Englantilais-suomalainen Jody Mérelle kaipaa joustavuutta suomalaiseen työelämään: "Täällä paperit ovat tärkeämmät kuin se, mitä ihminen osaa"

Äitinsä kotimaahan perheineen asettunut Jody Mérelle on tuskastunut työnhakuun Suomessa, sillä usein se on tyssännyt oikeanlaisen tutkinnon puuttumiseen. Työ- ja elinkeinoministeriö allekirjoittaa vain osittain suomalaisen työelämän joustamattomuuden.

työelämä
Jody Mérelle
Jody Mérelle tyttärensä kanssa.Jody Mérelle

Radiojuontaja, tiskijukka, kieltenopettaja, asianajaja perheoikeudessa, tietokirjailija: englantilais-suomalainen Jody Mérelle on kerännyt elämänsä aikana työkokemusta ja koulutusta monilta eri aloilta.

Suomessa hän sanoo havainneensa, että koulutusta ja kokemusta tärkeämpää on oikeanlainen tutkinto. Mérellen työnhaku täällä on tyssännyt usein siihen, että paperi puuttuu.

Mérelle kritisoi muun muassa sitä, että elämän varrella hankittua muuta koulutusta ja kokemusta ei voi hyväksyä osaksi esimerkiksi psykoterapeutin ammattivaatimuksia. Työ- ja elinkeinoministeriö ei kuitenkaan ole aivan samaa mieltä naisen kanssa: ministeriö allekirjoittaa vain osittain suomalaisen työelämän joustamattomuuden.

Viime viikolla nainen purki turhautumistaan Facebookissa julkisessa päivityksessä. Hän pyysi sosiaalisen median kautta apua työnhakuun – ja saikin valtavasti vastakaikua. Moni jakoi hänen ärtymyksensä siitä, miten tärkeää muodollinen pätevyys on suomalaisessa työelämässä.

Mérelle oli jo valmis lähtemään takaisin synnyinmaahansa Englantiin, mutta sosiaalisen median kannustusaalto palautti hänen uskonsa siihen, että Suomesta voi vielä löytyä toiveita vastaava työpaikka.

Takana kirjava työura

Jody Mérelle syntyi 49 vuotta sitten Lontoossa suomalaisen äidin ja englantilaisen isän perheeseen. Tyttö kävi koulunsa yliopistotutkintoa myöten Isossa-Britanniassa.

Mérelle opiskeli ensin kansainvälistä politiikkaa ja espanjaa, ja valmistui sitten asianajajaksi. Ennen opintojensa aloittamista hän kiersi Eurooppaa tiskijukkana ja juonsi musiikkiohjelmia myös Helsingissä paikallisradio Ettanissa nimellä DJ Jody. Myöhemmin tovi vierähti myös Yleisradion englanninkielisissä uutisissa.

Valmistumisensa jälkeen Mérelle työskenteli lakihommissa kymmenen vuotta.

– Lontoossa tein työtä perheoikeudessa, erityisesti kriisiperheiden parissa. Sitten sain pestin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, ja kymmenen vuotta sitten tulin töihin Helsinkiin Euroopan kemikaalivirastoon, nainen kertaa työuraansa.

Kun kemikaaliviraston viisivuotinen pesti päättyi, Jody Mérelle halusi jäädä Suomeen. Hänen avioliittonsa ranskalaisen miehen kanssa oli miehen tahdosta päättynyt, ja Mérelle halusi muutoksen myös työkuvioihinsa.

Yksi syy muutoshaluihin oli se, että hän epäili mahdollisuuksiaan työskennellä lakiasiantuntijana suomen kielellä.

– Vaikka puhun ihan sujuvaa suomea, kirjoitettu suomeni ei ole täydellistä, ja lakiasioissa kielitaito on äärimmäisen tärkeä. Jos kirjoitat sopimuksia, niissä ei saa olla virheitä.

Mutkaista tietä terapeutiksi

Terapiatyö oli jo pitkään kiinnostanut Mérellea ja hän päätti hakeutua psykoterapeuttikoulutukseen. Tie ammattiin on osoittautunut kuitenkin odotettua pitemmäksi ja vaikeammaksi.

Suomessa psykoterapeuttikoulutus on tarkkaan säänneltyä täydennyskoulutusta, ja siihen päästäkseen hakijalla täytyy olla vaadittava pohjakoulutus, esimerkiksi sairaanhoitajan, lääkärin, psykologin tai teologin koulutus. Sairaanhoitajan koulutuksen täytyy sisältää psykiatrian opintoja, tai hakijan pitää tutkinnon lisäksi erikoistua psykiatriaan.

Mérelle kävi ensin Psykoterapeuttiset valmiudet -kurssin ja suoritti sen jälkeen kaksivuotisen ratkaisukeskeisen lyhytterapiakoulutuksen yksityisessä Helsingin Psykoterapiainstituutissa. Tämä ei kuitenkaan avannut hänelle Suomessa ovea sellaiseen psykoterapiakoulutukseen, jonka Valvira tunnustaa.

