Carmen aikoo kerätä 10 000 tupakantumppia kuukaudessa – "Maailma ei ole meidän kaatopaikkamme"

Muovista tehdyt tupakan filtterit eivät koskaan maadu, vaan hajoavat mikro- ja nanomuoveiksi. Muutkin myrkylliset aineet huuhtoutuvat sadevesien mukana mereen.

roskaaminen
Tupakantumppeja kädessä.
Tupakan suodatin sisältää kadmiumia, jota löytyy myös paristoista.Charlotte Lindberg / Yle

Kanadasta kotoisin oleva Carmen Pekkarinen kyllästyi maassa lojuvien roskien ja tupakantumppien määrään ja päätti ryhtyä tuumasta toimeen. Nyt hänen tavoitteenaan on kerätä 10 000 tupakantumppia kuukauden aikana. Tumpit hän kerää samalla, kun hän ulkoiluttaa perheensä koiraa.

Keräystä voi seurata Facebook-sivulta (siirryt toiseen palveluun).

– Idea lähti halusta herättää huomiota siitä, kuinka paljon roskia heitämme luontoon, Suomessa lähes 20 vuotta asunut Pekkarinen sanoo.

Hänen mielestään ympäristötietoisuus on kuitenkin Suomessa mennyt parempaan suuntaan. Muuttaessaan Suomeen Pekkarinen yllättyi maassa lojuvien roskien määrästä.

Suomalaisilla on Pekkarisen mukaan käytössään toimivat jätepalvelut ja suurimman osan jätteistä voisi helposti kierrättää.

Carmen Pekkarinen
Carmen Pekkarinen kerää roskia samalla kun hän ulkoiluttaa koiraansa.Charlotte Lindberg/yle

– Olemme onnekkaita, sillä meillä on toimivat jätepalvelut ja meidän pitäisi oppia käyttämään niitä paremmin. Maailma ei ole meidän kaatopaikkamme, hän sanoo.

Tumpit eivät katoa koskaan

Tupakan suodatin, eli filtteri, on muovia. Se sisältää luonnolle haitallisia aineita kuten kadmiumia, jota on myös paristoissa.

Valtakunnallisen kansanterveysjärjestön ASH Suomen toiminnanjohtaja Mervi Hara kertoo, etteivät tupakantumpit maadu.

– Muovista tehdyt tupakkafiltterit eivät koskaan maadu. Ne hajoavat mikro- ja nanomuoveiksi, Hara kertoo.

Tupakan sisältämät myrkylliset aineet huuhtoutuvat sadevesien mukana mereen ja leviävät kasveihin ja lintuihin.

Roskia
Roskaaminen on Carmen Pekkarisen mukaan sosiaalisesti hyväksyttyä.Charlotte Lindberg/Yle

– Vuosittain maahan heitetään arviolta noin 4,6 miljardia tupakantumppia ympäri maailman. Noin 40 prosenttia roskista, joita nostetaan valtameristä liittyvät jotenkin tupakointiin, Hara sanoo.

Pekkarisen ja Haran mielestä suurin ongelma on tietämättömyys.

– Monet eivät ymmärrä, kuinka paljon myrkkyjä yksi tupakantumppi levittää, Hara sanoo.

– On edelleen sosiaalisesti hyväksyttyä heittää roskia ja tumppeja maahan. Tämän pitää muuttua, Pekkarinen sanoo.

Pienillä teoilla on merkitystä

Pekkarinen painottaa, että roskaaminen ei pelkästään ole Suomen, vaan koko maailman ongelma.

– Jos jotain vie luontoon, se pitää myös viedä sieltä pois, hän sanoo.

Kaikki voivat Pekkarisen mukaan auttaa omalla tavallaan.

Carmen Pekkarisen roskasaalis
Tumppien lisäksi maasta löytyy useimmiten tupakka-askeja ja pikaruoka-annosten pakkauksia.Carmen Pekkarinen

– Sen ei tarvitse olla mitään suurta. Tärkeintä on, että opimme huomioimaan ympäristömme. Meidän täytyy tehdä tämä yhdessä, Pekkarinen sanoo.

Tupakka-askit, pillit ja pikaruokaravintoloista lähtöisin olevat roskat ovat tupakkatumppien jälkeen tavallisimmat roskat maassa, joihin Pekkarinen törmää.

– Eniten tumppeja löytyy rannoilta, parkkipaikoilta ja bussipysäkeiltä.

Charlotte Lindberg, Svenska Yle

Lue myös:

Tupakannatsa päätyy mikromuoviksi vesistöihin – "Ihmiset luulevat, että tumppi maatuu"

Ploggaus on tunnettu Suomessa vuosia, mutta nyt tulee suppaus-plogging – "Idea heräsi, kun olimme yksi viikonloppu Tokoinrannassa ja vedessä oli paljon roskia"