Jos nuori kärähtää huumeista, älä huuda vaan suhtaudu tilanteeseen avoimesti – viisi neuvoa vanhemmille

Nuorten huumeiden käyttö on lisääntynyt. Selviä tunnusmerkkejä huumeiden käytöstä on vaikea antaa.

huumeet
anonyymi netinkäyttäjä
Nuoren huumeiden käyttöä voi alkaa epäillä, jos käytöksessä tapahtuu kokonaisvaltainen muutos tai suhtautuminen aineisiin muuttuu myönteiseksi.Meeri Niinistö / Yle

Nuorten huumeiden käyttö on lisääntynyt. Moni kokeilee aineita ensimmäisen kerran yhä nuorempana ja aiempaa vahvemmat huumausaineet ovat yleistyneet nuorten keskuudessa. Esimerkiksi Oulussa on tavattu jopa 12–13-vuotiaita huumeiden käyttäjiä.

Päihdepalvelujen työntekijät kertovat, että huumeiden käytöstä huolestuneiden vanhempien yhteydenottojen määrä on myös kasvanut.

Pelko, huoli ja suru tulevat vanhemmille nopeasti, jos alkaa epäillä omaa lastaan huumeiden käytöstä tai jos käyttö on paljastunut. Kokosimme asiantuntijoiden neuvoja vanhemmille.

1) Mistä voi alkaa epäillä nuoren huumeidenkäyttöä?

Selviä merkkejä nuoren huumeidenkäytöstä ei ole. Usein käyttö tulee vanhemmille yllätyksenä. Asiantuntijoiden mukaan on kuitenkin joitain seikkoja, mitkä voivat kiinnittää vanhempien huomion.

– Jos nuoren kaveripiiri muuttuu toisenlaiseksi ja siellä alkaa olla epämääräisyyttä. Myös se voi olla merkki jostain, jos nuoren kiinnostus aikaisempiin harrastuksiin tai ihmissuhteisiin vähenee, listaa avohoitopalveluiden ylilääkäri Markus Partanen A-klinikka Oy:stä.

Myös koulumenestyksen heikkeneminen, poissaolot, varastaminen ja valehtelu voivat olla merkkejä huumeidenkäytöstä. Lapsen tavaroista voi löytyä epämääräisiä esineitä kuten bongi tai joku muu käyttöväline. Nuori voi hermostua suunnattomasti, jos hänen tavaroihinsa kosketaan. Kaikkiaan kokonaisvaltainen muutos musiikkimaussa, vaatetuksessa ja sosiaalisessa kanssakäymisessä voi kieliä jotain.

– Nuori voi käyttää paljon outoja nettisovelluksia, erityisesti jos hän käyttää TOR-verkkoa, kertoo ehkäisevän päihdetyön koordinaattori Tiina Nykky Kuopion kaupungilta.

Alaikäiset saavat tilattua koviakin huumeita salatusta tor-verkosta kännykkäsovelluksen avulla.

– Verkkokaupan kautta huumeet leviävät aiempaa nopeammin myös haja-asutusalueille. Mahdollisesti myös alaikäisten on helpompi saada huumeita verkosta. Toisaalta on erityisen tärkeää tiedostaa, että TOR-verkon tarjoama vahva anonymiteetti on elinehto yksityisyydensuojalle ja sananvapaudelle, eikä sen käytössä ole mitään väärää, korostaa A-klinikkasäätiön projektikoordinaattori Miina Kajos.

Outo haju voi viestiä kannabiksen käytöstä. Kannabis poltettuna tuoksuu makeahkolle tai yrttimäiselle. Haju tarttuu helposti vaatteisiin. Nuoren asenne huumeita kohtaan muuttuu myönteiseksi. Silmien pupillit voivat olla laajat tai pienet ja pistävät.

Tor-verkko salaa käyttäjänsä tunnistetiedot. Viestien alkuperää on vaikea seurata, koska tiedoston reitti arvotaan aina kolmen eri Tor-verkkoa pyörittävän koneen välillä.
Tor-verkko salaa käyttäjänsä tunnistetiedot. Viestien alkuperää on vaikea seurata, koska tiedoston reitti arvotaan aina kolmen eri Tor-verkkoa pyörittävän koneen välillä.Ville Lösönen

2) Jos nuori jää kiinni huumeidenkäytöstä

Vanhemmat haluavat ensimmäisenä tietää, mitä huumeita nuori on kokeillut, mistä on saanut niitä, paljonko huumeet ovat maksaneet ja mistä käytetyt rahat ovat peräisin. Asiaa ei kannata ottaa puheeksi vihaisena, vaan oma kiukku kannattaa ensin käsitellä ja sen jälkeen lähestyä nuorta.

Päihdetyön koordinaattori Tiina Nykky muistuttaa, että jos vanhempi on poissa tolaltaan, nuori saattaa siirtyä puolustusasemiin eikä suostu keskustelemaan.

– Huutaminen lukkiuttaa tilannetta. On hyvä ottaa aluksi aikaa. Keskustelussa olisi hyvä olla molempien vanhempien paikalla rauhallisessa ympäristössä. Kannattaa lähteä neutraalisti avoimilla kysymyksillä liikkeelle. On myös hyvä yrittää suhtautua avoimesti, neuvoo ylilääkäri Markus Partanen.

Asiantuntijoiden mukaan on tärkeää, että nuoreen säilyy hyvä keskusteluyhteys ja lapselle välittyy ajatus siitä, että vanhempi tai vanhemmat ovat aidosti kiinnostuneita nuoren elämästä. Joskus voi olla viisautta rajoittaa nuoren menemisiä.

