Väitös: Joka viides lapsi saa liian vähän D-vitamiinia

Vitaminoidut maitotuotteet ovat lapsille entistä tärkeämpi D-vitamiinin lähde, tutkija sanoo.

D-vitamiini
Aurinko porottaa kirkkaalta taivaalta
Esko Jämsä / AOP

Joka viides alakouluikäinen lapsi saa liian vähän D-vitamiinia, kertoo Itä-Suomen yliopistossa tarkastettava lääketieteen lisensiaatti Sonja Soinisen väitöstutkimus.

Väitöstutkimus tehtiin Itä-Suomen yliopistossa osana biolääketieteen yksikön Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimusta. Alkumittauksiin vuosina 2007–2009 osallistui 512 iältään 6–8-vuotiasta Kuopiossa ensimmäisen luokan aloittanutta lasta, jotka olivat edustava otos ikäisestään väestöstä.

Tutkimuksen mukaan riittävä maitotuotteiden käyttö vaikuttaa eniten veren D-vitamiinipitoisuuteen alakouluikäisillä lapsilla. Lapsilla, jotka joivat vähintään kolme lasillista maitoa päivässä tai liikkuivat päivittäin yli kaksi tuntia, oli suuremmat veren D-vitamiinipitoisuudet kuin muilla.

Soinisen mukaan D-vitamiinin tiedetään vahvistavan luustoa, mutta sillä saattaa olla myönteisiä vaikutuksia myös sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin, kuten veren rasva-arvoihin.

Väitöstutkimuksessa havaittiin, että lasten suurempi veren D-vitamiinipitoisuus oli yhteydessä matalampiin kolesteroliarvoihin.

Rasvattomasta maidosta D-vitamiinia

Erittäin matalia veren D-vitamiinipitoisuuksia oli tutkimuksessa vain hyvin harvalla lapsella, mutta matalaksi se jäi jopa joka viidennellä tutkimukseen osallistuneella.

Syksyllä tutkituilla lapsilla matalia D-vitamiinipitoisuuksia oli vähemmän kesän auringonvalon vaikutuksen ansiosta. Talviaikaan taas D-vitamiininsaanti jää helposti liian vähäiseksi, jos sitä ei kerry riittävästi ravinnosta tai vitamiinilisistä.

– Tämä kesä on ollut hirmu hyvä D-vitamiinin muodostumiselle, kun on ollut aurinkoista ja lämmintä ja ihmiset ovat olleet ulkona, mutta talviaikaan ei D-vitamiinia iholle muodostu, ja silloin ravitsemuksellinen D-vitamiinin saanti ruoasta ja vitamiinilisistä korostuu.

Vuodesta 2016 lähtien rasvattomaan maitoon on pitänyt lisätä D-vitamiinia (siirryt toiseen palveluun). Myös osassa rasvatonta luomumaitoa on lisättyä D-vitamiinia.

– Muutenhan D-vitaminointi on ollut vuodesta 2002 vapaaehtoista suositukseen perustuvaa. Esimerkiksi osassa jogurttia on D-vitamiinia, osassa ei ja se kannattaa tarkastaa purkin kyljestä. Jos lapsi juo ravitsemussuositusten mukaisesti noin viisi, kuusi desiä rasvatonta maitoa tai piimää päivässä, niin siitä saa jo ihan mukavasti D-vitamiinia, Soininen sanoo.

Soininen muistuttaa, että D-vitamiinia saa lisäksi muista D-vitaminoiduista valmisteista kuten rasvalevitteistä, ja luonnollisista D-vitamiinin lähteistä tärkein on kala. Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Maitotölkistä kaadetaan maitoa lasiin
Kati Latva-Teikari / Yle

"Tarkista, onko juomaan lisätty D-vitamiinia"

Maidon juomisen tärkeydestä on myös kiistelty. Esimerkiksi Tiede-lehti (siirryt toiseen palveluun) kirjoittaa ruotsalaistutkimuksesta, jonka mukaan maidonjuonnilla ei ole luunmurtumilta suojaavaa vaikutusta 39–79-vuotiailla aikuisilla, vaan runsas maidonjuonti voi olla jopa haitallista.

Asiantuntijat ovat olleet erimielisiä maidon terveysvaikutuksista myös Ylellä.

Soininen ei näe syytä muuttaa maidonjuontia koskevia ravintosuosituksia.

– Tutkimusten mukaan Keski-Euroopassa ja muualla D-vitamiinin saanti ravinnosta on vielä vähäisempää kuin täällä, ja he käyttävät vähemmän D-vitamiinilisiä. He saavat D-vitamiinia auringosta, mutta silti monessa Keski- ja Etelä-Euroopankin maassa veren D-vitamiinitasot jäävät alhaisiksi.

– Meillä valtion ravitsemuspolitiikka on korostanut maitotuotteita. Niitä on D-vitaminoitu siksi, että lapset ja moni aikuinenkin juo maitoa. Siinä tulee tuplahyöty, kun maidossa on myös kalsiumia. Monissa tutkimuksissa ei ole pystytty erottamaan, mikä on kalkin ja mikä D-vitamiinin vaikutus luustoon.

Entä jos ei juo maitoa tai noudattaa vegaaniruokavaliota? Soinisen mukaan D-vitamiinin saantiin tulisi kiinnittää huomiota erityisesti niillä lapsilla, jotka eivät käytä D-vitaminoituja maitotuotteita.

– Nykyään moneen soija- ja kauramaitotuotteeseenkin on lisätty D-vitamiinia. Kannattaa tarkistaa, että niissä juomissa, joita käyttää, on lisättyä D-vitamiinia.

– Sen lisäksi tulisi muistaa lapsille suositusten mukainen D-vitamiinilisän käyttö eli 7,5–10 mikrogrammaa päivässä joka päivä ympäri vuoden. Jos on vähäinen aurinkoaltistus, D-vitamiinin saanti ravinnosta on vähäistä tai on muita riskitekijöitä, voi olla, että tarvitsee enemmänkin.

"Tilanne varmaan jo parempi"

Lääketieteen lisensiaatti Sonja Soininen korostaa, että tilanne D-vitamiinin saannissa on todennäköisesti jo parempi.

Tutkimuksen alkumittausten jälkeen maitoon ja ravintorasvoihin lisättävän D-vitamiinin määrä on kaksinkertaistettu. Soinisen mukaan aikuisilla D-vitamiinin saannin ja D-vitamiinitasojen onkin todettu hieman parantuneen (siirryt toiseen palveluun).

– Silloin ravitsemussuosituksissakin oli matalampi suositus saannille ja D-vitamiinilisien käytölle. Niitä ei silloin suositeltu käytettäväksi ympäri vuoden. Voi olla, että siksi lapsetkaan eivät niitä käyttäneet säännöllisesti.

– Tällä hetkellä emme kuitenkaan tiedä, mikä lasten D-vitamiinin saanti on. Julkaisuja asiasta on varmaan tulossa lähiaikoina.

Soinisen väitöstutkimus tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella 31. elokuuta.