Kanta-Hämeessä lääkärit ja hoitajat suunnittelevat itse tulevan työpaikkansa – uudessa sairaalassa halutaan välttää muualla tehdyt virheet

Sairaalan työntekijät suunnittelevat paraikaa Kanta-Hämeeseen uutta keskussairaalaa asiantuntijoiden johdolla. Jokaiselle pistorasialle, pöytätasolle ja seinälle etsitään parasta mahdollista paikkaa, jotta uudet tilat muuntuvat moneen.

Sairaalat ja terveyskeskukset
Kanta-Hämeen uuden keskussairaalan havainnekuva
Kanta-Hämeen uuden keskussairaalan rakentaminen alkanee vuonna 2020.Arkkitehtiyhteenliittymä Team Integrated

Hämeenlinnassa uuden sairaalan rakentaminen alkanee vuonna 2020, mutta jo nyt suunnittelutoimistossa käy melkoinen kuhina. Tällä hetkellä toimisto sijaitsee vanhan keskussairaalan tiloissa, mutta pian suunnittelijoita varten rakennetaan kaksikerroksinen, yli 600 neliön suuruinen toimistotalo tulevan sairaalan tontin viereen.

Kymmenet ihmiset arkkitehdeistä ja rakentajista sairaalan henkilökuntaan miettivät, miten sairaalasta saadaan mahdollisimman toimiva. Varoittavia esimerkkejä maastamme löytyy, kuten Lappeenrannan sairaalan laajennus ja Helsingin Kalasataman terveyskeskus.

Oma väki asiantuntijoina

Sairaalan oma henkilöstö on ollut mukana suunnittelussa jo toista vuotta. Nyt isommalla suunnitteluryhmällä on edessään pari vuotta kestävä suuri ponnistus. Suunnitteluryhmään kuuluu niin lääkäreitä ja hoitajia kuin muidenkin ammattiryhmien edustajia.

Työtä on paljon, myöntää sairaalahankkeen projektipäällikkö Eeva Rikkilä-Kettunen Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiristä.

– Me olemme käyneet läpi tilaohjelman ja toimintatavat, ja sijoittelemme tiloja oikeisiin paikkoihin niin, että potilaiden on hyvä liikkua ja henkilökunnan on hyvä tehdä töitä.

Sairaalan henkilökunnasta osa käyttää jopa puolet työajastaan uuden sairaalan suunnitteluun. Sairaalahankkeen asiantuntijalääkäri ja yksi superkäyttäjistä, Paula Turunen, on innostunut uuden sairaalan suunnittelusta.

– Me rakennamme uuden sairaalan, jossa seinät suunnitellaan sellaisiin paikkoihin, että töitä voidaan tehdä tehokkaasti kaikilla erikoisaloilla, ottaen niiden erikoistarpeet huomioon.

– Uudessa sairaalassa tilat ovat tiiviimmät ja vastaanottotilat yhteiskäyttöisiä eli jokaisella ei ole omaa työhuonetta. Yritämme myös löytää yhteistyötä eri yksiköiden toimintojen välillä, hahmottelee sairaalahankkeen projektipäällikkö Eeva Rikkilä-Kettunen.

Havainnekuva uuden sairaalan sisätiloista
Arkkitehtiyhteenliittymä Team Integrated

Katse pitkälle tulevaisuuteen

Anestesiasairaanhoitaja Virpi Ylitalo on hänkin innostunut superkäyttäjän roolista, mutta myöntää myös olevansa "puun ja kuoren välissä".

– Ammattihan on tältä osin ihan uusi. Tässä pitää yhdistää tieto ja ideat, jotka kumpuavat kokemuksesta.

Suunnittelussa on otettava huomioon, että uusi sairaala tulee olemaan käytössä vuosikymmeniä. Ylitalon tullessa töihin nykyiseen sairaalaan, se oli juuri täyttänyt kymmenen vuotta. Pian hän olikin jo mukana työryhmässä miettimässä remonttia.

– Katse täytyy mennä nuoriin ja, siihen, kuinka tulevaisuudessa töitä tehdään. Se on varmasti erilaista kuin nyt. Käytännössä oma rooli on miettiä mummona olemista, eli sitä, millaista on olla täällä potilaana.

Ylitalo myöntää, että superkäyttäjänä hän antaa kasvot myös epäonnistumisille, jos kaikki ratkaisut eivät onnistukaan toivotulla tavalla.

Myös ensiavun osastonylilääkäri Veli-Pekka Rautava myöntää, että superkäyttäjillä on suuri vastuu.

– Näistä asioista keskustellaan kaikkien työntekijöiden kanssa, käydään läpi eri tilat ja vaatimukset pistorasioista, ovista, ikkunoista ja pöytätasoista lähtien. Asioita joudutaan varmasti sovittelemaan, eivät ne kaikki toiveet sellaisenaan läpi mene, arvioi Rautava.

Rautava myöntää, että ensiavun tilat ovat tällä hetkellä varsin toimivat. Se tuo oman haasteensa, sillä uusista tiloista pitää saada vähintään yhtä toimivat.

Jari Törnqvist ja Paula Turunen
Jari Törnqvist kuuntelee superkäyttäjien toiveita. Paula Turunen on yksi superkäyttäjistä. Hän tuo esille lääkärien toiveita uudesta sairaalasta.Timo Leponiemi / Yle

Virtuaalisuunnittelu avaa tilat silmien eteen

Nykyinen Kanta-Hämeen keskussairaala on valmistunut vuonna 1979 ja se on auttamattomasti käynyt vanhaksi. Laitteistot ovat monelta osin tiensä päässä, tästä esimerkkinä on elokuun alussa hajonnut paineilmalaitteisto. Huonekorkeuskin on sellainen, ettei nykyaikaista tekniikkaa saada vanhaan sairaalarakennukseen. Siksi edessä on kokonaan uuden sairaalan rakentaminen.

Projektipäällikkö Jari Törnqvist Skanska Talonrakennus Oy:stä sanoo sairaalan työntekijöiden olevan rakentajalle suunnittelun tärkein tietolähde.

– Me arvioimme toiveiden toteutettavuutta ja jopa innovoimme niitä paremmiksi. Me mietimme, mitä tulevaisuuden sairaala oikeasti tarvitsee. Kaikkia toiveita ei ehkä voida täyttää, mutta varmasti suurin osa.

Törnqvist ennakoi, että uudessa sairaalassa huoneet ovat korkeampia ja erilaisia tiloja on vähemmän, mutta ne ovat monikäyttöisempiä.

Virheitä pyritään välttämään myös virtuaalisuunnittelulla. Sen avulla tulevassa tilassa pystytään kävelemään etukäteen, havainnoimaan asioita. Vaikka kaikkea ei senkään avulla pysty etukäteen huomaamaan, isoilta virheiltä uudessa sairaalassa toivotaan vältyttävän, toivoo Törnqvist.