Niinistö Iltalehdelle kiky-tapaamisesta: Halusin varmistaa tilanteen vakavuuden, en vaikuttaa neuvotteluihin

Presidentti Sauli Niinistö kiistää toistamiseen yrittäneensä vaikuttaa kiky-neuvotteluihin. Kohua aiheuttanutta Mäntyniemen herra -kirjaa tehneen toimittaja Lauri Nurmen mukaan ongelmallista on, että Niinistön ja ay-johtajien tapaamisesta ei kerrottu julkisuuteen.

Sauli Niinistö
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Porin Asuntomessujen avajaisissa perjantaina 6. heinäkuuta.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Porin Asuntomessujen avajaisissa perjantaina 6. heinäkuuta.Timo Jaakonaho / Lehtikuva

Presidentti on Sauli Niinistö on kommentoinut toisen kerran häneen kohdistettuja syytöksiä kiky-neuvotteluihin puuttumisesta.

Matti Mörttisen ja Lauri Nurmen Mäntyniemen herra -kirjassa väitettiin presidentti Niinistön toimineen "kiky-sovun salaisena takuumiehenä". Kirjan mukaan presidentti puuttui karille ajaneisiin kiky-neuvotteluihin tavalla, joka ylitti presidentin valtaoikeudet, kutsuessaan EK:n ja SAK:n johdon luokseen Mäntyniemeen keskustelemaan.

Niinistö on kiistänyt useita kirjassa esitettyjä väitteitä. Niinistö toistaa Iltalehdelle (siirryt toiseen palveluun) aiemmin esittämiään näkemyksiä ja kiistää puuttuneensa neuvotteluihin. Hän kertoo olleensa huolissaan Suomen velkaantumisesta ja lakkouhkan mahdollisuudesta. Aiemmin Niinistö sanoi, että kutsu tavata työmarkkinaosapuolia tuli heiltä itseltään, eli presidentti ei ollut aloitteellinen.

Uutena näkökulmana asiaan, Iltalehti kysyi Niinistöltä, eikö jo presidentin pyytäminen apuun kerro siitä, että hänen haluttiin vaikuttavan sopimuksen syntyyn.

– Sitä minä en osaa sanoa, mutta olen kyllä täysin samaa mieltä Sipilän kanssa siitä, että toimillani tuskin oli kikyyn mitään vaikutusta eikä minulle jäänyt sellaista mielikuvaa, Niinistö sanoi lehdelle.

Presidentin mukaan hänen pyrkimyksenään oli ainoastaan varmistaa, että osapuolet ymmärtävät tilanteen vakavuuden, ei vaikuttaa.

– Jäi vaan se pohjakäsitys, että kaikki ymmärsivät tilanteen vakavuuden, ja se oli minulle tärkeää. Sen kyllä sanoin, että jatkakaa keskustelua, yrittäkää sopia.

Niinistö kiistää edelleen, että asia olisi millään tapaa salattu. Kysymykseen siitä, miksi tapaamisesta ei kerrottu julkisuuteen, Niinistö vastasi niin, että kaikista tapaamisista ei yleensäkään tiedoteta.

Lauri Nurmi: Niinistön ja ay-johtajien tapaamisesta tiesivät harvat

Ylen A-Studiossa vierailleen toimittaja Lauri Nurmen mukaan oleellista on, että presidentti Niinistön ja ay-johtajien tapaamisesta ei kerrottu valtionvarainministeri Alexander Stubbille, oppositiojohtaja Antti Rinteelle, ja että pääministeri Juha Sipiläkin piti tiedon tapaamisesta itsellään.

Ongelmallisin asia ei ole Nurmen mukaan kuitenkaan itse presidentin tapaaminen ay-johtajien kanssa, vaan se, että siitä ei kerrottu julkisuuteen. Nurmen mukaan SAK:n entinen johtaja Lauri Lyly kertoi kirjassaan, että presidentti oli ilmaissut tahtonsa sen puolesta, että kiky-sopimuksen pitäisi syntyä.

– Kun hyvin suurta kansansuosiota nauttiva presidentti tapaa ay-johtajia, niin kysymys on erittäin suuresta vallankäytöstä, jota presidentti karismallaan käyttää. Nyt meidän pitäisi Suomessa länsimaisessa demokratiassa käydä perustavanlaatuista keskustelua tästä, Nurmi sanoo.

Nurmen mukaan kolme toisistaan riippumatonta lähdettä varmisti hänelle, että kutsu tapaamiseen oli tullut nimenomaan presidentin kansliasta. Kaksi näistä olivat EK:n Jyri Häkämies ja SAK:n Lauri Lyly. Ylen saamien tietojen mukaan Häkämies ehdotti kuitenkin tapaamista itse.

Jos Niinistö sanoo neuvotteluissa, kuten Lylykin on kertonut, että kiky pitäisi tehdä, se on Nurmen mukaan ongelma.

– Koska hän on silloin hallituksen leirissä, eikä esimerkiksi opposition kannalla. Silloin hän osallistuu sisäpolitiikkaan, de facto. Kysymys ei ole tuolloin presidentin muodollisista valtaoikeuksista, vaan suuresta karismasta. Siitä, mitä Niinistön aamukahvi saa aikaan mahdollisesti jonkun toisen toiminnassa, Nurmi perustelee.

Lauri Nurmi
Lauri Nurmi ja Risto Uimonen piirtävät kirjoissaan keskenään erilaista kuvaa tasavallan presidentistä. Niinistö on kieltänyt puuttuneensa sisäpolitiikkaan Nurmen kuvailemalla tavalla. Juontajana Markus Liimatainen.

Nurmi Ylelle: Niinistö pyrki vaikuttamaan

Mäntynieman herra -kirjassa käsitellään myös Niinistön osuutta Fortumin toimintaan.

