Miljoonien eurojen arvoinen ökylinna ei enää kelpaa venäläiselle – Kuka on itärajan huikean jugendlinnan uusi omistaja?

Venäläisten miljoonainvestointien aika itärajalla on ohi. Nyt myyntiin on pantu kulttuurihistoriallisesti arvokas Ruokolahden Rantalinna.

linnat
Rantalinnan julkisivu ulkoapäin.
Vuonna 1912 rakennettu Rantalinna sijaitsee Saimaan rannalla, Ruokolahden kunnassa.Tommi Parkkinen / Yle

RuokolahtiMistä löytää uusi omistaja satavuotiaalle linnalle? Linna tietenkin on silmää hivelevän kaunis ulkoa ja sisältä eikä Saimaalle avautuvassa maisemassakaan ole valittamista. Tornihuoneen divaanisohvalla katselisi varmasti ihania päiväunia.

Rahaa linnan omistaminen toki vaatii. Imatran naapurikunnassa Ruokolahdella tuli viime viikolla myyntiin kulttuurihistoriallinen helmi, Rantalinna. Vuonna 1912 valmistuneen jugendlinnan hinta on kuusi ja puoli miljoonaa euroa.

Kauppahinnan lisäksi uudelta omistajalta olisi syytä löytyä irtonaista rahaa esimerkiksi öljy- ja sähkölaskuihin. Satavuotiaan lämmitysjärjestelmä ei ole moderneimmasta päästä.

Rantalinnan hotellihuoneen yksityiskohtia.
Pietarilaisen liikemies Ramis Deberdejevin omistajakaudella Rantalinna sisustettiin alkuperäisen tyylin mukaisesti.Tommi Parkkinen / Yle

Huimia investointeja ilman kokemusta yrittäjyydestä

Ruokolahden Rantalinna on uusin tapaus itärajalla jo tutuksi käyneessä tarinassa. Runsaat kymmenen vuotta sitten Venäjän rikkaat alkoivat ostella arvokiinteistöjä luonnonkauniilta paikoilta. Nyt lomakylät, jopa linna, kumisevat tyhjyyttään.

Useat tyhjentyneistä lomaparatiiseista ovat kokeneet saman kuin Rantalinnakin. Aluksi uusi omistaja uskoi vahvasti matkailubisneksen lähes rajattomiin kasvumahdollisuuksiin, teki kiinteistössään ja sen ympäristössä huimia investointeja tai vähintään suunnitteli sellaisia.

Rantalinnassa runsaan yhdeksän hehtaarin tontille on hankittu luvat osittain maan alle rakennettavaa kylpylää varten. Harjanteen korkeimmalle kohdalle suunnitellusta ekokylästä olisi piirustukset toteuttamista vaille valmiina.

– Venäläisille kiinteistönomistajille oli kiinteistöjen ostobuumin alkuvuosina tyypillistä, että matkailuyrittäjäksi ryhdyttiin aika kevyin perustein, ilman sen kummempaa kokemusta yrittäjyydestä, sanoo akateemisen yksikön varajohtaja Juha Väätänen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. Väätänen on pitkään seurannut venäläisten kiinteistösijoituksia Kaakkois-Suomessa.

Liiketoimet sujuvat sitä paremmin, mitä enemmän etunojaa niissä uskaltaa ottaa.

Juha Väätänen

Väätäsen mukaan yleisellä tasolla voi sanoa, että venäläisten liikemiesten kymmenen vuotta sitten omaksuma tyyli ei enää nykyisessä taloustilanteessa tuota voittoa.

– Kiivaan talouskasvun aikana venäläinen yrittäjä oppi, että liiketoimet sujuvat sitä paremmin, mitä enemmän etunojaa niissä uskaltaa ottaa. Kun taloustilanne muutama vuosi sitten alkoi muuttua, olisi yritystoiminnassa menestymiseen tarvittu säästäväisempää otetta, Väätänen pohtii.

