Moni koulu opettaa jo eri uskontoja samassa luokassa – Laki kuitenkin erottelee luterilaiset, ortodoksit, muslimit, katolilaiset ja ET:n opiskelijat

Helsingin yliopistossa toivotaan, että virallisia kokeiluja opetuksen yhdistämisestä alettaisiin tehdä mahdollisimman pian.

uskonnot
Niilo Mähönen opettaa.
Mikko Koski / Yle

Kulosaaren yhteiskoulun yhdeksäsluokkalaisten vuoden ensimmäinen katsomustunti on alkamassa. Samaan tilaan tulevat kaikki luokan oppilaat: luterilaiset, ortodoksit, katoliset, muslimit ja elämänkatsomustiedon opiskelijat. Koska opetuksen sisältö on tällä kertaa kaikille sama, oppilaat opiskelevat yhdessä.

Tunnin aikana pohditaan esimerkiksi moraalisia valintoja ja niiden perustelemista, ja opettaja Niilo Mähönen kertoo oppilaille, että näkemysten taustalla vaikuttaa usein uskonto.

Niilo Mähönen
Niilo MähönenMikko Koski / Yle

Mähönen on opettanut katsomusaineita osittain integroituna jo vuosia. Kun sisällöt ovat kaikille yhteisiä, kuten hänen mukaansa usein ovat, koko luokka opiskelee yhdessä. Tarvittaessa opetusta eriytetään.

– Esimerkiksi kahdeksannella luokalla meillä tulee esiin kirkkohistoriaa ja kirkkotietoa, jotka eivät elämänkatsomustiedossa ole keskeistä sisältöä. Silloin me opiskelemme kirkkotietoa ja kirkkohistoriaa kristittyjen oppilaiden kanssa, ja islamin ja ET:n opiskelijat opiskelevat heidän sisältöjään eriytetyssä ryhmässä, Mähönen kertoo.

Hän kiittelee sitä, että Kulosaaressa katsomusaineiden opetusta tehdään tiimissä. Yhdessä on siis myös perattu eri uskontoryhmien opetussuunnitelmat, etsitty niistä yhtäläisyyksiä ja suunniteltu opetus sen mukaisesti.

Oppilaat ja heidän vanhempansa ovat olleet lähes poikkeuksetta tyytyväisiä järjestelyyn.

– Mun mielestä se on todella hauskaa, että kaikki erimaalaiset ihmiset on tässä samassa luokassa ja me opitaan samanlaisia asioita, sanoo yhdeksäsluokkalainen Niilo Mäki-Petäjä.

Taustalla arvot ja käytännön ongelmat

Kulosaaren lisäksi osittain integroitua katsomusaineiden opetusta annetaan jo kymmenissä kouluissa ympäri Suomen. Etelä-Pohjanmaalla asiasta on tehty maakuntatasoinen päätös, eli käytäntö on sama kaikissa peruskouluissa.

Tähän ratkaisuun on monesti päädytty käytännön syistä: opetuksen järjestäminen pienille uskonnollisille ryhmille on hankalaa ja esimerkiksi pätevien opettajien löytäminen usein mahdotonta. Lisäksi asia on monille kouluille myös arvovalinta.

Kuvituskuva
Kulosaaren yhteiskoulun rehtori Lauri Halla.Yle Uutisgrafiikka

– On koettu, että oppilaiden erottaminen toisistaan siinä vaiheessa, kun puhutaan katsomukseen, uskontoon ja aika pitkälti kulttuuriinkin ja etiikkaan liittyvistä asioista, sotii vähän koulun tavoitteita ja arvoja vastaan. Eli parempaan lopputulokseen päädytään, kun oppilaat ovat yhdessä näillä oppitunneilla, sanoo Kulosaaren yhteiskoulun rehtori Lauri Halla.

