Sukulainen vaati selvitystä vuonna 1918 kadonneen tätinsä kohtalosta – oikeusministeriö: "Ei kuulu tehtäviimme"

Satakunnan Työn entinen päätoimittaja Aimo Ruusunen halusi oikeusministeriön selvittävän, mitä hänen tädilleen Sanna Amanda Ruususelle tapahtui vuonna 1918.

Suomen sisällissota
Punavankeja Fellmanin pellolla.
Punavankeja Fellmanin pellolla Lahdessa 1918.Sotilaslääketieteen museo

Oikeusministeriö on antanut vastauksen porilaistaustaiselle Aimo Ruususelle, joka pyysi ministeriötä selvittämään tätinsä kohtaloa vuoden 1918 tapahtumien jälkiselvittelyissä. Yle kertoi selvityspyynnöstä keväällä.

Ministeriön mukaan tapahtumien selvittäminen ei kuulu sille.

Täti katosi 1918

Porilaisen vasemmistolehden Satakunnan Työn entinen päätoimittaja Aimo Ruusunen halusi oikeusministeriön selvittävän, mitä hänen tädilleen Sanna Amanda Ruususelle tapahtui vuonna 1918.

Satakunnassa Kiikoisissa syntynyt ja nykyisen Sastamalan Kiikassa kirjoilla ollut alle 18-vuotias Sanna Ruusunen jäi valkoisten vangiksi 1.5.1918 Lahden lähistöllä. Aimo Ruusunen on löytänyt tätinsä pidätysasiakirjan Kansallisarkistosta, mutta sen jälkeen täti katoaa.

Sanna Ruusunen julistettiin kuolleeksi vuonna 1934. Kuolinpäiväksi on merkitty 1.1.1922. Viranomaiset eivät kuitenkaan missään vaiheessa ole selvittäneet sukulaisille, mitä tädille todella tapahtui.

Selvityspyyntö oikeusministeriölle

Ruusunen lähetti keväällä oikeusministeriölle selvityspyynnön siitä, ovatko viranomaiset ottaneet asiassa huomioon Suomen kansalaisen ja hänen lähisukulaistensa lailliset oikeudet.

Rohkenen pyytää että oikeusministeriö tutkisi, mikä oli Sanna Amanda Ruususen kuolinaika, kuolinsyy, ja jos kyseessä on ollut teloitus, mihin päätökseen se on perustunut.

Aimo Ruusunen

Sisällissodan kuolemantapauksia parikymmentä vuotta sitten tutkineen Suomen sotasurmat -projektin tietokannassa Sanna Ruusunen on merkitty (siirryt toiseen palveluun) kadonneiden luetteloon. Aimo Ruusunen kertoo saaneensa sisällissotaa koskevista tutkimuksista vahvistuksen, että asiakirjojen perusteella Sanna Ruususen ei ole voitu osoittaa syyllistyneen laittomuuksiin.

Vuoden 1918 teloituspaikan muistolaatta.
Vuoden 1918 teloituspaikan muistolaatta Lahdessa.Kalevi Rytkölä / Yle

– Rohkenen pyytää että oikeusministeriö tutkisi, mikä oli Sanna Amanda Ruususen kuolinaika, kuolinsyy, ja jos kyseessä on ollut teloitus, mihin päätökseen se on perustunut, mihin hänet on haudattu ja miksi tiedon toimittaminen kuolemasta omaisille on laiminlyöty, Aimo Ruusunen kirjoitti.

Ministeriö pahoittelee

Oikeusministeriön vastauksen Aimo Ruususen selvityspyyntöön ovat allekirjoittaneet hallitusneuvos Anne Hallavainio ja kehittämispäällikkö Tuula Pääkkönen. He pahoittelevat Sanna Ruususen kuolemaa ja sitä, että hänen kohtalonsa on jäänyt epäselväksi. Tämän enempää ei ministeriöllä ole annettavaa.

Pyytämienne selvitysten ja tutkimusten tekeminen ei kuulu oikeusministeriön tehtäviin.

Oikeusministeriö

– Pyytämienne selvitysten ja tutkimusten tekeminen ei kuulu oikeusministeriön tehtäviin, vastauksessa todetaan.

