Työelämässä pärjää, kun "on vain oma itsensä" – aitouttaan voi kuitenkin myös suunnitella

Aitous on katsojan silmässä, mutta sen vaikutukset heijastuvat moneen asiaan. Autenttisten johtajien alaiset esimerkiksi uskaltavat jäädä kipeinä kotiin.

työelämä
Grafiikka
Laura Koivunen / Yle Uutisgrafiikka

Millainen ihminen on aito? Vastaus riippuu siitä, keneltä kysytään. Yhdeltä kantilta katsottuna aitous on yksilön näkemys toisesta, ei mikään piirre sinänsä.

Toisaalta aitous voi olla performanssi, joka esitetään erilaisena eri yleisöille, jotta se vaikuttaisi. Vähän samaan tapaan kuin hyvää työhakemusta muokataan vastaanottajaa ajatellen.

– Ei ole olemassa one size fits all -mallia, ei taikasanoja, jotka sanomalla vaikuttaisi aidolta minkä tahansa yleisön edessä, liikkeenjohdon konsultti, kirjailija ja puhuja André Noël Chaker sanoo.

Hänen mukaansa muista erottuminen yhdistää kaikkia menestystarinoita. Sellaisia tarvitaan lisää, koska epäonnistuminen on yritysmaailmassa ennemmin sääntö kuin poikkeus.

– Fortune-lehden ensimmäisestä 500 menestyneimmän yrityksen listasta on nykyään jäljellä enää kourallinen. Sama juttu startupeissa, joita niin rakastamme: kymmenen vuotta sitten perustetuista 95 prosenttia on kuopattu.

Aitoa persoonallisuutta ei voi jäljitellä. Siksi omana itsenä oleminen ja positiivinen ainutlaatuisuus on tärkein etappi Chakerin The Finnish Miracle -kirjassa määritellyllä menestyksen polulla.

Esimerkki on paras todiste

Chakerin omaa uraa voi kenties pitää osoituksena siitä, että aitous painaa vaakakupissa enemmän kuin virheettömyys.

– Minut on valittu sekä vuoden puhujaksi että vuoden juontajaksi, vaikka en edes osaa Suomea kunnolla!

Esiintymisen ammattilainen tietää, että sanoma ja sen vilpittömyys menevät tehokkaasti perille vetoamalla yleisön tunteisiin. Ne vahvistavat vaikutelmaa siitä, että puhuja todella välittää aiheestaan, joten kuulijoidenkin pitäisi.

André Noël Chaker
Chakerilta julkaistaan ensi vuonna uusi kirja, Puhu tai kuole.Yle / Seppo Sarkkinen

Myös faktoilla on väliä. Aitoutta voi osoittaa esittelemällä konkreettisia merkkejä osaamisestaan, vaikkapa tutkintotodistusta, jossa saavutukset lepäävät mustana valkoisella.

Virallisten dokumenttien lisäksi IT-alan rekrytoijana työskentelevä sosiaalipsykologi Reeta Laakso kehottaa työnhakijoita käyttämään esimerkkejä.

– Jos kuvailee itseään, että olen idearikas, niin eihän se sinänsä tarkoita vielä mitään. Vastaanottaja ei voi tietää, onko asia niin, vai sanooko toinen vain asioita, joita ajattelee haastattelijan haluavan kuulla.

Siksi esimerkit ovat tärkeitä. Idearikkauttaan voi kuvata vaikka kertomalla, miten on aiemmissa tehtävissään ratkaissut jonkin ongelman.

Ei riitä, että ilmapiiriä kehutaan rennoksi.

Reeta Laakso

Aidolta vaikuttavaan ihmiseen on helppo samaistua. Myös yritykset ovat huomanneet, että luotettavuus työnhakijoiden silmissä paranee, kun äänessä on ihminen, ei hahmoton organisaatio.

Laakson mukaan yrityksen aitous muodostuu konkreettisista esimerkeistä, kuten kuvista, videoista ja työntekijöiden haastatteluista. Niiden avulla voi näyttää, millaista firmassa todella on.

– Ainakin IT-osaajat tuntuvat olevan aika herkkiä mainospuheelle, se koetaan usein tyhjäksi. Ei riitä, että ilmapiiriä kehutaan rennoksi, mutta jos sen tukena on kuvia, joissa ihmisillä on hauskaa, se toimii jo paremmin.

Aitous ei kuitenkaan ole synonyymi luotettavuudelle tai rehellisyydelle.

