Tuhansien kuntatyöntekijöiden palkkoja leikattiin vuosia syyttä – Nyt kuntia odottaa miljoonalasku

Lastenhoitaja Katja Tuomelle maksettiin vuosia liian pientä palkkaa, eikä hän ole yksin. Suomen kuntia odottaa jopa 20 miljoonan euron lasku väärin tulkitun työehtosopimuksen takia.

kunnan työntekijät
Lastenhoitaja Katja Tuomi

Kun lastenhoitaja Katja Tuomi aloitti työssään lahtelaisessa päiväkodissa, samassa ryhmässä avustajana toimiva tytär sai enemmän palkkaa kuin hän.

– Olihan se hassu tilanne. Avustaja ei saa edes olla lasten kanssa yksin ja minä menen vastuuhoitajana hänen parikseen. Sitten hän kuitenkin tienaa enemmän kuin minä.

Nurinkurinen tilanne johtui siitä, että opinnoissaan Tuomi oli erikoistunut sairaanhoitoon, ei varhaiskasvatukseen.

Lahden kaupungin ohjeistus oli, että muodollisen pätevyyden puuttuessa palkkaan tehdään viiden prosentin alennus, vaikka työtehtävät olisivat täsmälleen samat kuin pätevällä työntekijällä.

Tuomelle alennus tuli työsopimusta tehdessä yllätyksenä.

– Tykkäsin kuitenkin siitä tulevasta työpaikasta, joten tyydyin kohtalooni.

Palkanalennus oli työehtosopimuksen vastainen, kuten monella muullakin. Suurta osaa Suomen kunnista odottaa nyt iso lasku.

Jopa 20 miljoonan lasku tiedossa

Tuhansille kuntien työntekijöille on maksettu vuosia liian pientä palkkaa epäpätevyyden perusteella, vaikka näin ei ole saanut tehdä enää vuoden 2012 jälkeen.

Tuolloin työehtosopimus muuttui. Pelkkä pätevyyden puute ei saanut enää olla syynä pienempään palkkaan, jos työtehtävät ovat samat kuin pätevällä henkilöllä.

Pätevistä työntekijöistä on pitkään ollu pulaa monella alalla. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla vuonna 2015 joka neljänneltä sosiaalityöntekijältä puuttui muodollinen pätevyys. (siirryt toiseen palveluun)

Palkkoja on hakenut takautuvasti ainakin sosiaalityöntekijöitä, lähihoitajia sekä lastentarhanopettajia.

Saman työehtosopimuksen piiriin kuuluu myös sairaanhoitajia sekä laajasti muita kuntien työntekijöitä ICT-asiantuntijoista vahtimestareihin.

Työehtosopimuksen piiriin kuuluu yhteensä 309 000 kuntatyöntekijää.

Takautuvista palkoista tulevan laskun suuruutta on mahdotonta arvioida.

– Työsuhteet ovat olleet hyvin eri mittaisia. Osa on tehnyt kuukausia, osa vuosia, kertoo lähi- ja perushoitajia edustavan Superin sopimusasiantuntija Teemu Hiilinen.

Hiilisen arvioiden mukaan yksin Superin omien jäsenten kohdalla lasku nousee miljooniin euroihin.

– Kun siihen lisätään muiden liittojen jäsenet, kyllä me varmasti päästään kokonaislaskussa kahteenkymmeneen miljoonaan.

Vaatii työntekijältä aktiivisuutta

Kuntatyönantajien keskusjärjestö Kuntatyönantajat suosittelee, että kunnat maksavat palkat takautuvasti työntekijöille.

Käytännössä tähän mennessä työntekijän on kuitenkin pitänyt hakeaa puuttuvaa palkanosaa itse työnantajalta.

Eri kunnissa ongelmaa on lähdetty selvittämään eri tavoin.

Ainakin Tampereella, Turussa ja Espoossa takaisinmaksua on tähän mennessä hakenut yli sata työntekijää. Lisää on odotettavissa.

Suomen suurin kuntatyönantaja on Helsinki, jossa jokainen tapaus käsitellään erikseen.

– Puhutaan monen sadan henkilön tehtävien ja palkkauksen tarkistamisesta jälkikäteen, kuvailee Helsingin kaupungin henkilöstöjohtaja Marju Pohjaniemi käsillä olevaa urakkaa.

Oleellista on, ovatko vähemmän palkkaa saaneen työtehtävät olleet täsmälleen samat kuin täydellä palkalla työskennelleen.

Mikäli tehtäviä on joltain osin kevennetty tai vastuuta pienennetty, palkan leikkaus voi olla oikeutettu.

Helsingin kaupungin henkilöstöjohtaja Marju Pohjaniemi
Helsingin kaupungin henkilöstöjohtaja Marju Pohjaniemi oli hämmästynyt kuullessaan virheestä.Antti Haanpää

Palkkojen maksamisesta takautuvasti tekee vaikeampaa se, ettei osa työntekijöistä, joita asia koskee, ole enää kaupungilla töissä.

– Meillä ei ole mitään tapaa löytää ihmisiä, jotka ovat olleet meillä töissä vuosia sitten. Emme tiedä, missä ihminen asuu tai missä hänen pankkitilinsä on, Pohjaniemi kertoo.

Pohjaniemi ihmettelee, miten tilanne on ylipäätään päässyt syntymään.

– Ei meillä paljon tällaisia virheitä tapahdu.

Talentian lakimiehen Tuomas Hyytisen mukaan sopimusmuutos on jäänyt huomaamatta useimmissa kunnissa ja kuntayhtymissä.

– Epäpätevyysalennuksen tekeminen on ollut melkein automaatio ilman, että on tehty mitään tehtävän vaativuuden arviota.

Syitä virheen tapahtumiseen on monia.

– Työnantajan vastuulla on noudattaa työehtosopimusta. Kyllä tästä sopimustulkinnasta olisi pitänyt informoida tarkemmin, pohtii Hyytinen.

Hän syyttää virheestä myös pitkiä perinteitä.

– Oma näkemykseni on se, että tällä niin sanotulla epäpätevyysalennuksella on niin pitkät perinteet ennen vuotta 2012, että se on vain jäänyt päälle. Ei ole ymmärretty sitä sopimusmuutoksen merkitystä.

Koko työehtosopimuksen tekstiä on moitittu monimutkaiseksi ja vaikeaksi ymmärtää.

Pätevistä tekijöistä pulaa myös jatkossa

Opintojensa loppuvaiheessa olevia ja muuten muodollisesti epäpäteviä työntekijöitä tarvitaan kunnissa tulevaisuudessakin.

– Näppituntumalla pula pätevästä työvoimasta on ennemminkin kasvamassa kuin pienentymässä, Hyytinen sanoo.

Lastenhoitaja Katja Tuomi
Lastenhoitaja Katja Tuomi haki väärin perustein leikattua palkkaa takautuvasti takaisin.

Lahtelainen Katja Tuomi teki lastenhoidon erikoistumisopinnot työnsä ohella ja alkoi tienata työstään täyttä palkkaa viime talvena.

Toukokuussa vuosia väärin perustein leikattu palkka, yhteensä noin 2 500 euroa, kopsahti tilille.

– Kyllähän se tuntui ihan mukavalta saada sellainen lisäpotti. Palkat tällä alalla kun ovat muutenkin pieniä ja koen aina antaneeni täyden panoksen työssäni.

Aihetta käsitellään tänään A-studiossa kello 21.