Lasinen kannabispiippu jota piteklee naisen käsi
Nuoren tavaroista voi löytyä epämääräisiä esineitä, kuten kannabispiippu.Mika Kanerva / Yle

3) Mihin kannattaa olla yhteydessä?

Ensisijaisesti on tärkeää keskustella nuoren kanssa. Monissa tapauksissa nuori tarvitsee erityisesti vahvennettua vanhemmuutta: keskustelua, rajoja ja vanhemman tarkempaa seuraamista.

Kunnat ovat järjestäneet huumepalvelut eri tavoin, joten ensimmäisenä kannattaa ottaa yhteyttä omalle terveysasemalle tai kouluterveydenhuoltoon. Molemmat tahot auttavat eteenpäin erilaisten nuorille suunnattujen päihdepalvelujen pariin.

– Netin kautta löytyy myös runsaasti apua ja palveluja. Eri järjestöihin voi olla yhteydessä, opastaa Partanen.

Joissain tapauksissa tilannetta ovat mukana selvittämässä myös poliisi sekä lastensuojelu. Tarjolla on hyvin erityyppisiä hoitomuotoja. Useat asiantuntijat korostavat, että apua kannattaa hakea mahdollisimman matalalla kynnyksellä. Syy päihteiden käyttöön voi löytyä esimerkiksi masennuksesta, ahdistuksesta tai tarkkaavaisuuden ongelmista.

4) Miten nuoreen pitäisi suhtautua?

Tärkeintä on osoittaa lapselleen, että hän on edelleen äärimmäisen rakas. Hänelle täytyy kertoa, että vanhemmat välittävät ja ovat siksi huolissaan. A-klinikka Oy:n avohoitopalveluiden ylilääkäri Markus Partanen muistuttaa, että ensimmäiset kiinni jäämiset eivät vielä kerro riippuvuudesta tai siitä, että nuori olisi narkomaani. Toisaalta ei myöskään kannata olla sinisilmäinen.

– Sitten kun asian käsittelyssä on päästy eteenpäin, voi nuorelle kertoa, että on peloissaan. Tunteet ovat merkki siitä, että nuori on aikuiselle tärkeä ja hän tämä välittää hänen tekemisistään, sanoo ehkäisevän päihdetyön koordinaattori Tiina Nykky.

Nuoren kanssa olisi hyvä yrittää elää mahdollisimman normaalia elämää, mutta kiinnittää huomiota suojaaviin tekijöihin sekä olla läsnä nuoren arjessa. Partasen mielestä on hyvä myös osoittaa luottamusta.

– Jos ei enää yhtään luota, niin nuori kokee sen aika ahdistavana. Tämä voi karkottaa nuoren aika kauas vanhemmista, muistuttaa Partanen.

A-klinikkasäätiön Miina Kajos muistuttaa, että nuori on tärkeintä nähdä kokonaisvaltaisesti itsenään eikä huumeiden käyttäjänä. Usein huumeiden käyttö on lopulta kokonaisuuden kannalta vähäinen ja ohimenevä ilmiö.

Ystävät halaavat toisiaan.
Nuoreen kannattaa rakentaa läheiset välit ja hyvä keskusteluyhteys.Henrietta Hassinen / Yle

5) Miten elää huolen ja pelon kanssa?

Vanhemmille saattaa olla hyväksi keskustella esimerkiksi päihdetyöntekijän tai sosiaalityöntekijän kanssa. On tärkeää pystyä käsittelemään omia tunteitaan ja huoltaan. Asiantuntijat neuvovat hankkimaan lisätietoa aihepiiristä esimerkiksi Päihdelinkin (siirryt toiseen palveluun)nettisivuilta tai Irti Huumeista Ry:n (siirryt toiseen palveluun) materiaaleista.

– Jos tuntuu, ettei selviä yksin tai läheisten avulla, voi esimerkiksi päihdepalvelujen nuorten tiimiin mennä myös läheisenä puhumaan ammattilaisen kanssa, vinkkaa Tiina Nykky.

Huumeiden haittoja vähättelemättä voi A-klinikkasäätiön projektikoordinaattorin Miina Kajoksen mielestä todeta, että niihin liittyy paljon myös yleistäviä asenteita, mielikuvia ja ennakkoluuloja. Siksi olisi tärkeää etsiä mahdollisimman asiapitoista tietoa aiheesta.

– Joitakuita auttaa vaikkapa tieto, että valtaosa huumeidenkäytöstä on kokeilua tai satunnaiskäyttöä, joka hälvenee iän myötä. Tällaiseenkin käyttöön liittyy toki riskejä, eikä kukaan voi ennalta tietää, ilmeneekö vakavampia ongelmia juuri omalla kohdalla, Kajos pohtii.

– Vakavampiin päihdeongelmiin joutuneen nuoren kohdalla on tietenkin paljon vaikeampaa, ja moni joutuu hyväksymään rajallisuutensa, sillä varsinkin täysi-ikäisen nuoren tekemisiin puuttuminen voi olla hyvin hankalaa. Joka tapauksessa olisi tärkeää pyrkiä jotenkin huolehtimaan omasta jaksamisestaan sekä tarvittaessa turvautua ammattiapuun ja vertaistukeen, joita on tarjolla myös päihteitä käyttävien läheisille.

Tietoa ja neuvontaa voi löytää myös Nuortenlinkki (siirryt toiseen palveluun)-sivustolta.

Artikkelia varten on haastateltu A-klinikka Oy:n avohoitopalveluiden ylilääkäri Markus Partasta, nuorten päihdetyön päihdetyöntekijä Ismo Hussoa, A-klinikalta, Ehkäisevä päihdetyö EHYT Ry:n kannabis-hankkeen projektipäällikkö Kim Kannussaarta sekä Kuopion kaupungin ehkäisevän päihdetyön koordinaattori Tiina Nykkyä.