"Ei näytä toteuttavan lain edellytyksiä"

Vaikka integroitu opetus on monille kouluille jo arkipäivää, virallisesti sitä ei ole olemassa. Integrointia ei mainita laissa, asetuksessa eikä opetussuunnitelman perusteissa. Opetusneuvos Pekka Iivonen opetushallituksesta sanookin, että yhdistetyssä opetuksessa ei näytä lain edellytys toteutuvan.

– Laki edellyttää eriytetysti toteutettua opetusta. Vain tiettyjen yksittäisten teemojen tai aiheiden kohdalla voidaan oppitunteja tehdä yhdessä, hän sanoo.

Oman uskonnon opetusta tulee lain mukaan järjestää, jos opetuksen järjestäjän alueella on vähintään kolme oppilasta. Opetuksen järjestäjä voi olla kunnan lisäksi esimerkiksi yksityinen koulu tai kuntayhtymä.

Opetuksen perusteet on laadittu valtakunnallisesti monille hyvinkin pienille uskonnollisille ryhmille, kuten buddhalaisille, krishna-liikkeeseen kuuluville ja Herran Kansa ry:lle.

Integroidun opetuksen lainmukaisuutta on testattu moneen kertaan tekemällä kanteluita esimerkiksi eduskunnan oikeusasiamiehelle ja aluehallintovirastoihin. Kanteluita ovat tehneet esimerkiksi uskonnolliset yhteisöt. Osaa kouluista onkin vaadittu korjaamaan tilannetta, mutta esimerkiksi Kulosaaren koulun toiminnasta ei ole löydetty huomautettavaa.

Niilo Mähönen opettaa.
Mikko Koski / Yle

Opetuksen integroinnista ei ole tehty yhtään valtakunnallista kokeilua, mutta asiaa on selvitetty vuosien varrella lukuisia kertoja.

– Tätä asiaa selvitetään ja seurataan ja katsotaan ja mietitään näitä erilaisia vaihtoehtoja. Mutta ne eivät ole tosiaan poliittisiin päätöksiin toistaiseksi vaikuttaneet. Tämä järjestelmä on ollut voimassa vuodesta 1985, pienin muutoksin. Mutta katsotaan ja odotetaan, miten tulevat hallitukset ja eduskunnat tässä asiassa toimivat, opetusneuvos Iivonen sanoo.

"Nykytilanne on absurdi"

Opettajia kouluttavassa Helsingin yliopistossa asia turhauttaa. Uskonnon didaktiikan professori Arto Kallioniemi pitää absurdina sitä, että kymmenissä kouluissa annetaan opetusta, jota ei kontrolloida eikä ohjeisteta missään ja johon ei ole edes valmiita oppimateriaaleja.

Helsingin yliopiston professori Arto Kallioniemi
Helsingin yliopiston professori Arto KallioniemiMikko Koski / Yle

– Meidän pitäisi saada valtakunnallinen kokeilu, tai ainakin paikallinen kokeilu Helsingissä. Silloin kokeiluun voitaisiin nivoa myös tutkimustoimintaa, Kallioniemi sanoo.

– Jos meillä tapahtuu katsomusopetuksessa jonkinlaisia uudistuksia, pitäisi takataskussa olla jo varastossa malleja, hyviä käytäntöjä siihen, miten tällaista yhteisen tyyppistä katsomusopetusta toteutetaan. Me olemme ihan myöhässä, hän jatkaa.

Kallioniemen mielestä uskontojen ja katsomusten ymmärrys on moderni kansalaistaito, ja ajatus eri uskontokuntien eriytyneistä maailmoista on vanhentunut. Myös siksi integroitu opetus herättää kouluissa lisääntyvää kiinnostusta.

– Siihen liittyy, että tunnetaan kohtuullisen hyvin toisten katsomukset ja uskomukset ja osataan elää sellaisten uskomusten ja katsomusten jatkuvassa jännitekentässä.

Tarkennettu kello 16.14. lausetta, jonka mukaan "Oman uskonnon opetusta tulee lain mukaan järjestää, jos opetuksen järjestäjän alueella on vähintään kolme oppilasta" ja lisätty sitä seuraava lause.