Hallituksen aikeet heikentää irtisanomissuojaa kuumentavat tunteita – "Työllisyys ja tuottavuus paranisi", "Pärstäkertoimella ulos ovesta"

Hallitus pyrkii vauhdittamaan työllisyyttä madaltamalla irtisanomisen suojaa alle 20 työntekijän firmoissa.

Suomen yrittäjät
Rakennusmies
Työllisyysaste pysyi huhtikuussa selvästi yli 72 prosentissa.Henrietta Hassinen / Yle

Maan hallituksen tavoitteena on parantaa työllisyyttä muun muassa vauhdittamalla pienyritysten kasvua. Uusien työntekijöiden palkkaamista aiotaan helpottaa madaltamalla irtisanomisen suojaa alle kahdenkymmenen työntekijän firmoissa.

Tänään lausuntokierrokselta palannut esitys sai ankaraa sapiskaa palkansaajapuolelta. Työnantajat sen sijaan kiittelivät hanketta.

Suomen Yrittäjien mukaan suurin riski on usein ensimmäisen työntekijän palkkaamisessa.

– Uskon, että valmisteltu esitys vauhdittaisi uusien työntekijöiden rekrytointeja, Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula sanoo.

Makkula toteaa, että jos rekrytoinnin riskit olisivat pienemmät, niin väkeä voitaisiin palkata enemmän ja tämä parantaisi työllisyyttä.

– Pienillä yrityksillä rekrytoinnin riskit ovat isompia kuin suurilla yrityksillä, Makkula sanoo.

Janne Makkula
Janne MakkulaJouni immonen / Yle

Muiden muassa kuljetusalan työntekijäliitto AKT vastustaa jyrkästi esitystä eikä näe sille mitään järkeviä perusteita. AKT:ssa hämmästellään, miten jatkossa turvattaisiin yksittäisen työntekijän oikeusturva ja perustuslaillisen yhdenvertaisuuden toteutuminen.

– Jo nykyisellään työsuhdeturva pienillä työpaikoilla on heikompi kuin isoilla työpaikoilla, Pasanen toteaa.

"Tämä voi tarkoittaa irtisanomista pärstäkertoimen perusteella"

AKT:n Pasasen mukaan olisi kestämätöntä, jos työnantaja yksin määrittelisi irtisanomisperusteena vähäisen työvelvoitteen rikkomisen, epäasiallisen käyttäytymisen, työantajan ja työntekijän välisen luottamussuhteen horjumisen tai työnantajan sekä työyhteisön toiminnan vaikeuttamisen.

– Tämä voi tarkoittaa irtisanomista pärstäkertoimen tai vaikka ay-aktiivisuuden perusteella, Pasanen lataa.

Näkemyksensä uudistuksesta toimitti ministeriöön noin satakunta tahoa, joista valtaosa on palkansaajapuolen järjestöjä.

– Valtaosa lausunnonantajista on palkansaajapuolelta ja heidän näkemyksensä ovat kriittisiä uudistusta kohtaan, työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos Tarja Kröger sanoo.

Krögerin mukaan lausunnot käydään huolellisesti läpi ja samalla tehdään arvio hankkeen etenemisestä.

AKT:n mukaan esitys ajaisi yritykset eriarvoiseen asemaan niiden koon perusteella.

– Tapahtuisi myös niin, että nämä henkilöt siellä yrityksissä ovat näin ollen eriarvoisessa asemassa, AKT:n toinen varapuheenjohtaja Harri Pasanen summaa palkansaajapuolen näkemyksiä.

Harri Pasanen.
Harri Pasanen.Petri Vironen / Yle

Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula muistuttaa, että jo nyt on olemassa työlainsäädäntöä, jota sovelletaan vain tietyn kokoisissa yrityksissä.

– Yt-laki on tästä hyvä esimerkki, Makkula sanoo.

Uudistuksen tavoitteena on alentaa työllistämisen kynnystä

Hallitus esittää työsopimuslain irtisanomisperusteita koskevan sääntelyn muuttamista siten, että alle 20 henkeä työllistävissä yrityksissä yksilöllisen irtisanomisen perusteita kevennettäisiin, mikä tarkoittaisi tosiasiallisesti työsuhdeturvan heikentämistä nykyisestään.

