Teini-ikäisistä tehdään eniten lastensuojeluilmoituksia – syinä päihdeongelmat, rikokset tai perheväkivalta

Lastensuojeluilmoitusten suuri määrä ei asiantuntijan miestä ole huono asia, vaan se osoittaa, että lasten olosuhteita seurataan ja niistä välitetään.

lastensuojeluilmoitukset
Koululainen käyttää älypuhelinta.
Tommi Parkkinen / Yle

Tiedonhaluisena yläkoulun aloittanut tyttö on äkkiä lakannut osallistumasta opetukseen. Hän välttelee opettajan katsetta ja hautautuu pulpettiinsa. Välitunnit tyttö viettää yksin.

Tytön käytöksessä tapahtuneet muutokset kiinnittävät opettajan huomion. Tällaisessa tapauksessa koulu saattaa tehdä lastensuojeluilmoituksen.

– Ilmoitus tehdään esimerkiksi silloin, kun huolestumme lapsen turvallisuudesta joko niin, että hän on vaaraksi itselleen tai hänen on vaarallista olla kotona, sanoo lappeenrantalaisen Kesämäen koulun apulaisrehtori Kati Honkio-Saareks.

Kesämäen yläkoulussa on nelisensataa oppilasta. Lastensuojeluilmoituksia siellä tehdään muutama vuodessa.

Lastensuojeluilmoitusten määrä nousi vuodessa 15 prosenttia

Vuonna 2017 Suomessa tehtiin 139 368 lastensuojeluilmoitusta. Niitä tehtiin 15 prosenttia enemmän kuin vuonna 2016.

Lastensuojeluilmoituksia tekivät (siirryt toiseen palveluun) viranomaiset, lasten ja nuorten kanssa työskentelevät ihmiset sekä yksityishenkilöt. Eniten lastensuojeluilmoituksia tehtiin 13–17-vuotiaista, ja suurin osa niistä tuli poliisilta ja kouluista. Poliisi tekee lastensuojeluilmoituksen silloin, jos alaikäinen on tehnyt rikoksen, käyttänyt päihteitä tai jos alaikäinen on paikalla, kun perheessä käytetään väkivaltaa.

Etelä-Karjalassa lastensuojeluilmoituksia tehtiin enemmän kuin missään muualla Suomessa. Ilmoitusten määrä kasvoi edellisvuodesta 22 prosenttia.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten lastensuojelun palvelupäällikkö Raija Kojo selittää lastensuojeluilmoitusten määrän kasvua lainsäädännön muutoksen lisäksi onnistuneella kampanjoinnilla.

– Uuden lastensuojelulain voimaantulon jälkeen kävimme kouluttamassa yhteistyökumppaneita ja tiedottamassa siitä, että ilmoitusvelvollisten määrä on lisääntynyt, sanoo Kojo.

Lastensuojeluilmoitusten suuri määrä ei Kojosta ole huono asia, vaan osoittaa, että lasten olosuhteita seurataan ja niistä välitetään.

Riitaisat erot ja päihdeongelmat aiheuttavat lastensuojeluilmoituksia

Etelä-Karjalassa eniten lastensuojeluilmoituksia tehtiin teini-ikäisistä. Taustalla oli usein riitainen avioero, ja ilmoituksen teki jompikumpi lapsen vanhemmista.

– Kun huolto- ja tapaamisriidat pitkittyvät, niin valitettavasti vanhempien riitely ja erimielisyys näkyvät siinä, että tehdään toisesta vanhemmasta ilmoituksia ja ajatellaan, että riita saataisiin sillä loppumaan, sanoo Raija Kojo.

Koululainen käyttää älypuhelinta.
Muutto uuteen kouluun voi olla lapselle vaikea kokemus.Tommi Parkkinen / Yle

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Tarja Heinon mukaan yhtä erityistä syytä teini-ikäisistä tehtyihin lastensuojeluilmoituksiin on vaikea nimetä. Syitä ei koota valtakunnallisiin tilastoihin, ja ne vaihtelevat alueellisesti.

– Pohjanmaalla on maan alhaisimmat luvut. Kertoneeko se sitten siitä, ettei naapureiden asioihin puututa, Heino tuumaa.

Jossakin päin Suomea lastensuojeluilmoitukset liittyvät rikoksiin ja perheväkivaltaan, toisaalla vanhempien tai lasten päihteiden käyttö on riistäytynyt käsistä.

Heino muistuttaa, että 13–17-vuotiaiden elämänvaiheessa jo pelkästään koulun vaihtuminen voi aiheuttaa kriisin.

– Jos vielä samaan ajankohtaan osuu muutto toiselle paikkakunnalle ja ero tutusta kaveripiiristä, tilanne on nuorelle vaikea, sanoo Heino.

Nuoret etsivät itseään ja omaa paikkaansa. Kaveripiirissä on tarjolla monenlaisia mahdollisuuksia pätevöityä ja nousta esille.

– Se voi olla jotain jännittävää jengissä tai jotain muuta harrastuksissa. On ihan sattumasta kiinni, mihin nuori tarttuu. Jos vanhemmat käyttävät voimavaransa omien ihmissuhdesolmujen kanssa, nuori jää ilman tukea, sanoo Heino.

Etelä-Karjalassa eniten ilmoituksia, vähiten huostaanottoja

Jokainen lastensuojeluilmoitus päätyy sosiaalityön ammattilaisille. He ottavat yhteyttä perheeseen, keskustelevat lapsen ja hänen vanhempiensa kanssa, ja tekevät siltä pohjalta päätöksen jatkotoimenpiteistä.

– Useimmiten selviää, että perheen asiat ovat kunnossa eikä lastensuojelun toimenpiteitä tarvita, Eksoten Raija Kojo sanoo.

Eksote käyttää paljon varhaisen puuttumisen ja varhaisen tuen keinoja. Vaihtoehtoisia palvelumuotoja ovat kotona tehtävä perhetyö, tukihenkilöt ja tukiperheet.

Vanhempia ohjataan mielenterveys- tai päihdepalveluihin. Myös perheen asumisoloissa olevia puutteita pyritään korjaamaan ja järjestää lapsille harrastusmahdollisuuksia.

Etelä-Karjalassa lastensuojeluilmoitus tehtiin lähes joka kymmenennestä lapsesta, mutta vain yksi lastensuojeluilmoitus tuhannesta johti lapsen kiireelliseen huostaanottoon.

Pientä lukua selittää osaltaan se, että monet ilmoitusten kohteena olleet lapset tai heidän perheensä ovat jo valmiiksi sosiaalitoimen asiakkaita.