Versosurma runtelee männiköitä ympäri Suomea – sienitauti kuivattaa latvan ja aiheuttaa isoja kasvutappioita

Erityisen paha tilanne on Itä- ja Keski-Suomessa. Viime vuosien sateisten kesien jälkeen tautia on nyt havaittu runsaasti myös muualla Suomessa aina Lappia myöten.

metsätalous
Männyn kuivuneita oksia yläsavolaisessa metsässä.
Antti Karhunen / Yle

Vieremän Sallisenmäellä versosurma on iskenyt Mäen yhteismetsän yli 50-vuotiaaseen männikköön. Tuhoja on ainakin kuuden hehtaarin alueella. Isoja mäntyjä on kuivumassa runsaasti pystyyn.

Mäen yhteismetsän toimitsija Janita Sirviö
Antti Karhunen / Yle

– Eihän se hyvältä näytä. Huomasimme tuhon viime kesänä ja nyt seurailemme, mitä voisi tehdä, sanoo Mäen yhteismetsän toimitsija Janita Sirviö.

– Yritämme pitää tappiot minimissä, Janita Sirviö huokaa.

Metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta sanoo, että Mäen yhteismetsälle tappio on joka tapauksessa erityisen iso, koska versosurman runtelema männikkö on lannoitettu viisi vuotta sitten, ja lannoitusvaikutusta olisi vielä jäljellä monta vuotta. Nyt puusto ei pysty sitä versosurman takia käyttämään hyväkseen.

– Lannoituksesta tuleva hyöty putoaa puoleen, Remes laskee. Alun perin lannoitushyöty olisi ollut yli tuhat euroa hehtaarille.

Runsassateiset kesät levittäneet versosurmaa

Versosurma tekee tuhojaan nyt laajasti eri puolilla Suomea, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Keski-Suomessa. Tuhoja on havaittu myös muualla Suomessa aina Lappia ja Uuttamaata myöten.

Versosurman leviämistä ovat vauhdittaneet viime vuosien runsassateiset kesät vuosina 2012, 2015, 2016 ja 2017.

– Tämä tautihan ei ole suinkaan yksivuotinen riesa, se jatkaa tuhojaan tulevina vuosinakin, sanoo Remes.

Luonnonvarakeskuksen mukaan tulevina vuosina mäntyjen kasvu voi heikentyä versosurma-alueilla jopa 40 prosenttia.

Versosurmalle erityisen alttiita alueita ovat alavat, viileät ja kosteat kasvupaikat.

– Versosurman riivaamat metsät ovat alttiita myös muille tuhoille jatkossa. Kun puut ovat heikentyneet, se altistaa sienitaudeille ja hyönteistuhoille, Remes sanoo.

Suomen Metsäkeskuksen johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes.
Antti Karhunen / Yle

Versosurman ennaltaehkäisyssä tärkeää on tehdä taimikonhoitotyöt ja harvennukset ajoissa.

– Pitää huolehtia siitä, että puilla on riittävästi kasvutilaa, jolloin pienilmasto on epäedullisempi sienitaudeille. Jos tauti on kuitenkin iskenyt, saastuneita puita voidaan poistaa, Remes neuvoo.