Yritykset valittavat työvoimapulaa ja Lidl mainostaa palkkojaan juna-asemilla – tästäkö alkaa palkkaralli?

Taloustutkijat selvittivät ammatit, joissa on saatu työehtosopimuksia parempia palkankorotuksia.

talous
Arsalan Sherifi työskentelee kaupan kassalla.
Arsalan Sherifi työskentelee Lidlin kassalla Espoon Niittykummussa.Pekka Tynell / Yle

Talous käy kuumana ja yritykset valittavat työvoimapulaa. Lähes puolet suomalaisyrityksistä kertoo, että niillä on vaikeuksia saada avoimet työtehtävät täytetyksi.

Henkilöstöä vuokraavan Manpowerin kyselyn mukaan (siirryt toiseen palveluun) pulaa on esimerkiksi autonkuljettajista, asiakaspalvelijoista, siivoojista ja myyntiedustajista – siis aivan tavallisista työntekijöistä.

Työ- ja elinkeinoministeriö kokoaa omaa puutelistaansa (siirryt toiseen palveluun).

Jos oma ammattisi komeilee listojen kärkipäässä, nyt on iskun paikka. Ovathan kaikki talousteoreetikot yhtä mieltä siitä, että kun kysyntä ylittää tarjonnan, hinnat nousevat. Tämän markkinatalouden perusperiaatteen mukaisesti pitäisi myös tilipussin kasvaa.

Tässä artikkelissa kerromme, missä ammateissa on saatu paremmat korotukset kuin työehtosopimus määrää.

Ensin vierailemme Lidlissä, joka näyttää käynnistelevän palkkakilpailua.

Lidl mainostaa palkkojaan katukuvassa
Lidl markkinoi palkkojaan katukuvassaJuha-Matti Mäntylä / Yle

“Palkka jopa 10% yli TES:in”

Lidl aloitti kesällä mainoskampanjan, jollaista ei ole perusduunien parissa aiemmin nähty. Helsinkiläisille rautatieasemien mainokset lupasivat työntekijöille jopa kymmenyksen parempaa palkkaa kuin työehtosopimus edellyttää.

Elokuussa Lidl lupasi tiedotteessaan, että uuden logistiikkakeskuksen työntekijöille on luvassa alan minimipalkan päälle vähintään puolentoista prosentin “Lidl-lisä”.

– Meillä on ollut alusta asti työehtosopimuksen ylittävä palkkaus. Päätimme kertoa siitä myös julkisuudesta, vaikka aihe on Suomessa vähän tabu, Lidlin toimitusjohtaja Lauri Sipponen sanoo.

Sipposen mukaan Lidl palkkaa jatkossa joka vuosi satoja työntekijöitä sekä uusiin että vanhoihin myymälöihin. Järvenpään uuteen jakelukeskukseen tarvitaan kolmesataa logistiikka-alan osaajaa. Pääkonttorillekin tarvitaan erilaisia asiantuntijoita.

Toimitusjohtaja kehuu yhtiön etuja laajasti, mutta palkka on asia, jolla Suomessa saa takuuvarmasti huomiota.

Lauri Sipponen
"Olen kesän aikana ollut liikkeellä Euroopassa. Monessa maassa puhutaan meitä rohkeammin palkoista", Lidlin toimitusjohtaja Lauri Sipponen sanoo.Pekka Tynell / Yle

Kilpailijat eivät vastaa Lidlin markkinointiin julkisuudessa. K-ryhmästä kerrotaan palkkojen määräytyvän pääasiallisesti kaupan työehtosopimuksen mukaan, mutta ketjun yrittäjäkauppiailla on mahdollisuus poiketa siitä harkintansa mukaan.

SOK ei halunnut ottaa kilpailijoiden palkkaukseen kantaa.

Lidlin toimitusjohtaja istuu Kaupan liiton hallituksessa. Hänen mukaansa kyse ei ole alan sisäisestä palkkakilpailusta.

– Missään nimessä kyse ei ole kilpailijoiden tonteilta tai verkoista kalastamisesta. Etsimme hyviä työntekijöitä ihmisistä, jotka ovat tällä hetkellä kotona, oppilaitoksissa, muiden toimialojen töissä tai jopa ulkomailla, Lauri Sipponen sanoo.

Grüße aus Deutschland – terveisiä Saksasta

Kuusitoista vuotta Suomessa toiminut saksalaisketju on ollut moneen otteeseen ammattiliittojen hampaissa (siirryt toiseen palveluun). Nyt Palvelualojen ammattiliitossa kehutaan yhtiötä vuolaasti.

– En tiedä toista yhtiötä, jossa palkkaa olisi käytetty sitouttamiskeinona näin vahvasti, että lisätään joku tietty prosentti taulukkopalkkojen päälle, PAM:in puheenjohtaja Ann Selin sanoo.

– Meillä on ollut Suomessa kaupan alalla ja yksityisissä palveluissa sellainen pulma, että työehtosopimusten alimmista vähimmäispalkoista on muodostunut enimmäispalkat. Ja tätä työnantajaliitot ovat myös vahtineet erittäin tiukasti. Pidän tätä erittäin tervetulleena.

Ann Selin
Pekka Tynell / Yle

Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Tuomas Kososen mukaan Lidl on tuonut Suomeen saksalaista ajattelutapaa.

– Suomessa ei ole palkkoja ennen tienvarsimainoksissa hehkutettu, Kosonen sanoo.

