Se päivä vuodesta, jolloin kaikki ovat yhtäkkiä kipeitä – Keskustele: millaisia muistoja sinulla on koulu-uinnista?

Psykologin mukaan ketään ei tulisi pakottaa uima-altaaseen koulukavereiden kanssa. Liikunnanopettajan mukaan uinti kuuluu opetussuunnitelmaan, koska se on kansalaisen perustaito.

uinti
Nuori nainen istuu penkillä pyyhkeen kanssa
Murrosikä tuo mukanaan arkuuden kroppaa, seksuaalisuutta ja identiteettiä kohtaan.Sini Ojanperä / Yle

Päivää pelätään viikkoja etukäteen. Kaveriporukassa lyödään päät yhteen ja mietitään jokaiselle tekosyy. Ettei vain tarvitsisi riisuutua muiden edessä.

Joskus yläkoululainen jää kotiin koko päiväksi – turha ottaa riskiä, että uimisesta joutuu vääntämään liikunnan opettajan kanssa.

Kuulostaako tutulta?

Flunssa ja kuukautiset – ne lienevät yleisimmät syyt jättää yläkoulun uinnit väliin.

– Kyllähän murrosikäiset yrittävät keksiä kaikenlaisia syitä: uikkarit ovat liian pienet tai on juuri laitettu lävistys. Syyt käydään aina yksilöllisesti läpi ja niistä keskustellaan – muuten käy kato uimatunnilla, sanoo liikunnan- ja terveystiedon opettaja Mari Silvennoinen.

Epävarmuus vallitsee pukkareissa

Yläkouluiässä murrosikä alkaa pikku hiljaa, ja se tuo mukanaan arkuuden kroppaa, seksuaalisuutta ja identiteettiä kohtaan. Pieni näppyläkin on katastrofi, joten uintitunnille meno saattaa olla suurikin asia, sanoo Hämeenlinnan perheneuvolan johtava psykologi Sirpa Seppänen.

– On vaikeaa paljastaa keho luokkakaverille – varsinkin, kun altaalla on sekä tytöt että pojat ja suihkussa ollaan ihan alasti.

Erityisesti tämä korostuu tyttöjen pukuhuoneissa, mutta poikienkin puolella käydään samaa keskustelua.

Mies pesuhuoneen oven takana
Vaikka uusi opetussuunnitelma antaakin opettajille vapauksia, koulu-uinti pysyy.Lauri Rautavuori / Yle

Onko pakko jos ei halua?

Liikunnanopettaja Mari Silvennoinen sanoo, että riippuu paljon myös ryhmädynamiikasta ja oppilaan suhteesta opettajaan, millä mielellä luokka hyppää altaaseen – tai hyppääkö lainkaan.

– Meillä Vaasassa on kollegoiden kesken sellainen tapa, että jokaisen tulisi käydä altaassa vähintään kerran lukukaudessa. Perustelluista syistä ei tietenkään pakoteta, mutta olisi hyvä olla huoltajan ja terveydenhuoltajan allekirjoitus.

Ketään ei tulisi pakottaa altaaseen, jos tilanne tuntuu nuorelle mahdottomalta, miettii psykologi Seppänen.

– Minun mielestäni, jos jollakin on aina kuukautiset, niin sitten hänellä on, olivat ne sitten oikeasti tai ei. Jos se on mahdoton tilanne ja hankalaa nuorelle, niin voisi katsoa läpi sormien.

Uimataito on kansalaistaito – ja siksi siitä ei luovuta

Koulu-uinti herättää muistoja iästä riippumatta. Liikunnanopettaja Mari Silvennoinen ei usko, että suhtautuminen koulu-uintiin olisi kovasti muuttunut vuosien varrella.

– Koululiikunta ei ole niin suorituskeskeistä kuin aikaisemmin. Mutta se suhde omaan kehoon on yhtä lailla sensitiivinen kuin aiemminkin. Se on ihan normaalia, että se kärjistyy tuossa ikävaiheessa.

Uusi opetussuunnitelma tuli voimaan viime vuonna. Vaikka uusi suunnitelma antaakin opettajille paljon vapauksia, koulu-uinti on ja pysyy.

Se johtuu osaksi siitä, että uinti on liikuntamuotona tehokas, mutta myös tarpeellinen tuhansien järvien maassa, sanoo liikunnanopettaja Silvennoinen.

– Se on ihan turvallisuuskysymyskin. Uinti on kansalaistaito ja vesielementin vuoksi se eroaa muista liikuntamuodoista. En jättäisi sitä pois.

Psykologi Seppänen muistuttaa, että on tärkeää varmistaa, että kokemus koulu-uinnista on nuorelle positiivinen.

– Pitää olla tarkkana, ettei siellä tapahdu mitään kiusaamisesta tai edes pitkiä katseita. Siksi olisi hyvä, että paikalla olisi riittävästi valvontaa.

Millaisia muistoja sinulla on koulu-uinnista? Pakotettiinko sinut osallistumaan, lintsasitko vai oliko se vain liikuntatunti muiden joukossa? Syntyikö jälkipuheita hyvässä tai pahassa kavereiden kesken? Kerro meille!