Ministeriö: "Ei oikeudellisesti hyväksyttävää"

Oikeusministeriö toteaa, että valkoinen osapuoli eli Suomen valtio syyllistyi 1918 tekoihin, joita ei nykyisin voida pitää oikeudellisesti hyväksyttävinä. Sisällissodan jälkeen langetettiin oikeudellisesti erittäin epäselvissä olosuhteissa runsaasti kuolemantuomioita.

Oikeushistorian professori Jukka Kekkonen on tutkinut sisällissodan aikaista ja sen jälkeistä oikeudenkäyttöä. Hänen erään kirjansa nimi on "Laillisuuden haaksirikko". Lakiin edes osittain perustuvat tuomioistuimet alkoivat toimia vasta kesän korvalla, jolloin suuri osa kenttälautakuntien langettamista kuolemantuomioista oli jo pantu täytäntöön.

Varkaudessa teloitettiin reilut 200 punavankia.
Varkaudessa teloitettiin reilut 200 punavankia.Varkauden museo / Ivar Ekström

Punaisen puolen rikokset tutkittiin sisällissodan jälkeen tarkasti, mutta valkoisten väkivallanteot jäivät pääosin tuomitsematta. Valtionhoitaja P.E. Svinhufvud antoi joulukuussa 1918 syytesuojapäätöksen, johon vedoten punaisten surmiin syyllistyneet valkoiset välttivät tuomiot

– Sata vuotta kertomienne tapahtumien jälkeen asiat ovat kuitenkin maassamme paremmin: Suomi on oikeusvaltio, jossa riippumattomat tuomioistuimet turvaavat jokaisen oikeusturvan toteutumisen sekä Suomen lain että Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten mukaisesti, oikeusministeriön vastauksessa Aimo Ruususelle todetaan.

Ruusunen: Käännynkö Lahden poliisin puoleen?

Selvityspyynnön tehnyt Aimo Ruusunen on hämmästyneen oloinen vastauksesta. Hänen mielestään ministeriö ei vastaa hänen pyyntönsä oleellisiin kysymyksiin.

– Kyse on ihmisen kuolemasta, jolle ei ole syytä selvitetty, eikä tässä mitenkään edes neuvota, kenen puoleen tulisi kääntyä. Olisiko oikea osoite siis Lahden poliisi, koska viimeisin merkintä Sanna Ruususesta viittaa siihen, että hän oli Lahdessa? Ruusunen ihmettelee.

Ruusunen pitää ministeriön viittausta oikeudenkäytön epäselvyyksiin sivuasiana, koska missään ei ole osoitettu, että hänen tätinsä olisi edes saanut oikeudenkäynnin.

– Hän katosi ilman oikeusprosessia ollessaan Suomen valtion viranomaisten hallussa.

Verinen sota

Vuoden 1918 sota valkoisten ja punaisten välillä on edelleen eräs verisimmistä Euroopassa käydyistä sisällissodista. Se vei jälkiselvittelyineen hengen lähes 37 000 suomalaiselta eli yli prosentilta suomalaisista.

Kuolleista noin 27 000 oli punaisia ja yli 5 000 valkoisia. Muita kuolleita oli lähes 4 500. Kuolleiden lukumäärät ovat Sotasurmat-tietokannasta (siirryt toiseen palveluun).

Valkoisista suurin osa kuoli taisteluissa. Punaisen puolen kuolleista enemmistö menehtyi joko teloituksissa tai vankileireillä nälkään ja tauteihin.

Suomen valtio on muistanut sadan vuoden takaisen sisällissodan tapahtumia. Presidentti Sauli Niinistö totesi toukokuussa kaatuneiden muistopäivänä, että suomalaiset muistavat sisällissodan historialliset tapahtumat ja että niistä voi myös oppia.

– On hyvä muistaa se, että siitä selvittiin. Luulen, että tässäkin tilaisuudessa siitä on aika paljon kysymys, että kunnioitetaan kaikkien muistoa, mutta rakennetaan yhteyttä, Niinistö sanoi.