– Sitä paitsi Suomi on venäläiselle liikemiehelle haasteellinen toimintaympäristö. Henkilökunnan palkkaukseen liittyvä lainsäädäntö ja ravintola-alaa koskeva sääntely on yllättänyt, Väätänen tietää.

Rantalinnan ruokasalin kalusteita.
Elokuussa Rantalinnan ravintola-salissa vietetään useat häät. Talvella asiakkaita käy vähän.Tommi Parkkinen / Yle

Omistajaa kutsuvat nyt muut kiireet

Nyt venäläiset kiinteistönomistajat pyristelevät yksi toisensa jälkeen eroon Suomen puolen pytingeistään. Rantalinnan omistava liikemies Ramis Deberdejev vastaa sähköpostitse Pietarista, että haluaa Rantalinnan sijaan keskittyä nyt muihin bisneksiinsä.

– Deberdejev työskentelee satama-alalla. Hän ei enää ehdi käydä Rantalinnassa yhtä usein kuin aiemmin. Aluksi hän vieraili täällä perheineen useita kertoja kuukaudessa, kertoo Rantalinnan tämänhetkisestä toiminnasta vastaava Aljona Kähar.

Kähar on seurannut läheltä, millaisen muodonmuutoksen vuonna 1912 rakennettu jugend-tyylinen Rantalinna on Deberdejevin omistajakaudella käynyt läpi. Deberdejeville linna siirtyi vuonna 2008 tehdyssä kaupassa, ja Kähar aloitti työt hotellivastaavana pian sen jälkeen.

– Koko remontti toteutettiin Museoviraston ohjeiden mukaisesti. Kaikki päärakennuksen 13 hotellihuonetta, oleskelutilat ja alakerran ravintola on entisöity alkuperäisen tyylin mukaiseksi, Kähar kertoo.

Aljona Kähär
Rantalinnassa järjestetään nyt ainoastaan yksityistilaisuuksia. Arvokiinteistön käytännön järjestelyistyistä huolehtii hotellivastaava Aljona Kähar.Tommi Parkkinen / Yle

Päärakennusta esitellessään Aljona Kähar mainitsee erikseen kaikki ne monet huonekalut, jotka ovat kuuluneet jo jugend-linnan alkuperäiseen sisustukseen. Käy selväksi, että Kähar tuntee työpaikkansa pienintä yksityiskohtaa myöten. Ala-aulassa hän nostaa esille kaksi vanhaa lamppua.

– Nämä ovat säästyneet linnan ensimmäiselle omistajalle prinssi Alexander Oldenburgille kuuluneesta Rolls Royce -merkin autosta, Kähar kertoo. Hän lisää, että itse autot ovat kadonneet jäljettömiin.

Omistaja Ramis Deberdejevin suunnitelmista Rantalinnan tulevaisuudeksi kirjoitti syksyllä 2014 Helsingin Sanomat. (siirryt toiseen palveluun)

Liian pieni hotelliksi

Hotelliliiketoiminta Rantalinnassa on osoittautunut vaikeaksi. Päärakennus on liian pieni isojen ryhmien majoittamiseen.

Tänä kesänä Rantalinnassa on kokonaan luovuttu kaikille avoimesta hotelli- ja ravintolatoiminnasta. Paikka on auki vain yksityistilaisuuksia varten.

– Rantalinna on kesäisin suosittu hääpaikka. Talvella on hiljaisempaa, mutta esimerkiksi nyt syksyllä ryhmä metsästäjiä on vuokrannut koko päärakennuksen itselleen viikonlopuksi, Aljona Kähar kertoo lähitulevaisuuden suunnitelmista.

Päärakennuksen lisäksi Rantalinnan tontilla on useita muita rakennuksia. Myynti-ilmoituksessa luetellaan kauppaan kuuluvan muun muassa entinen tohtorinhuvila, yksityinen kappeli, kaksi rantasaunaa, kesäpaviljonki sekä uimalaiturit ja historiallinen uimahuone.

