Poliisi paljastaa ensimmäistä kertaa, miten vinkkiketjua muutettiin Turun puukotusten jälkeen – Tälläinen vinkki oli, tänne se hautautui, ja näin vinkkien käsittely tapahtuu tänä päivänä

Turun puukotukset tapahtuivat tasan vuosi sitten.

Turun puukotukset 2017
Kynttilä- ja kukkameri muistuttaa Turun puukotuksen uhreista.
Lassi Lähteenmäki / Yle

Poliisi on siirtänyt sille tulevien vinkkien käsittelyä paikallispoliisitasolle sen jälkeen, kun Turun puukottajasta tehty ilmoitus ei johtanut toimenpiteisiin.

Pian puukotusten jälkeen tuolloinen sisäministeri Paula Risikko (kok.) pyysi poliisia selvittämään terrorismia ja väkivaltaa koskevien vihjeiden käsittelyprosessin. Selvitys tehtiin sisäministeriön johdolla.

Selvityksen perusteella poliisiorganisaatiot toimivat kuten voimassaoleva ohjeistus niitä velvoitti. Hallinnollisiin tai rikosoikeudellisiin toimenpiteisiin ei ryhdytty kenenkään yksittäisen virkamiehen kohdalla.

Sisäministeriön poliisiosaston osastopäällikkö Risto Lammi kuitenkin myöntää, ettei tapaus mennyt täydellisellä tavalla. Poliisi ryhtyi kiireen vilkkaa kampaamaan rakenteitaan ja prosessejaan läpi.

Yle perkasi, mikä on muuttunut vuoden aikana poliisin vinkkiketjussa.

Turussa kaksi ihmistä kuoli ja kahdeksan loukkaantui puukotuksissa 18. elokuuta 2017. Tekijä oli 23-vuotias marokkolaismies, joka oli tullut turvapaikanhakijana Suomeen.

Varsinais-Suomen käräjäoikeuden päätöksellä Turun torilla tehdyistä puukotuksista tuli Suomen ensimmäinen, virallinen terrori-isku. Tekijä tuomittiin elinkautiseen vankeuteen kahdesta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta ja kahdeksasta murhan yrityksestä. Tuomio ei ole lainvoimainen.

Puukottajasta saatiin yksityiskohtainen vihje

Poliisille tulee eri kanavia pitkin vuositasolla noin 30 000 vihjettä. Suurin osa niistä on perättömiä.

Turun puukottajasta oli tehty ilmoitus poliisille, mutta vinkki ei johtanut toimenpiteisiin.

Ilmoituksen marokkolaismiehen mahdollisesta radikalisoitumisesta tekivät Pansion vastaanottokeskuksen työntekijät. Mies asui vastaanottokeskuksessa. Vinkki välitettiin Lounais-Suomen poliisilaitoksen ulkomaalaispoliisille.

Ilmoituksessa kerrottiin, että tekijä oli kolmesti uhannut tappaa erään turvapaikanhakijan. Ilmoituksen mukaan tekijä puhui terrorijärjestö Isisistä ja siihen liittymisestä sekä kuunteli nauhoitteita.

Vinkki sisälsi myös tiedon siitä, että muut turvapaikanhakijat olivat alkaneet varoa tekijää. Tekijä vaikutti monien mielestä radikalisoituneelta. Tekijä oli myös syyttänyt muita turvapaikanhakijoita vääräuskoisten kanssa asioinnista.

Ilmoitukseen oli myös kirjattu, että tekijän kerrottiin käyttävän väärää identiteettiä ja mahdollisesti myyneen huumeita Italiassa ollessaan.

Myöhemmin selvisi, että mies oli tullut Suomeen väärillä henkilötiedoilla, kuten moni muukin turvapaikanhakija.

Lounais-Suomessa oli muita kohdehenkilöitä

Ulkomaalaispoliisi välitti viestin suojelupoliisiin. Suojelupoliisissa ilmoitus kirjattiin rekisteritarkastusten jälkeen toiminnalliseen tietojärjestelmään. Sinne se kuitenkin jäi.

– Vinkki otettiin vakavasti. Näin jälkikäteenkin kun arvioidaan, vinkki ei ollut sellainen, että se olisi mahdollistanut meille salaisten tiedonhankintakeinojen käytön, kertoo suojelupoliisin apulaispäällikkö Seppo Ruotsalainen.

Salaisia tiedonhankintakeinoja ovat muun muassa ihmisen tarkkailu, telekuuntelu tai peitetoiminta.

