Romahtiko Genovassa silta, koska Italia on laiminlyönyt tieverkkoa? Ainakin tiet ovat huonommassa kunnossa kuin Itä-Euroopassa eikä investointeja ole tehty

Tiistaisen Genovan siltaromahduksen jälkeen Italiassa kysytään nyt, oliko onnettomuuden taustalla liian vähäinen panostus tieverkostoon.

tieverkot
Ilmakuva tiistaina romahtaneesta sillasta Genovassa
Ilmakuva tiistaina romahtaneesta sillasta Genovassa. Romahduksen syitä on haettu monesta suunnasta, yksi mahdollinen syy on tiestön yleisesti heikko kunto.European Space Imaging / Epa

Italia on panostanut isoksi ja vuoristoiseksi EU-maaksi vähän tieverkkoon, varsinkin uusien teiden rakentamiseen.

Italian tieverkkoon investoimat summat pysyivät teollisuusmaiden taloudellisen yhteistyöjärjestön OECD tilaston mukaan (siirryt toiseen palveluun) 2000-luvun alussa melko tasaisesti noin 5–7 miljardissa eurossa vuosittain. Vuonna 2005 summa nousi ja oli korkeimmillaan vuonna 2006, 14,28 miljardia euroa.

Italiaan iski muun Euroopan tavoin talouskriisi pari vuotta myöhemmin, ja investoinnit romahtivat. Vuonna 2009 Italia käytti tieverkostoon 5,6 miljardia euroa ja vuonna 2013 enää 2,8 miljardia euroa.

Viime vuosina summa on hieman noussut, kun Italian talous on noussut lamasta. Vuonna 2015 Italia investoi 5,15 miljardia euroa. Lamaa edeltäviin summiin ei kuitenkaan ole päästy.

Lisäksi The Economist- lehti osoittaa (siirryt toiseen palveluun), että valtaosa investoinneista kohdistuu Italiassa lähinnä ikääntyvän tieverkon korjauksiin (0.55 prosenttia BKT:stä), ei uusien väylien rakentamiseen (0,31 prosenttia BKT:stä).

Suomessa investoinnit nousseet tasaisesti

Samaan aikaan esimerkiksi Suomen investoinnit ovat nousseet melko tasaista tahtia, ilman merkittäviä taantumanotkahduksia. 2000-luvun alun puolesta miljardista on noustu vuoden 2016 noin 1,3 miljardiin euroon.

Seuraavassa kaaviossa näkyy EU:n suurten maiden sekä Ruotsin ja Suomen tieverkostoon investoimien summien kehitys.

Juttu jatkuu kaavion jälkeen.

Tilastografiikka eri maiden tieinvestoinneista.
Yle Uutisgrafiikka

Väkiluvultaan Italian kanssa melko samankokoisessa Britanniassa investoinnit ovat kasvaneet maltillisesti noin viidestä miljardista noin yhdeksään miljardiin euroon.

Suoraan summia ei voi tietenkään verrata. Laaja ja vuoristoinen maa tarvitsee isompia investointeja kuin pieni ja tasainen. Ilmasto vaikuttaa myös investointien tarpeeseen, samoin liikennemäärät.

Myös eri vuosien määrärahat vaihtelevat. Siinä missä jonain vuonna on saatu laaja tiehanke valmiiksi, seuraavan vuoden talousarviossa summa voi olla pienempi ja keskittyä perusparannuksiin.

Suomen infrastruktuuri EU-maista toiseksi paras

Tieverkostojen kuntoa on vaikea arvioida tyhjentävästi, mutta jotain osviittaa saa saksalaisen tilastosivuston Statistan vuonna 2017 julkaisemasta rankinglistasta. (siirryt toiseen palveluun)

Siinä Suomen infrastruktuuri kokonaisuudessaan arvioidaan EU-maista toiseksi parhaaksi Alankomaiden jälkeen. Asteikolla 1–7 Suomi saa hyvän arvosanan 6,1. Kaikista mukana olevista maailman maista Suomi on seitsemännellä sijalla.

Italia puolestaan on arvosanalla 4,3 EU-maista vasta sijalla 22.

Edelle menevät monet Itä-Euroopan uudet jäsenmaatkin, muun muassa Viro (EU-maista sijalla 11), Liettua (EU-maista sijalla 14), Kroatia (15), Tšekki (17), Slovenia (18.) ja Unkari (19).

Myös Maailman talousfoorumien laatimassa liike-elämän johtajien kyselyssä Italian tiestö arvioidaan keskimääräistä kurjemmaksi. Italia on EU-maista sijalla (siirryt toiseen palveluun)17, arvosanalla 4,52. Suomi on sijalla 11, arvosanalla 5,42.

Kyse on tärkeysjärjestyksestä

Kun genovalainen silta romahti, populistisen Pohjoisen Liiton puheenjohtaja ja sisäministeri Matteo Salvini uhosi, että jatkossa infrastruktuuriin panostetaan, vaikka EU haluaisi Italian pitävän budjetin kurissa. EU vastasi, ettei se ole kieltänyt Italiaa investoimasta tiestöön, päinvastoin.

Lisäksi EU on myöntänyt Euroopan rakenne- ja investointirahastoista vuosina 2014-2020 Italialle 2,5 miljardia euroa infrastruktuuriprojekteihin, kuten teihin ja rautateihin. Huhtikuussa 2018 komissio hyväksyi (siirryt toiseen palveluun)Italian 8,5 miljardin euron investointisuunnitelman Italian moottoriteihin.

Uutistoimisto Reutersin mukaan (siirryt toiseen palveluun) Italian keskuspankki analysoi viime vuonna, että samaan aikaan, kun julkiset investoinnit kokonaisuudessaan laskivat vuosina 2007-2015 35 prosenttia, Italian hallitus nosti palkkoja ja tukia – kuten eläkkeitä ja julkisen sektorin palkkoja – seitsemän prosenttia.

Lue lisää:

Katso suoraa lähetystä Genovasta: pelastajien uurastus jatkuu sillan raunioissa, kadonneiden määrä epäselvä

Sisäministeri Salvini vieritti EU:lle syytä Italian siltojen rappiosta – EU kertoo antaneensa niihin 2,5 miljardia euroa

Miksi silta romahti Genovassa? Italiassa on syytetty huonoa rakennustekniikkaa, myrskysäätä, vilkasta liikennettä ja jopa Euroopan unionia

Viiden tähden liike väitti aiemmin varoituksia Morandi-sillan kunnosta saduksi – "Silta kestää vielä sata vuotta"

Suomalaisten siltojen perusvika selvisi 20 vuotta myöhässä – nyt korjaamisvauhti pitäisi tuplata