suurempia kuin vaikka 60-luvulla, Liikenneviraston Torkkeli havainnollistaa.

Juttua korjattu 15.8.2018 klo 18.58: Suomessa väylien ylläpidon määrärahoja on lisätty viime vuosien aikana noin 900 miljoonalla eurolla. Jutussa luki alun perin, että lisäys olisi ollut tänä vuonna pari miljardia euroa.