Saamen kielten kielenhuollolle ehdotettu rahoitus ei riitä koko vuodelle – Kielikaltion toimintaa joudutaan karsimaan vuonna 2019

Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaiskäräjät eivät tiedä vielä, miten Saamen Kielikaltion toiminta rahoitetaan koko ensi vuodeksi.

saamen kieli
Marko Marjomaa.
Saamen Kielikaltion toimintaa johtaa saamen kieliasiain sihteeri Marko Marjomaa.Xia Torikka / Yle Sápmi

Valtiovarainministeriö ehdottaa budjetissaan Saamen Kielikaltion toiminnalle Suomen puolella alle 200 000 euron rahoitusta vuodelle 2019.

Jos ehdotettu summa on ensi vuonna Saamen Kielikaltion budjetti, niin kielielimen toimintaa ei pystytä pyörittämään koko vuotta, kerrotaan Suomen saamelaiskäräjiltä.

Saamen kielikaltion yhteispohjoismainen viiden saamen kielen osaamis- ja resurssikeskus. Perustamishanke käynnistettiin 1.1.2013 Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston toimesta ja Kielikaltion toiminnan avaamistilaisuus pidettiin Inarissa 20.2.2013. Saamelainen parlamentaarinen neuvosto on Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaiskäräjien yhteistyöelin ja saamelaiskäräjät puolestaan ovat maidensa saamelaisten edustuksellisia elimiä.

Kielikaltion tehtäväksi on määritelty kaikkien saamen kielialan kysymysten valvominen koordinoidusti yhteistyössä saamelaiskäräjien ja muiden saamen kielialan instituutioiden kanssa. Lisäksi Sámi Giellagáldu pitää yhteyttä muihin laitoksiin koko saamelaisalueella ja myös kansainvälisesti.

Saamelaiskäräjät yrittää neuvotella lisärahoitusta

Suomen valtiovarainministeriö ehdottaa Saamen Kielikaltiolle budjettiehdotuksessaan 100 000 euron pysyvää rahoitusta oikeusministeriölle osoitetuista varoista. Saamelaiskäräjät on myös antanut vuosittain 84 000 euroa Kielikaltiolle kieliyhteistyöhön.

Saamelaiskäräjien varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso iloitsee siitä, että saamelaiskäräjät on saanut neuvoteltua jonkinlaisen pysyvän rahoituksen Kielikaltiolle, jota on rahoitettu tähän asti projektivaroin. Saamelaiskäräjät yrittää kuitenkin vielä neuvotella lisärahoituksen saamisesta.

Juuson mukaan 184 000 euroa ei riitä varmistamaan Saamen Kielikaltion toimintaa kaikilla saamen kielillä koko vuodeksi. Kielikaltion tarvitsema rahasumma Suomen puolella on vuosittain 370 000 euroa, kertoo Tuomas Aslak Juuso.

– Meidän pitää nähdä, miten yhteistyö etenee ja miten saavutamme sellaisen tason, että Kielikaltio voisi rauhassa jatkaa työskentelyään saamen kielten ja kansan puolesta. Jatkamme työtä koko rahoituksen saamiseksi, sanoo Juuso.

Tuomas Aslak Juuso
Saamelaiskäräjien varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso iloitsee siitä, että saamelaiskäräjät on saanut neuvoteltua edes jonkinlaisen pysyvän rahoituksen Saamen Kielikaltiolle, jota on rahoitettu tähän asti projektivaroin.Vesa Toppari / Yle

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio toivoisi, että myös opetus- ja kulttuuriministeriö innostuisi rahoittamaan Saamen Kielikaltiota.

– Olen hyvin iloinen siitä, että oikeusministeriö on lähtenyt tukemaan Kielikaltion toimintaa, koska opetus- ja kulttuuriministeriön olisi kuulunut rahoittaa toimintaa. Kielikaltion toiminta muistuttaa Kotimaisten kielten keskuksen toimintaa, ja Kotus saa rahoituksensa opetus- ja kulttuuriministeriöltä, sanoo Sanila-Aikio.

Kielikaltio ei pysty työskentelemään koko vuotta ehdotetulla rahalla

Saamen Kielikaltion rahoituksella palkataan koltan-, inarin- ja pohjoissaamen kielten kielityöntekijöitä sekä saamen kieliasiain sihteeri, joka vastaa kieliyhteistyöhön liittyvistä asioista saamelaiskäräjillä ja joka johtaa Kielikaltion työtä. Saamen Kielikaltion inarin-, koltan- ja pohjoissaamen kielten kielijaostot pääsevät jatkamaan työtään yhteistyössä kielityöntekijöiden kanssa.

– Kielijaostojen on tärkeää jatkaa työtään, koska juuri ne antavat suosituksia saamen kielten terminologiasta ja normittamisesta, sanoo saamen kieliasiain sihteeri Marko Marjomaa saamelaiskäräjiltä.

Saamelaiskäräjien johto ja Marjomaa ovat tyytyväisiä ehdotettuun 100 000 euron pysyvään rahoitukseen, vaikka sillä ei saa katettua kustannuksia koko vuodelta, eikä toimintaa ole mahdollista jatkaa vuoden loppuun saakka.

– Raha ei riitä. Se tarkoittaa sitä, ettei Saamen Kielikaltio voi järjestää toimintaa koko vuodelle Suomen puolella, kertoo Marjomaa.

Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjillä ei ole vielä budjetissa lainkaan ensi vuoden toimintaa

Kaikki saamelaiskäräjät käyttivät toukokuussa jonkin verran rahaa omista budjeteistaan Saamen Kielikaltion yhteistyöhön. Sen lisäksi Kielikaltio sai Interreg-rahaa. Sen päättymisen jälkeen jokainen saamelaiskäräjät on saanut huolehtia rahoituksesta omalta osaltaan.

Norjan saamelaiskäräjät on saanut jo kolmen vuoden ajan maansa hallitukselta Kielikaltion toimintaan kahden miljoonan kruunun rahoituksen, joka tarkoittaa noin 208 000 euroa. Norjan saamelaiskäräjät on myös käyttänyt elimen toimintaan miljoona kruunua eli noin 104 000 euroa. Sen päälle on tullut vielä Interreg-rahoitus.

– Nyt kun emme saa enää Interreg-rahoitusta, niin olemme ilmoittaneet maan hallitukselle, että sen pitäisi myöntää enemmän rahaa, jotta saamme pidettyä toiminnan nykyisellä tasolla. Tiedämme asiasta enemmän kuitenkin vasta lokakuun puolivälissä, kun budjettiehdotus julkistetaan, kertoo kieliosaston päällikkö Anne Britt K. Hætta Norjan saamelaiskäräjiltä.

Ruotsin puolella ei ole vielä tietoa ensi vuoden rahoituksesta.

– Vuoden 2019 rahoitus ei ole vielä selvinnyt Ruotsin saamelaiskäräjillä. Hallitus on antanut tämän vuoden toimintaan miljoona kruunua eli noin 95 000 euroa. Summa vastaa suunnilleen pohjoismaisen kieliyhteistyön puolen vuoden toimintaa, kertoo kieliosaston päällikkö Marie Louise Allas Ruotsin saamelaiskäräjiltä.

Giellagáldu
Kielikaltion verkkosivuilla näkyvät pohjoissaamen kielityöntekijät vain Ruotsin ja Norjan puolelta, koska Suomessa kielityöntekijä aloittaa työt vasta 1. päivä lokakuuta.screenshot: http://www.giella.org/#people

Suomen saamelaiskäräjien saamen kieliasiain sihteeri Marko Marjomaa kertoo, että epävarma rahoitus vaikeuttaa kieliyhteistyötä muiden maiden saamelaiskäräjien kanssa.

– Jos kielityöntekijät työskentelevät muissa maissa ympäri vuoden, mutta eivät tee sitä Suomessa, niin se vaikuttaa neuvontapalveluiden ohella kielijaostojen kokoontumisiin, sanoo Marko Marjomaa.

Neuvottelut ministeriöiden kanssa jatkuvat

Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaiskäräjät eivät ole jääneet odottamaan rahan tipahtamista itsestään Kielikaltiolle. Asia aiotaan nostaa esiin useissa keskusteluissa, kertoo Marjomaa.

Pohjoismaissa saamelaisasioista vastaava viranomaiselin kokoontuu elokuussa Norjan Kaarasjoelle, ja kokouksen asialistalla on myös Saamen Kielikaltio.

– Saamelaiskäräjät yrittävät saada siellä pysyvää rahoitusta Saamen Kielikaltiolle. Elin nimittäin käsittelee juuri pohjoismaisia saamelaisasioita. Sen kautta tieto kulkee eri ministeriöille, kertoo Marjomaa.

Myös Saamen kielineuvosto ottaa rahoituksen esiin puolueiden eduskuntaryhmien ja Suomen saamelaiskäräjien yhteistyöryhmän tapaamisessa syksyllä. Saamen Kielikaltion rahoitus otetaan esiin myös budjettineuvotteluissa valtion kanssa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön edustajille on myös suunniteltu matkaa tutustumaan Saamen Kielikaltion ja Oulun yliopiston Giellagas-instituutin toimintaan.

– Tapaamisen tarkoitus on tietenkin kertoa Giellagas-instituutin ja Kielikaltion työstä. Roolit ovat erilaiset, emmekä tee samaa työtä. Asia pitää selvittää myös sekä opetus- ja kulttuuriministeriölle että oikeusministeriölle, kertoo Marjomaa.

Epävarma tilanne vaikeuttaa työskentelyä

Saamen Kielikaltion toimintaa johtava Marko Marjomaa kertoo, että rahoituksen epävarmuus aiheuttaa käytännön ongelmia Kielikaltion työhön. Toimintaa ei voi sen takia suunnitella pitkän ajan päähän, eikä Kielikaltion asemaa saa vakiinnutettua saamelaisyhteisössä.

– Näin epävarma tilanne vaikuttaa myös siihen, ettemme saa vakiinnutettua rooliamme saamen kielten käyttäjien keskuudessa, sanoo Marko Marjomaa.

On ponnisteltava asioiden laittamiseksi tärkeysjärjestykseen, jotta tärkeimmät toiminnot saataisiin pysyviksi. Esimerkiksi kielityöntekijöitä ei voida palkata töihin pitemmillä sopimuksilla, koska rahoitus varmistuu aina lyhyeksi ajaksi kerrallaan. Taitavia työntekijöitä onkin vaikea saada pysymään pitkään epävarmassa työpaikassa.

– Siinä on aina se riski, että työntekijät hakeutuvat muihin töihin, kun rahoitus on päättymässä. Saamen Kielikaltio menettää työntekijöiden mukana osaamista. Jokainen rahoituksen loppuminen on riski, painottaa Marjomaa.