Kirjassa todetaan ulkopoliikan päätöksentekoa tuntevien lähteiden kertoneen, että presidentti Niinistö teki pääministeri Sipilälle ja Fortumin hallituksen puheenjohtaja Sari Baldaufille tiettäväksi tilanteen vakavuuden: että Suomen ja Venäjän valtiolliset suhteet olisivat vahingoittuneet, jos Fortum ei olisi pelastanut Fennovoiman ydinvoimalahanketta Pyhäjoella.

– Lähteidemme mukaan Niinistö toi hallituksen tiettäväksi kriisiytymisen vaaran. Fortum oli haluton lähtemään hankkeeseen mukaan. Sitten jokin käänsi Fortumin pään. Se jokin oli tämä tietoisuus, jonka presidentti oli tuonut keskusteluun. Sekin on juuri tätä vaikuttamista, ei sitä tarvitse kutsua painostamiseksi, Nurmi selittää.

Niinistö on kiistänyt väitteet. Myös Sipilä on kiistänyt väitteet.

Nurmi huomauttaa, että Niinistö ei ole kiistänyt kirjan tarkkaa sisältöä, vaan hän on kiistänyt painostaneensa. Nurmi sanoo, että kirjassa ei sanota Niinistön painostaneen, vaan vaikuttaneen.

Nurmi korostaa, että tiedot on kerätty useilta toisistaan riippumattomilta korkea-arvoisilta ulkopolitiikan vaikuttajilta ja tapahtumakulku on katsottavissa julkisista lähteistä.

– Vielä kesäkuussa Sauli Niinistö sanoi, että asia olisi puhtaasti yritysten käsissä, mutta elokuun alussa Fortum totesi lakonisesti, että osallistumme suomalaiselle yhteiskunnalle tärkeään hankkeeseen. Sitä ennen Fortum keskusteli valtioneuvoston eli hallituksen kanssa ja siellä nimenomaan pään käänsi tieto kriisiytymisvaarasta, Nurmi sanoo.

Niinistö Iltalehdelle: Fortumin osallistuminen ei kriittinen kysymys

Niinistö valottaa myös Fortumiin liittyviä yksityiskohtia Iltalehden haastattelussa (siirryt toiseen palveluun). Hän sanoo, että ei pitänyt Fortumin Fennovoima-osallistumista ulkopoliittisesti kriittisenä kysymyksenä.

Niinistön mukaan hän keskusteli presidentti Vladimir Putinin kanssa muutamaankin otteeseen Fortumista ja Fennovoimasta kesällä 2015. Niinistö kertoo keskustelleensa Putinin kanssa Fortumin havittelemista vesivoimainvestoinneista Venäjällä. Investointeja koskevat neuvottelut eivät olleet edenneet suomalaisyhtiön toivomalla tavalla.

– Fortumin pyynnöstä selvitin, oliko poliittinen jarru päällä, koska Venäjällä poliittinen jarru on Putin, Niinistö kertoo Iltalehdelle.

Putinin mukaan poliittista estettä kaupalle ei ollut, vaan kauppaneuvottelut ja hinnanmuodostus olivat asianomaisten käsissä.

Fortum oli asettanut vesivoimalakauppojen toteutumisen ehdoksi Fennovoima-osallistumiselleen, mutta muutti yllättäen mielensä loppukesällä 2015.

Niinistön mukaan hän ei pitänyt Fortumin Fennovoima-osallistumista ulkopoliittisesti kriittisenä kysymyksenä.

– Kaikki varmasti ymmärsivät, että kysymys on isosta asiasta, mutta en itse ajatellut, että se oleellisesti vaurioittaisi Suomen ja Venäjän valtiollisia suhteita, Niinistö sanoo.

– Asian loppukäänteisiin en osallistunut, mutta ilmeisesti Fennovoiman muilla osakkailla oli intressi viedä asiaa eteenpäin, Niinistö jatkaa.

Fortum: Niinistö ei painostanut

STT:n haastattelema Fortumin hallituksen ex-puheenjohtaja Sari Baldauf ei koe, että presidentti Sauli Niinistö olisi painostanut Fortumia Fennovoima-asiassa kesällä 2015. Hän kommentoi STT:lle asiaa sähköpostiviestein.

Baldaufin mukaan kesällä 2015 ei ollut keskustelutilaisuutta, jossa presidentti Niinistö, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja Baldauf olisivat olleet läsnä.

– En ole kokenut presidentti Niinistön millään lailla painostaneen tässä kysymyksessä, Baldauf summaa STT:n mukaan.

Baldauf toimi Fortumin hallituksen puheenjohtajana vuosina 2011–18. Hänen mukaansa on tavallista ja tarpeellista, että yritykset ja valtiovalta käyvät yleisellä tasolla keskusteluja merkittävistä kysymyksistä.

– Näin tapahtuu niin Suomessa, Saksassa kuin Hollannissakin (näistä maista minulla on käytännön kokemusta), riippumatta siitä onko yrityksissä valtionomistusta, Baldauf kirjoittaa STT:lle.

– Samanaikaisesti on itsestään selvää, että yritykset tekevät päätöksensä itsenäisesti, omista lähtökohdistaan käytettävissä olevaa tietoa perusteellisesti yhtiön ja sen kaikkien osakkeenomistajien etua vastaan punniten.

Lue lisää:

Niinistö kiistää hänestä kertovaan kirjaan pohjautuvia väitteitä: Presidentin mukaan väite Fortumin painostamisesta on "käsittämätön"

Professori Niinistön puolustuskirjoituksesta: Yrittää häivyttää vaikutelmaa sekaantumisesta sisäpolitiikkaan

Niinistö-kirjailijat eri linjoilla sisäpolitiikkaan puuttumisesta