''On pareja, jotka esittävät olevansa vain ystäviä tai kämppiksiä'' – Naispari toivoo, ettei Pride-tapahtumia enää tulevaisuudessa tarvittaisi

Jenna Metsäketo ja Janttu Vainio-Metsäketo harmittelevat, että moni seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluva sulkeutuu yhä kaappiin.

pride-kulkueet
Jenna Metsäketo ja Janttu Vainio-Metsäketo
Kouvolalaispari haluaa näyttää, ettei naisten välisessä parisuhteessa ole mitään erikoista.Juulia Tillaeus / Yle

Jenna Metsäketo imettää ja heijaa pientä lasta sylissään. Taapero jokeltelee tyytyväisenä. Metsäkedon vaimo, Janttu Vainio-Metsäketo katselee parivaljakkoa hymynkare suupielillään.

Naiset ovat olleet yhdessä kuusi vuotta. He viettivät häitään kolmisen vuotta sitten ja muuttivat rekisteröidyn parisuhteensa avioliitoksi heti tasa-arvoisen avioliittolain astuttua voimaan. Perheeseen kuuluu avioparin yksivuotias tytär Minka ja kaksi vanhempaa tytärtä Vainio-Metsäkedon aikaisemmasta liitosta.

Kouvolalainen sateenkaaripari on ollut paljon esillä julkisuudessa ja antanut useita haastatteluja medialle. Molemmat naiset löysivät seksuaalisen identiteettinsä täysi-ikäisyyden kynnyksellä. Kummallakin on ollut suhteita sekä miesten että naisten kanssa.

– On sukupuolesta riippumatonta, jos johonkin ihmiseen rakastuu, Jenna Metsäketo toteaa.

Moni sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluva ei uskalla tuoda identiteettiään julki yhtä avoimesti – jos ollenkaan.

– On pareja, jotka esittävät olevansa vain ystäviä tai kämppiksiä. Ensimmäisen lapsen syntyessä kätilöt ja hoitajat sanoivat, että me olimme ensimmäinen sateenkaaripari, joka tuli avoimesti sanomaan, että hei, me olemme pari ja meille tulee vauva. Aikaisemmin oli aina sanottu, että tämä on minun ystäväni tai tukihenkilöni. Tälläkin hetkellä Kouvolassa on niin paljon perheitä kaapissa, että oikein harmittaa, Janttu Vainio-Metsäketo kertoo.

Vähemmistöt ovat piilossa

Parin mukaan kaikki eivät uskalla kertoa elämästään esimerkiksi työpaikalla tai tulla haastatteluissa esiin omilla kasvoillaan ja nimillään.

– Tulee sellainen olo, että hui, miksi ei. Voiko se johtua vain siitä, että sattuukin vaikka rakastamaan samaa sukupuolta olevaa? Se hämmentää. Sen vuoksi haluamme näyttää luontevaa esimerkkiä, ettei tässä ole mitään outoa tai ihmeellistä. Tämä on ihan samanlaista, kuin muilla, Jenna Metsäketo sanoo.

Naiset arvelevat monen sulkeutuvan kaappiin sen vuoksi, etteivät sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt eivät ole kaupungissa esillä, eikä niille ole toimintaa, kokoontumispaikkoja tai yhteisöjä. Kymenlaakson Seta ei ole ollut aktiivisena pitkään aikaan.

Janttu Vainio-Metsäketo ja Jenna Metsäketo
Pariskunta on saanut esilläolostaan paljon positiivista palautetta.Juulia Tillaeus / Yle

– Heti kun tullaan pienempään paikkaan, niin vaikka oiskin sateenkaariperheitä tai mies- tai naispareja, niin niitä ei näy niin paljon täällä. Se ei ole niin normi. Sen vuoksi voi helposti jäädä siihen ajatukseen, että kun ei vaikka kaveripiirissäkään ole ketään tällaista, niin uskallanko minäkään sitten olla julkisesti vaikka käsi kädessä. Me emme mieti koko asiaa, koska se on meille niin luontevaa, Metsäketo sanoo.

Moni kuitenkin miettii – ja kaipaa tukea.

Verkostot puuttuvat

Nyt tilanteeseen on tulossa ainakin hetkellistä helpotusta. Ensi viikolla Kouvolassa vietetään kaupungin ensimmäistä Pride-ihmisoikeustapahtumaa. Viikon mittaisesta tapahtumasta on tarkoitus tehdä vuosittainen.

– On ihan naurettavaa, että Kouvolan kokoisessa kaupungissa, jossa on vireä kulttuuritoiminta, ei järjestetä tällaista. Eikä ylipäätään mitään sateenkaaritoimintaa. Ei ole homoklubeja eikä mitään yhdistyksiä, jotka kokoontuisivat tai tarjoaisivat jonkinlaista verkostoa. Ajattelin, että tämä voisi olla aika matalan kynnyksen väylä luoda sellaista toimintaa, Kouvola Priden tuottaja Hanna Räty toteaa.

Rahoitus yksityishenkilöiden järjestämää tapahtumaa varten kerättiin joukkorahoituksella. Toistasataa ihmistä lahjoitti tapahtumalle yhteensä noin 4 700 euroa. Summa yllätti Rädyn positiivisesti.