– Saksassa on matala työttömyys ja toisaalta pienemmät vähimmäispalkat. Varsinkin metropolialueilla työmarkkina toimii siellä kilpailullisesti ja se tarkoittaa, että hyvästä työvoimasta maksetaan enemmän kuin vähimmäispalkkoja.

Kuka sai enemmän kuin TES määrää?

Työmarkkinapöydissä sovelletaan palkkamalttia. Viime vuodelle ammattiyhdistysväki ei onnistunut neuvottelemaan palkankorotuksia käytännössä lainkaan.

Maltti on ollut myös hyväksi. Pienet sopimuskorotukset ovat olleet omiaan parantamaan Suomen vientiteollisuuden kilpailukykyä.

Toisaalta moni työnantaja on korottanut palkkojaan nollasopimuksista huolimatta, kuten alla oleva kaavio kuvaa.

Näitä työehtosopimusten ylittäviä palkankorotuksia kutsutaan talouskielellä liukumiksi.

Palkkamaltti ja liukumat

Liukuman syynä voi olla esimerkiksi työtehtävien muuttuminen vaativammaksi, ikälisät – tai kilpailu työvoimasta.

– Liukumien hyvä puoli on, että kuluttajien ostovoima kasvaa. Lisäksi liukumat toimivat joustotekijänä nousu- ja laskusuhdanteissa, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Mika Maliranta sanoo.

– Tutkimustemme mukaan liukumien vaikutus on jopa suurempi kuin mitä nämä viralliset tilastot kertovat.

Virallisissa laskelmissa on Malirannan mukaan se harha (siirryt toiseen palveluun), etteivät ne huomioi esimerkiksi eläköitymistä. Toisaalta ne eivät huomioi sitäkään, että laskusuhdanteessa työnsä menettävät ovat suurelta osin pienipalkkaisia – ja vastaavasti noususuhdanteessa pienipalkkaisten osuus työvoimasta nousee.

Etlassa tehdään parhaillaan aiheesta uutta tutkimusta. Maliranta on selvitellyt esimerkiksi sitä, mitkä ammattiryhmät ovat saaneet eniten liukumia, eli kenen palkkaa on korotettu enemmän kuin työehtosopimus määrää.

He saivat enemmän kuin TES määrää

Viime vuosikymmenellä työehtosopimuksia suurempia palkankorotuksia saivat erilaiset asiantuntijat. Listan hännillä olivat teollisuuden prosessityöntekijät sekä palvelutyöntekijät. Finanssikriisin jälkeisinä vuosina suurimmista liukumista nauttivat nimen omaan teollisuuden ja palvelualojen työntekijät.

– Se on pikkuisen yllättävääkin, että viime vuosina teollisuuden lisäksi myös kaupan alalla on saatu merkittäviä liukumia, Maliranta sanoo.

Maliranta arvioi, että palvelualojen TES:iä suurempien palkankorotusten taustalla olisi se, että finanssikriisistä käynnistynyt taantuma iski ennen kaikkea vientiin – ei niinkään kotimaan kulutukseen.

Eeva Repo täyttää hedelmävalikoimaa kaupassa.
Pekka Tynell / Yle

Työntekijä ei tarvitse palkkamalttia

Talous kasvaa, työvoimalle on kysyntää ja palkkaliukumat ovat kasvusuunnassa. Se on taloustutkijoiden mukaan hyvän taloudellisen kehityksen luonnollinen seuraus.

Toisaalta työnantajaleiriä lähellä olevassa Etlassa etsitään liukumista myös työmarkkinoiden ylikuumenemisen ennusmerkkejä. Voimakas palkkakilpailu olisi myrkkyä kansantaloudelle, koska työllisyyden hyvä kehitys hidastuisi tai pysähtyisi kokonaan.

Pian teollisuuden kilpailukykykin alkaisi heikentyä.

– Talouskasvu on ennenkin tyrehtynyt juuri työmarkkinoiden ylikuumenemiseen. Se ei ole ihan välitön uhka, vaikka ensimmäiset merkit ovat näkyvissä, Maliranta sanoo.

Mika Maliranta
"Korkeasuhdanteessa palkkalikumat nousevat ensin – sopimuskorotukset seuraavat viiveellä", Etlan Mika Maliranta sanoo.Pekka Tynell / Yle

Taas tarjoillaan palkkamalttia! Pitäisikö palkankorotus muka jättää pyytämättä – kansantalouden nimissä ja palkkainflaation torjumiseksi?

– Yksittäisten työntekijöiden ei koskaan kannata kantaa huonoa omaatuntoa tästä. Liukumia kannattaa pyytää, jos vain katsoo, että siihen on mahdollisuus. Yleisen tasapainon ylläpitäminen kuuluu talouspoliittisille päätöksentekijöille, Etlan Mika Maliranta sanoo.

Samalla tavoin itsekkäistä lähtökohdista näitä kysymyksiä pohtivat sitä paitsi yrityksetkin.

Palkkojaan mainostavalla Lidlilläkin on yksiselitteinen syy linjaukselleen: tulos.

– Odotamme saavamme hyvän panos-tuotos-suhteen, eli uskomme että asiallisella kompensaatiolla saadaan hyviä ja tehokkaita työntekijöitä. Sitä kautta se maksaa itsensä takaisin, toimitusjohtaja Lauri Sipponen sanoo.