Aitokin voi valehdella

Aito vaikutelma voi välittyä, vaikka puheet eivät olisi täyttä totta.

– Yhdysvalloissa asuvaa lapsuudentoveriani suorastaan sattuu, kun sanon hänelle, että Donald Trump on aito. Kyse on siitä, keneltä kysytään. Kannattajiensa mielestä presidentti on ehdottomasti aito: aito patriootti. Demokratian kontekstissa, jos tarkastellaan Trumpin sanomisten todenmukaisuutta, hän ei välttämättä olekaan sitä, Chaker sanoo.

Suomalaisessa kulttuurissa rehellisyys on juurtunut syvään. Täällä puhutaan totta. Olemmeko sitten tarpeeksi aitoja, vai jääkö meistä jäyhä ja kylmä kuva? Chaker vakuuttaa, ettei huoleen ole syytä.

– Suomalaisia pidetään erityisen aitona kansana. Emme teeskentele, vaan olemme sitä, mitä olemme. Täällä aitous ja rehellisyys kulkevat enemmän käsi kädessä kuin muualla.

Chakerin mukaan käsitys toisen aitoudesta herättää luottamusta ja uskoa siihen, että tämä tarkoittaa, mitä sanoo.

Laakso muistuttaa asian toimivan myös päinvastoin, eli että kokemukset epäaitoudesta ja epäluottamuksesta voivat kytkeytyä toisiinsa.

– Ihmisillä on tarve luoda sosiaalisesta todellisuudesta ehjä kuva kategorioiden avulla. Halutaan määritellä, että “tämä ihminen on positiivinen, tämä taas luotettava”. Koettu epäaitous voi saada aikaan tilanteen, jossa ei tiedetä, mihin kategoriaan toisen laittaisi.

Silloin syntyy hämmennystä ja toisen käytös tuntuu vaikealta ennakoida.

Odottamattomasti käyttäytyvä työkaveri tai pomo voi tehdä arjesta hankalaa tasapainoilua. Ennakoitavuuden tärkeys nousi esiin myös tutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun), jossa selvitettin kipeänä töihin tulemisen yhteyttä esimiehen johtamistyyliin.

Autenttinen johtaja ei ole myyttinen sankari

Tutkimusryhmä havaitsi, että autenttisten esimiesten alaiset uskaltavat muita paremmin jäädä sairaana kotiin paranemaan. He eivät saavu kipeänä sorvin ääreen miellyttämisen halusta tai pomon reaktioiden pelossa.

– He voivat luottaa siihen, että esimies ymmärtää poissaolon ja myös toivoo, että sairaana jäädään kotiin, tutkimusta tekemässä ollut työterveyspsykologi, psykologian tohtori Kaisa Perko sanoo.

Akateemisessa johtamiskirjallisuudessa käytetty autenttisuuden käsite on sisällöltään laajempi kuin arkikielen aitous. Sen ytimessä ovat johtajan itsetuntemus ja käytöksen säätely tilanteen mukaan.

– Ihminen voi olla hyvin aito, muttei silti kauhean hyvin selvillä siitä, mikä vaikutus hänellä on muihin. Autenttinen johtaja on tietoinen siitä ja tuntee vahvuutensa ja heikkoutensa. Hän kykenee säätelemään toimintaansa taitavasti, Perko sanoo.

Kaisa Perko
Kaisa Perko tutki väitöstyössään autenttisten johtajien vaikutusta työntekijöiden hyvinvointiin.Antti Eintola / Yle

Autenttisen johtamisen tutkimus on ollut Suomessa vähäistä.

Kansainvälisestikin suuntaus on vielä nuori, ensimmäinen autenttisuuden tutkimiseen kehitty mittari on vuodelta 2008 (siirryt toiseen palveluun). Siinä määritellään, että autenttinen johtaja tuntee itsensä ja tietää, mikä vaikutus hänellä on muihin. Hän ilmaisee itseään avoimesti, perehtyy ennen päätöksentekoa puolueettomasti eri näkökulmiin ja on uskollinen arvoilleen.

– Se kuulostaa tietyssä mielessä Jeesus-tyyppiseltä johtajalta, mutta ideaalipiirteiden esittely on tyypillistä kaikille johtamisen käsitteille. Autenttinen johtaminen on itse asiassa yksi jälkisankarillisista johtamiskäsitteistä, jotka ottavat etäisyyttä siihen, että johtajan pitäisi olla karismaattinen voimahahmo, Perko toteaa.