Deberdejevin omistajakaudella Rantalinnaan on kerätty vaikuttava määrä monien eri tekijöiden taidetta. Teosten ja teoskokoelmien kuulumisesta kauppaan omistaja aikoo neuvotella mahdollisen ostajan kanssa.

Rantalinnan rakennuksen pylväitä.
Korkealla rinteessä sijaitsevasta Rantalinnasta avautuu näkymä järvelle.Tommi Parkkinen / Yle

Laaturavintola vai ökyrikkaan kesämökki?

Ruokolahden kunnassa haaveillaan, että Rantalinna voisi taas olla yleisölle avoin. Pienellä kunnalla ei itsellään tietenkään ole mitään taloudellisia mahdollisuuksia osallistua tai vaikuttaa pitäjän arvorakennuksen tulevaisuuteen. Silti mahdolliselta uudelta omistajalta odotetaan paljon.

Moni muistaa ajan ennen nykyistä omistajaa, jolloin Rantalinna oli työporukoiden kokoontumispaikka tai ravintolassa käytiin perheen kesken syömässä hienosti. Kunnanhallituksen puheenjohtajalle Taina Paanaselle paikka on erityisen tuttu, sillä hänen lapsuudenkotinsa sijaitsi Ruokolahden Haloniemessä aivan Rantalinnan naapurissa.

– Sieltä saatettiin lapsena käydä hakemassa vaikka jätskit.

– Rantalinna on kulttuurihistoriallisesti samalla lailla merkittävä kuin Imatran valtiohotelli. Toivoisin, että se olisi sellaisen yrittäjän tai rahoittajan käsissä, joka pitäisi ovet avoimena, Paananen linjaa.

Rantalinnaa kauppaava kiinteistövälittäjä torppaa paikallisten toiveet avoimista ovista. Mahdollista ostajaa etsitään eri puolilta maailmaa, yhtenä keskeisenä markkinointisuuntana ovat Aasian rikkaat.

– Kohde sopii astetta privaatimpaan yhteisasumiseen, kiinteistönvälittäjä Kenneth Katter kiinteistöfirma Sotheby's International Realtystä sanoo.

Katter ei tietenkään sulje pois mahdollisuutta, että uusi omistaja löytyy Venäjältä. Eikä sitä, etteikö joku vielä innostuisi herättämään henkiin suunnitemaa kylpyläliiketoiminasta. Kuitenkin esimerkiksi Iltalehden tuore artikkelikin vahvistaa, että venäläisten ökysijoittajien aikakausi Suomen itärajalla on toistaiseksi historiaa (siirryt toiseen palveluun).

Omistaja yllättää sittenkin

Rantalinnan omistaja Ramis Deberdejev itse toivoo, että uusi omistaja pystyisi rakentamaan kylpylän. Deberdejev mainitsee, että kylpylän ideana on tarjota parantavia ja terveysvaikutteisia hoitoja.

Hän myös kertoo olevansa johtaja, joka on tottunut johtamissaan projekteissa pitämään ohjat tiukasti omissa käsissään.

– En tällä hetkellä pysty olemaan riittävästi läsnä Rantalinnassa, Deberdejev perustelee myyntipäätöstään.

Lopuksi liikemies vähän yllättää. Jos riittävään kauppasummaan kykenevää ostajaa ei parin vuoden aikana löydy, saattaa Deberdejev hyvinkin palata unelmatontilleen Ruokolahdella.

– Jos en löydä ostajaa, toteutan kylpylän, hän lausuu.

Maisema Ruokolahden Rantalinnan sivuterassilta.
Rantalinnan sivuterassilta avautuu maisema kauniiseen puistoon.Ville Toijonen / Yle

Juttua korjattu 20.8.2018 klo 13.17: Korjattu vuosiluku oikeaksi.