Mérelle päätti, että olisi viisainta suorittaa opinnot ulkomailla. Niinpä hän lähti kouluttautumaan psykoterapeutiksi Englannissa, Newcastlessa sijaitsevassa Northern Guild -oppilaitoksessa.

Voin työskennellä terapeuttina yksityisvastaanotolla, mutta en saa käyttää nimikettä psykoterapeutti enkä voi ottaa vastaan Kelan tuella terapiaan hakeutuvia ihmisiä.

Jody Mérelle

Englantilaiskoulu hyvitti Mérellen Suomessa suorittamia terapiaopintoja niin, että hän pääsi suoraan neljännelle vuosikurssille. Kahden vuoden ajan nainen on sukkuloinut Englannin ja nykyisen asuinpaikkakuntansa Someron välillä. Somerolla hän on opettanut englantia kansalaisopistossa ja pitänyt yksityistä ratkaisukeskeisen terapeutin vastaanottoa.

Mérelle valmistuu psykoterapeutiksi Englannissa marraskuussa, mutta voisi toimia terapeuttina maassa jo nyt. Sen sijaan Suomessa työskentelymahdollisuudet ovat rajoitetummat.

– Voin työskennellä terapeuttina yksityisvastaanotolla, mutta en saa käyttää nimikettä psykoterapeutti enkä voi ottaa vastaan Kelan tuella terapiaan hakeutuvia ihmisiä.

Valviralla tiukka linja psykoterapiaan

Psykoterapeutti-nimikkeen käyttöoikeuden myöntää sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira. Se myöntää oikeuden vain niille ulkomailla valmistuneille henkilöille, joiden koulutus ja työkokemus täyttävät vaatimukset.

Valvira edellyttää, että hakijalla on hyväksytyn pohjakoulutuksen lisäksi kaksi vuotta työkokemusta mielenterveyspalveluista. Tämän lisäksi hakijalla tulee olla Valviran hyväksymä psykoterapeuttikoulutus, joka sisältää riittävästi muun muassa työnohjausta ja opiskelijan omat terapiakäynnit.

Vaihtoehtona voisi olla ulkomailla suoritettu niin pitkä koulutus, että se sisältäisi kaiken sen, mitä psykoterapeutiksi valmistuvalta Suomessa vaaditaan. Tällaisia hakijoita Valvira ei ole vielä kuitenkaan kohdannut, toteaa ryhmäpäällikkö ja esittelijäneuvos Maarit Mikkonen Valvirasta.

Kun tämä vertailu on tehty, hakija voi mahdollisesti saada ammatinharjoittamisoikeuden tenttimällä mahdolliset puuttuvat opinnot

Maarit Mikkonen

Jody Mérelle aikoo hakea nimikkeen käyttöoikeutta heti, kun hän saa englantilaisen tutkintonsa valmiiksi. Vaikka Valvira onkin antanut ymmärtää, että mahdollisuudet psykoterapeutin nimikesuojauksen saantiin ovat heikot.

– Olen ymmärtänyt, että minun pitäisi valmistumiseni jälkeen työskennellä vuoden verran Englannissa psykoterapeuttina, jotta voisin mahdollisesti päästä harjoittamaan ammattia myös Suomessa, Mérelle kummastelee.

Maarit Mikkonen vahvistaa Mérellen saaman tiedon.

– Jos ihminen saa tutkintonsa sellaisesta maasta, jossa koulutus ja ammatti ovat sääntelemättömiä, kuten Britanniassa on psykoterapian osalta, hänen pitää valmistuttuaan työskennellä vuoden ajan sellaisessa EU-maassa, jossa ne ovat niin ikään sääntelemättömiä. Näin hän pääsee ammattipätevyysdirektiivin yleiseen tunnustamisjärjestelmään.

Vaikka ihminen ei harjoittaisi ammattiaan vuotta sääntelemättömässä maassa, Valviran pitää kuitenkin arvioida hänen ammattipätevyytensä ja verrata sitä suomalaiseen järjestelmään. Tätä edellyttävät Euroopan Unionin oikeuden yleiset periaatteet ja EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntö.

– Kun tämä vertailu on tehty, hakija voi mahdollisesti saada ammatinharjoittamisoikeuden tenttimällä mahdolliset puuttuvat opinnot, Mikkonen toteaa.

Maarit Mikkonen myöntää, että menettely on hiukan hankalasti hahmotettava kuvio. Jody Mérelle on samaa mieltä.

Mérelle ei voi ensiksikään käsittää, miksi hänen pitää työskennellä vuoden verran Britanniassa päästäkseen alan töihin Suomeen. Näköpiirissä häämöttävä Brexit, Britannian ero EU:sta, tuo oman mausteensa soppaan, sillä Valvirakaan ei tiedä, miten Britannian kanssa sen jälkeen menetellään.