Seppo Ruotsalainen Supo
Markku Pitkänen / Yle

Suojelupoliisi käytti aikansa muihin vaarallisiksi luokiteltuihin kohdehenkilöihin. Supolla on valtakunnallisesti tällä hetkellä 370 terrorismintorjunnan kohdehenkilöä.

Näistä henkilöistä noin 30 oli Turun tapahtumien aikaan apulaispoliisipäällikkö Teijo Ristolan mukaan Lounais-Suomen poliisilaitoksen alueella. Käytännössä suojelupoliisi käytti aikansa noiden kohdehenkilöiden valvontaan. Supo ei tarkenna, millaisia operaatioita sillä oli käynnissä alueella.

Turun puukottaja ei koskaan päätynyt terrorismintorjunnan kohdehenkilöksi.

Poliisin keinovalikoima ei paras puuttumiseen

Turun puukottajasta ei löytynyt viranomaisten järjestelmistä muuta tietoa, joka olisi mahdollistanut poliisin keinovalikoiman käyttöönoton. Osasyynä tähän lienee ollut miehen antamat väärät henkilötiedot. Häntä koskevia uusia vihjeitä ei myöskään tullut.

Onnettomuustutkintakeskus kirjoittaa Turun puukotuksia koskevassa tutkintaselostuksessaan (siirryt toiseen palveluun), että Suomesta puuttuu matalan kynnyksen kanava ilmoittaa radikalisoitumiseen liittyvistä huolista.

Supon Seppo Ruotsalaisen mukaan poliisi ei olekaan aina oikea viranomainen ottamaan yhteyttä ihmiseen, joka on radikalisoitunut tai vaarassa radikalisoitua. Pehmeämmät keinot toimivat monissa tapauksissa paremmin.

Onnettomuustutkintakeskus on samaa mieltä. Se kirjoittaa selostuksessaan, että radikalisoitumisen alkuvaiheessa paras on keskusteluapu lähellä ihmistä.

– Monet huolet kaatuvat liiaksi poliisin tehtäviksi, vaikka sopivinta apua voisi saada sosiaali- ja terveystoimelta, vastaanottokeskuksesta, järjestöistä tai uskonnollisista yhteisöistä, tutkintaselostuksessa todetaan.

Poliisi onkin lisännyt Turun puukotusten jälkeen vuoropuhelua eri toimijoiden kesken ja järjestänyt erilaisia koulutuksia sekä omalle henkilöstölleen että muille viranomaisille. Lisäksi sisäministeriössä on käynnissä lukuisia hankkeita, joilla tähdätään radikalisoitumisen ennaltaehkäisyyn.

Poliisi perkasi prosessinsa

Poliisissa asialistalla on Turun tapahtumien jälkeen ollut vinkkiketjun reikien tilkitseminen.

Poliisihallitus päätti antaa poliisiorganisaatioille alkuvuodesta 2018 ohjauskirjeen, jossa käsiteltiin terrorismia ja väkivaltaa koskevia vihjeitä.

Siinä painopistettä siirrettiin sille poliisiviranomaiselle, jolle vinkki tulee.

Keskusrikospoliisi käsittelee nettivinkit. Niitä tulee vuosittain noin 15 000 kappaletta. Keskusrikospoliisi vastaa myös joukkosurmatyyppisten kohdennetun väkivallan uhkatapausten käsittelystä ja turvapaikkaprosessissa olevista henkilöistä, jotka uhkaavat yleistä ja kansallista turvallisuutta.

Suojelupoliisi puolestaan vastaa terrorismin torjunnasta.

Iso osa vinkeistä tulee kuitenkin paikallispoliisilaitoksiin. Ennen Turun tapahtumia paikallispoliisilaitokset ohjasivat terrorismia koskevat vihjeet suoraan suojelupoliisiin. Niihin ei käytännössä paikallistasolla puututtu.

Vinkkien käsittelyä paikallistasolla lisättiin

Nyt paikalliset poliisilaitokset tarttuvat vihjeisiin aiempaa tarmokkaammin ja tekevät sen tiiviissä yhteistyössä keskusrikospoliisin ja suojelupoliisin sekä muiden viranomaisten kanssa.

– Jos tänä päivänä vastaanottokeskuksesta tulisi vinkki, niin aika nopeasti poliisi ottaisi puhelimitse yhteyttä henkilökuntaan. Kysyttäisiin, mikä on vastaanottokeskuksen henkilökunnan näkemys. Jos saadaan vahvistusta, asian selvittely jatkuu, Lounais-Suomen poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikkö Teijo Ristola kertoo.

