Rajavartioston vanhoista funkkisrakennuksista on tulossa ongelma – myyntiaikeita torppaa näköyhteys erikoisjoukkojen koulutusalueelle

Senaatti-kiinteistöt pohtii parhaillaan Imatran Immolan kasarmialueen funkkisrakennusten kohtaloa. Rakennukset ovat käyttökiellossa sisäilmaongelmien takia.

Rajavartiolaitos
Kaakkois-Suomen rajavartioston vanha ruokala Immolassa.
Vuonna 1937 valmistuneen ruokalarakennuksen on suunnitellut arkkitehti Elsi Borg. Rakennus on käyttökiellossa.Yle/ Ulla Ylönen

Vanhoista Rajavartiolaitoksen kasarmirakennuksista on muodostunut ongelma Imatran Immolassa. Kasarmialueelle on jäänyt tyhjilleen kolme 1930-luvulla rakennettua funkkistaloa. Vanha esikunta, ruokala ja päävartio ovat käyttökiellossa sisäilmaongelmien takia. Lisäksi tyhjillään on 1960-luvulla rakennettu esikuntarakennus.

Immolassa sijaitsee Kaakkois-Suomen rajavartioston esikunta sekä Raja- ja merivartiokoulu.

Senaatti-kiinteistöt ja Rajavartiolaitos selvittävät parhaillaan, mitä rakennuksille voisi tehdä. Selvitys valmistuu ensi keväänä.

Rakennuksille on vaikea keksiä uutta käyttöä. Vielä ei tiedetä, saako kasarmialueen rakennuksia myydä, koska kyse on strategisesti merkittävistä kohteista. Purkaminenkin on vaikeaa, koska osa rakennuksista on suojeltu.

"Ei sovellu nykytoimintoihin"

Immolan sisäilmaongelmaisissa rakennuksissa korjaustarvetta on kertynyt yhteensä 40 miljoonaa euron edestä. Senaatti-kiinteistöjen asiakkuuspäällikkö Jouni Leinosen mukaan rakennukset voitaisiin kuitenkin vielä korjata.

– Pohditaan olisiko näistä hyötyä jollekin valtionhallinnon organisaatiolle, sanoo Leinonen.

1930-luvulla rakennetut rakennukset ovat kuitenkin epäkäytännöllisiä nykytarpeisiin.

– Ongelma on, että rakennukset eivät sovellu enää nykytoimintoihin. Lisäksi ne ovat teknisesti ja sisäilmaolosuhteiltaan sellaisia, joita on tosi haastava käyttää, pohtii Leinonen.

Vuokrat nousevat, jos korjataan

Rajavartiolaitoksen esikunta on väistötiloissa, koska rakennukset ovat tällä hetkellä käyttökiellossa sisäilmaongelmien takia.

Rakennusten peruskorjaus aiheuttaisi päänvaivaa rajavartiolaitokselle.

– Mikäli valtio pistäisi kuntoon rakennukset, meille tulisi 1 – 2 miljoonan lisävuokrakustannukset. Tällä hetkellä meillä ei ole rahaa tällaiseen vuokran nousuun, sanoo kiinteistöjohtaja Heikki Lappalainen Rajavartiolaitokselta.

Koko Suomessa Rajavartiolaitoksen rakennuksissa korjausvelkaa on kertynyt yhteensä 100 miljoonaa euroa.

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen
Ministeri Vehviläinen kommentoi Immolan rakennusten mahdollista myyntiä.Jarno Kuusinen / AOP

Ministeri otti kantaa mahdolliseen myyntiin

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) otti kantaa Immolan rakennusten mahdolliseen myyntiin vieraillessaan Lappeenrannassa elokuun puolessa välissä. Hän haluaa selvityksen kiinteistöjen myyntiaikeista.

– Olen sitä mieltä, että Senaatti-kiinteistöjen ei pidä myydä strategisesti merkittäviä kohteita. Tässä pitää olla erittäin pidättyväinen. Asia on otettu tutkittavaksi, sanoo ministeri Vehviläinen.

Vaikka mahdollisesta myynnistä on noussut jo kohu, Senaatti-kiinteistöistä kiistetään, että myyntiä olisi mietitty.

– Myyntiä ei ole edes vielä ajateltu, sanoo Leinonen Senaatti-kiinteistöistä.

Myynnistä kinkkistä tekee se, että myytävistä kiinteistöistä on näköyhteys rajavartiolaitoksen erikoisrajajääkärien kouluttamisalueelle. Immolan kasarmialue on strategisesti merkittävä alue.

Ilmavoimien tunnus Immolan vanhan esikuntarakennuksen lattiassa.
Vuonna 1936 lentoasema 6:n käyttöön valmistuneen rakennuksen ala-aulan lattiaan on sommiteltu ilmavoimien tunnus.Yle/ Ulla Ylönen

–Kaakkois-Suomen rajavartiosto on tärkeä, koska on täällä sijaitsevat isot rajanylityspaikat. Se tarkoittaa, että meillä on iso toimitilatarve koulutukselle ja vartiostolle, sanoo kiinteistöjohtaja Heikki Lappalainen rajavartiolaitokselta.

Senaatti-kiinteistöt on myynyt aiemmin Immolan kasarmialueen vanhoja asuinrakennuksia, joista näköyhteyttä ei ole kouluttamisalueelle.

Suojelu rajoittaa tulevaa toimintaa

Päänvaivaa tuottavat myös suojelumerkinnät. Kolmella vanhimmalla rakennuksella on suojelumerkintä. Rakennuksen ulkokuoren pitää säilyä nykyisenlaisena ja sisäremonteissa pitää ottaa suojelu huomioon.

–Suojelu vaikuttaa, ettei me pystytä niille kovin järeitä toimenpiteitä tekemään. Se rajaa myös tulevaa toimintaa rakennuksissa, kertoo asiakkuuspäällikkö Jouni Leinonen Senaatti-kiinteistöiltä.

Yhteensä kerrosalaa rakennuksissa on noin 3000 neliömetriä. Leinosen mukaan paras keino suojella rakennuksia olisi käyttää niitä.

– Rakennukset menee aika nopeasti pilalle, jos ne jätetään tyhjilleen. Kaikista paras keino suojella rakennusta on käyttää sitä siihen tarkoituksiin, johon se soveltuu.