Ei siis tarvitse pystyä ihmeisiin. Tavallinenkin ihminen voi olla autenttinen johtaja. Sellainen, joka kannustaa myös muita tuomaan ajatuksensa esiin sellaisena kuin ne ovat, eikä vain täyttämään jonkin roolin.

Työnhaussa vaikutelma ei ratkaise

Työpaikkailmoituksissa toistuvat usein samanlaiset hahmot: firma jos toinenkin etsii "hyvää tyyppiä". Voittaako työnhakumarkkinoilla se, joka haastattelussa on kaikkein aidoin?

Reeta Laakson mukaan ei. Rekrytoinnissa arvioidaan toki persoonaa, motivaatiota ja työskentelytyyliä, mutta haastattelijan näkemys hakijan aitoudesta ei voi olla valintaperuste.

– Ammattilainen tiedostaa lopulta, että tämä on vain minun tulkintani tästä ihmisestä, ei mikään fakta, Laakso sanoo.

Päätös ei siis synny sen pohjalta, tuntuuko ehdokas haastattelijan mielestä olevan täysin oma itsensä. Silti toisinaan sanotaan, että ensivaikutelma ratkaisee.

Kyseistä koulukuntaa Laakso ei edusta. Ensivaikutelma jättää jäljen, mutta se voi myös muuttua keskustelun kuluessa.

– Ja sekin menee omien mieltymysten piiriin. Rekrytoija voi ajatella, että olipa ihan minun tyylinen tyyppi, mutta sitten palataan kysymykseen siitä, onko sillä väliä? Töihin ei oteta omaa henkistä parasta kaveria, vaan se hakija, joka sopii tiimiin ja tehtävän kriteereihin.

IT-rekrytoija Reeta Laakso työpaikallaan.
Reeta Laakso työskentelee haluttujen IT-osaajien rekrytoijana.Antti Haanpää / Yle

Laakson mukaan aitona olemiseen ei ole mitään suurta salaisuutta. Jos työhaastattelu jännittää, kannattaa muistaa, että rekrytoija näkee jännittäjiä jatkuvasti. Se ei vaikuta kuvaan, joka hakijasta syntyy.

Toisaalta aitoutta voi ja joissain tilanteissa kannattaakin suunnitella.

Itsetuntemus ja intuitio tuovat aitoutta

Chaker toteaa, että esiintyessä pitää ottaa huomioon konteksti, eli millaiset asiat juuri sen hetken yleisö tulkitsee niin, että sanomaa todella tarkoitetaan.

Aito puhuja tuntee yleisön mieltymysten lisäksi itsensä.

– Millainen puhuja, millainen ihminen, millainen asiantuntija olen? Näihin vastaaminen voi vaatia paljonkin ajatustyötä, tai sitten se tulee intuitiivisesti, pitkän työhistorian kautta.

Siinä onnistui Chakerin mukaan esimerkiksi Spike Leen BlacKkKlansman-elokuvasta roolin saanut Jasper Pääkkönen.

Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä (siirryt toiseen palveluun) kerrotaan ratkaisevasta koekuvaustilanteesta.

– Pääkkönenhän on kotoisin niin kaukaa Alabamasta kuin olla voi. Kun hän mietti, miten esittäisi etelävaltion rasistia, hän keksi laittaa pari Sisu-pastillia huuleensa, kuin ne olisivat purutupakkaa, Chaker kertaa.

Temppu kiinnitti ohjaajan huomion. Spike Lee tahtoi tietää, mitä kokelas pisti suuhunsa ja Pääkkönen vastasi, että pastilleja, jotka nyt näyttelevät tupakkaa.

– Loistava esimerkki aitoudesta, sisukkuudesta ja positiivisesta ainutlaatuisuudesta. Olen aivan Jasper-fani! Harmi, ettei esimerkki ehtinyt viimeisimpään Finnish Miracle -kirjaan, mutta otan sen seuraavaan painokseen, Chaker sanoo.

Lue lisää:

Asta Lepän kolumni: Entä jos aitous onkin joskus pahasta?

Kiinteistönvälittäjä Roni Arvosen työviikot ovat 70-tuntisia ja joka päivästä kuluu siivu somessa – Jokaisella on henkilöbrändi, kaikki eivät vain välitä omastaan

Nickelbackia tutkineen väitös valmistui: Aitous tai sen puute voi tehdä muusikosta tärkeän tai hylkiön

Mitä, jos headhunter soittaisi sinulle? Suorat yhteydenotot yleistyvät, ja näin suorahaku etenee