– Luulen, että tilaus tällaiselle on yllättävänkin suuri, mutta sitä ei ole kukaan vielä ääneen sanonut. Sateenkaariväki on Kouvolassa syvällä kaapissa. Nuorisopuolen ihmiset ovat sanoneet, etteivät he oikein tavoita sateenkaarinuoria. Jos tavoittavat, he ovat niin ahdistuneita, että haluavat vain äkkiä pois sieltä, Räty sanoo.

Janttu Vainio-Metsäketo ja Jenna Metsäketo
Jenna Metsäketo ja Janttu Vainio-Metsäketo nauttivat luonnon keskellä olemisesta.Juulia Tillaeus / Yle

Pikkukaupungissa voi olla vaikeampaa

Vainio-Metsäkedon pariskunnan mukaan moni piilottelee identiteettiään, koska pelkää esimerkiksi työpaikkansa tai asemansa puolesta.

Ennakkoluulot istuvat yhä tiukassa.

– Mitä pienemmälle paikkakunnalle ja kauemmas metropolialueelta mennään, sitä tärkeämpiä tapahtumat ovat. Jos ihminen jää yksin ja joutuu piilottelemaan omaa identiteettiään, se aiheuttaa kuormitusta mielenterveydelle. Jos joutuu silmätikuksi, siitä voi olla todella vaikea päästä pienellä paikkakunnalla. Isossa kaupungissa voi olla helpompi vaikka muuttaa alueelta toiselle, jos tilanne menee aivan katastrofaaliseksi. Siellä voi olla myös helpompi hukkua massaan, Setan puheenjohtaja Viima Lampinen toteaa.

Haastattelu loppui käytännössä heti, kun he saivat tietää

Janttu Vainio-Metsäketo

Jenna Metsäketo ja Janttu Vainio-Metsäketo ovat molemmat kotoisin Kouvolasta ja ovat asuneet kaupungissa koko ikänsä. Kumpikaan ei ole koskaan harkinnut poismuuttoa seksuaalisen suuntautumisensa vuoksi.

– Isossa kaupungissa olisi tietenkin helpompi asua, mutta miksi mennä isoon kaupunkiin, kun voi olla pienemmässä ja ottaa haasteen vastaan ja olla esimerkkinä muille, Janttu Vainio-Metsäketo sanoo.

Jenna Metsäketo ja Janttu Vainio-Metsäketo eivät tavallisesti kohtaa ennakkoluuloja, mutta harvat negatiiviset kokemukset ovat jääneet mieleen.

– Menin yhteen työpaikkahaastatteluun. Ensin siellä katseltiin tatuointejani, ja sitten kyseltiin perheasioita. Se haastattelu loppui käytännössä heti, kun he saivat tietää. Huomasin, että soittoa ei tule, vaikka luvattiin. Se tuntui naurettavalta, Vainio-Metsäketo muistelee.

– Ei seksuaalinen suuntautuminen liity töihin mitenkään, Jenna Metsäketo komppaa vaimoaan.

Parikymppisenä Vainio-Metsäketo koki myös asiatonta huutelua kaupungilla, mutta sai vaiennettua huutelijat sanomalla kipakasti takaisin. Hän uskoo siihen, että olemalla oma vahva itsensä pärjää. Perheen lapsia ei ole koskaan kiusattu.

– Jos muut näkevät, että on heikkoutta ja arkuutta, niin se kostautuu.

Pridet romukoppaan

Pariskunta aikoo osallistua koko perheen voimin Kouvola Priden marssiin ja puistojuhlaan.

– Priden avulla ihmiset näkevät, että on erilaisia perheitä, emmekä me ole sen erikoisempia kuin muutkaan, Janttu Vainio-Metsäketo toteaa.

Vainio-Metsäketo osallistuu Pride-viikolla myös paneelikeskusteluun, jossa käsitellään lasten asioita.

– Ääneni halutaan kuulumaan, koska olen oma itseni. On aivan sama, mitä muut sanovat.

Naiset ovat saaneet esilläolostaan pelkästään positiivista palautetta.

– Jotkut puolitutut, jotka eivät ole tienneet meidän henkilökohtaisesta elämästämme, ovat tulleet lehtijuttujen jälkeen kiittämään ja sanoneet, että onpa kiva tietää. Tuntemattomatkin ihmiset tulevat halaamaan, ja onnittelemaan lapsesta tai jostain muusta.

Pariskunta pitää juuri näkyvyyttä avaimena tasa-arvoon. He kuitenkin toivovat, ettei vähemmistöjen loputtomiin tarvitsisi korostaa olemassaoloaan.

– Kyllähän juuri Pride-tapahtumien kautta sitä näkyvyyttä on tullut todella paljon, ja julkisuuden henkilöitä on tullut esille tämän asian kanssa. Toivekuvani kuitenkin on, että jossain vaiheessa emme enää tarvitsisi tällaisia prideja ja että ne voisi heittää ihan romukoppaan. Ja että kaikki erilaiset perheet ja tavat olla parisuhteessa olisivat niin luontevia, ettei niitä tarvitsisi tuoda esille.

Jenna Metsäketo ja Janttu Vainio-Metsäketo
Katso parin minuutin TV-juttu Jenna Metsäkedon ja Janttu Vainio-Metsäkedon arjesta.