Toisinaan vinkit "huolta aiheuttavista henkilöistä" johtavat jopa esitutkinnan aloittamiseen.

Lounais-Suomessa poliisi on luokitellut huolta aiheuttaviksi henkilöiksi noin 100 ihmistä. Valtakunnan tasolla puhutaan reilusta tuhannesta ihmisestä. Heidän joukossaan on esimerkiksi ihmisiä, joiden pelätään pystyvän terroritekoihin, kouluampumisiin tai itsemurhaiskuihin. Suurin osa heistä on kantasuomalaisia.

Teijo Ristola
Lassi Lähteenmäki / Yle

Turun puukottajasta tehty vinkki oli melko yksityiskohtainen. Millainen vinkin pitäisi olla, jotta poliisi voisi siihen puuttua?

Ristola kertoo, että pelkkä vihje poliisille ei riitä toimenpiteisiin. Ristolan mukaan kohdehenkilöllä on oltava esimerkiksi aiempaa rikoshistoriaa, vihjettä tukevaa käyttäytymistä sosiaalisessa mediassa tai suora uhkaus toimia.

Suojelupoliisin Seppo Ruotsalainen sanoo, että myös yksittäiseen vinkkiin voidaan puuttua, jos se on tarpeeksi konkreettinen. Tällainen voisi olla vaikka vinkki iskusta tiettynä kellonaikana tietyssä paikassa.

Toisaalta poliisit muistuttavat, että kaikkien huolta aiheuttaviksi henkilöiksi luokiteltujen valvonta vuorokauden ympäri on mahdotonta. Poliiseja oli viime vuonna Suomessa vajaat 7 200 ja yhden ihmisen jatkuva valvonta vie poliisin laskelmien mukaan noin 30 henkilötyövuotta.

Sisäministeriön Risto Lammi ei lupaa, että jokainen poliisin tietoon tullut tiedonmuru tulisi jatkossakaan käsitellyksi. Hänen mukaansa todennäköisyys, että asianmukaisiin toimiin ryhdytään, on kuitenkin Turun tapahtumien jälkeen lisääntynyt.

Poliisin tiedusteluoikeudet laajenemassa

Poliisilaitokset, keskusrikospoliisi ja suojelupoliisi ovat saaneet lisää resursseja vinkkien käsittelyyn. Suojelupoliisiin rekrytoitiin 60 uutta virkamiestä alkuvuodesta 2018.

Sisäministeriön poliisiosastolla, poliisihallituksessa, suojelupoliisissa ja Lounais-Suomen poliisilaitoksella kannetaan huolta siitä, että laki ei nykyisellään anna riittävästi mahdollisuuksia tehokkaaseen tiedusteluun. Salaisten pakkokeinojen aloittamiseksi vaaditaan jo pitkälle vietyjä konkreettisia suunnitelmia tai tekoja.

Turun puukotusten jälkeen erilaiset poliisin keinovalikoimaa kasvattavat uudistukset ovat saaneet lisävauhtia.

Eduskunnassa käsittelyä odottavat uudet tiedustelulait, joka mahdollistaisivat salaisten pakkokeinojen käytön tietyissä tapauksissa jo silloin, kun asiassa ei epäillä rikosta.

Lisäksi uudet terrorismilait ovat nekin tulossa eduskuntaan käsiteltäviksi. Niissä terrorististen tekojen valmistelua yritetään saada rangaistavaksi. Käytännössä uudistus lisäisi poliisin mahdollisuuksia käyttää salaisia pakkokeinoja.

Syksyllä eduskuntaan on tulossa myös poliisin henkilötietolain uudistus (siirryt toiseen palveluun), jonka yhtenä tarkoituksena on parantaa poliisin valmiuksia käsitellä henkilötietoja ja näin tehostaa tiedusteluvalmiuksia.

Lue myös:

Käräjäoikeus antoi tuomionsa: Turun puukottajalle elinkautinen – Iskusta selvinnyt kertoo tuntevansa iloa, mutta myös surua

Liian hidas turvapaikkaprosessi ja radikalisoitumisen ennaltaehkäisy retuperällä – Onnettomuustutkintakeskus julkaisi Turun puukotuksia koskevan selostuksensa

Turun epäilty puukottaja esitutkinnan aikana: "Minusta tuli joku toinen, ja sitten minä tein mitä tein"

Voiko autokoulu, intti tai karateharrastus johtaa rikostutkintaan? Näin pelkäävät oikeusoppineet, jos terrorismilait kiristyvät

Olisiko tiedustelulaki estänyt Turun iskun? Tuskin, sanovat lakiasiantuntijat