Mérelle ei haluaisi myöskään tempaista lapsiaan vuodeksi Englantiin, vaikka se voisikin lasten mielestä olla jännittävä seikkailu – etenkin kun sen jälkeenkään ei olisi lainkaan varmaa, saisiko hän Suomessa kelpaavan ammattipätevyyden.

Ammatinvaihto Suomessa vaikeaa

Mérelle sanoo ymmärtävänsä sen, että ihmisen pitää voida osoittaa pätevyytensä hakemaansa työhön.

Hän kritisoi kuitenkin sitä, että pätevyysvaatimukset on laadittu joustamattomiksi, eikä elämän varrella hankittua muuta koulutusta ja kokemusta voi hyväksyä osaksi esimerkiksi juuri psykoterapeutin ammattivaatimuksia.

– Suomessa valitaan ensin ammatti ja kouluttaudutaan sitten juuri siihen. Täällä paperit ovat tärkeämmät kuin se, mitä ihminen osaa. Jos elämänkokemus ja työura johtavat uuteen suuntaan, ammatinvaihtaminen on täällä tehty todella vaikeaksi, Mérelle ihmettelee.

Ulkomailta tullaan Suomeen hakemaan oppia esimerkiksi täkäläisestä hienosta koulujärjestelmästä. Mérellen mielestä myös suomalaiset voisivat käydä hakemassa vaikutteita rajojen ulkopuolelta.

– Muualta voitaisiin oppia joustavuutta ja avarakatseisuutta.

Että työuraa määrittäisi muukin kuin se tutkintopaperi. Että akateeminen tutkinto täydennettynä monipuolisella työkokemuksella voisi avata nykyistä useampia ovia.

Myös markkinatilanne vaikuttaa siihen, miten vankasti rekrytoinnissa katsotaan muodolliseen pätevyyteen ja koulutusvaatimuksiin.

Heikki Räisänen

Työ- ja elinkeinoministeriö allekirjoittaa Mérellen arvion suomalaisen työelämän joustamattomuudesta vain osittain.

– Ehkä rekrytointikäytännöissä voi olla tällaista papereihin tuijottamista, mutta kyllähän meillä valtava määrä ihmisiä vaihtaa ammattia joka vuosi ja uusia työsuhteita syntyy jatkuvasti, että kyllä tässä kova dynamiikka on, sanoo tutkimusjohtaja Heikki Räisänen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Räisänen myöntää, että erityisesti julkisella sektorilla ja etenkin terveydenhoitoalalla on ammatteja, joiden pätevyysvaatimukset ovat usein tiukasti määriteltyjä. Tutkimusjohtaja huomauttaa, että terveydenhuollossa tietty osaaminen pitää voida todentaa jo potilasturvallisuussyistä.

Monilla muilla aloilla, etenkin työntekijätasolla, joustavuutta on huomattavasti enemmän, ja ihmisen työkokemus sekä taidot ratkaisevat valinnan.

– Myös markkinatilanne vaikuttaa siihen, miten vankasti rekrytoinnissa katsotaan muodolliseen pätevyyteen ja koulutusvaatimuksiin, Räisänen huomauttaa.

Esimerkkinä Räisänen mainitsee rakennusalan, joka kärsii nyt työvoimapulasta.

Tutkimusjohtaja mielestä työnantajat voisivat käyttää rekrytointikeinona paljon nykyistä enemmän työtestejä, ammattinäyttöjä, joissa hakija pääsisi osoittamaan todelliset kykynsä. Suomessa turvaudutaan edelleen usein perinteiseen paperihakuun ja haastatteluun, Räisänen toteaa.

Loppuun saakka

Jody Mérelle ei heitä vielä kirvestä kaivoon. Hän aikoo katsoa loppuun saakka mahdollisuutensa saada psykoterapeuttioikeudet. Samaan aikaan hän hakee aktiivisesti muita töitä, joissa voisi hyödyntää sekä työkokemustaan että opintojaan.

Mérelle haluaisi työskennellä ihmisten parissa ja erityisesti auttaa erilaisissa kriisitilanteissa olevia. Hän on hakenut töitä niin järjestöistä, seurakunnilta kuin yksityisistä yrityksistäkin. Perhe suunnittelee nyt muuttoa Jyväskylään.

– Tykkään asua Somerolla, mutta Jyväskylässä minulla olisi todennäköisesti paremmat työllistymismahdollisuudet, sillä täältä vakituista työtä ei ole löytynyt. Myös lapsille Jyväskylä tarjoaisi mahdollisuuden kansainväliseen koulutukseen ja monipuolisiin harrastusmahdollisuuksiin, Mérelle tuumii..

Somepäivityksensä suosiota nainen hämmästelee edelleen. Kannustuksen lisäksi Mérelle on saanut vinkkejä myös työmahdollisuuksista. Työpaikkaa ei ole vielä löytynyt, mutta palaute on vahvistanut uskoa parempaan tulevaisuuteen.