Lisäksi ehdotuksen mukaan alle 20 henkeä työllistävillä työnantajilla ei olisi enää velvollisuutta ennen irtisanomista selvittää, olisiko irtisanominen vältettävissä sijoittamalla työntekijä muuhun työhön. Esitys perustuu hallituksen kehysriihessään huhtikuussa 2018 tekemään päätökseen.

Hallituksen mukaan yksilöllisen irtisanomisen perusteiden keventämisen tavoitteena on alentaa työllistämisen kynnystä.

– Suomessa on samaan aikaan paljon työttömiä ja alhainen työllisyysaste, Suomen yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula tuskailee.

Irtisanomisen perusteita koskevia säännöksiä sovellettaisiin työnantajiin, jotka työllistävät alle 20 työntekijää. Lausunnolla olleen muistion mukaan yli 95 prosenttia suomalaisista yrityksistä on alle 20 työntekijän yrityksiä ja niiden palveluksessa on noin kolmasosa suomalaisesta työvoimasta. Esitetty työsuhdeturvan heikennys koskee siten merkittävää osaa suomalaisesta yksityisen puolen työvoimasta.

Lehtijousen muotoilua hiomakoneella.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Yrittäjät: Koeaika ei riitä selvittämään palkkaamisen onnistumista

Esitystä kritisoivat tahot ovat sitä mieltä, että jo olemassa olevan lainsäädännön perusteella työntekijästä päästään kyllä eroon, jos siihen on tuotannollinen, taloudellinen tai henkilöön perustuva syy. Esimerkiksi koeaikaa voidaan käyttää työsuhteen alussa, jolloin on molemmin puolin mahdollisuus tarkkailla sitä, että vastaako työpaikka työntekijän odotuksia tai työntekijä työnantajan odotuksia.

Palkansaajapuolelta tulleissa lausunnoissa korostetaan, että työsopimuslaki on säädetty heikomman osapuolen turvaksi ja työntekijä on aina työnantajan ja työntekijän välisessä suhteessa heikompi osapuoli.

Työnantajien mukaan työntekijän koeaika ei aina välttämättä riitä selvittämään rekrytoinnin onnistumista.

– Koeaika ei ole yksinään riittävä alentamaan kynnystä palkata väkeä, koska elämää on koeajan jälkeenkin, Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula sanoo.

Uudistus toisi Suomen ehdot lähemmäksi kilpailijamaita

Suomen Yrittäjien mukaan uudistuksen myötä Suomi lähenisi ehdoissaan kilpailijamaita.

– Kun katsotaan kansainvälisesti esimerkiksi Saksaan, Suomessa on korkeampi kynnys irtisanoa työntekijä henkilöperusteisella syyllä, Makkula sanoo.

Palkansaajapuolella kiistetään väitteet, että Suomessa irtisanominen henkilöstä johtuvista syistä olisi muita maita hankalampaa.

Palkansaajapuolella katsotaan myös, että uudistuksen todellisia vaikutuksia työllisyyteen on vielä vaikea arvioida. SAK vastustaa lausunnolla olleessa muistiossa esitettyjä muutoksia ja vaatii hallitusta perääntymään ehdottamistaan työsuhdeturvan heikennyksistä.

Suomen Yrittäjät on uudistuksen vaikutuksesta toista mieltä. Yrittäjien mukaan uudistus myös parantaisi yritysten tuottavuutta.

– Irtisanomissuojan heikentäminen lisää rekrytointien ja irtisanomisten virtaa. Tämä osaltaan tarkoittaa työttömien ja työvoiman ulkopuolelta tulevien työllistymistodennäköisyyden nousua, Makkula sanoo.

Autoasentaja korjaa autoa otsalampun valossa auton alla.
Elisa Kinnunen / Yle

AKT: Uudistus saattaisi johtaa jopa yritysten pilkkomiseen

AKT:n mukaan esityksellä jarrutettaisiin yritysten kasvua ja esitys saattaisi järjestön mukaan johtaa jopa yritysten pilkkomiseen, jotta työpaikalla saataisiin käyttöön nykyistä kevyemmät irtisanomisperusteet.

– Avoimeksi jää, mitä tämä uudistus tarkoittaa käytännössä, AKT:n toinen varapuheenjohtaja Harri Pasanen sanoo.

Suomen Yrittäjät hämmästelevät puheita pärstäkertoimen tai ay-aktiivisuuden vaikutuksesta.

– Jo tällä hetkellä ja myös jatkossa laissa on kielletyt irtisanomisperusteet, eikä näihin olla esittämässä muutosta, Makkula korostaa.