Analyysi: Kreikan lainaohjelma päättyy – Kauan odotettu hetki, joka muuttaa maata vain vähän

Kreikalle vuonna 2015 sovittu kolmas tukipaketti päättyy virallisesti tänään, mutta maa on sidottu vielä vuosikymmeniksi tiukkaan jälkiseurantaan.

Kreikka
Suljettu kauppakompleksi Ateenan keskustassa.
Suljettu kauppakompleksi Ateenan keskustassa 14. elokuuta.Simela Pantzarzi / EPA

AteenaHetken piti olla kansanjuhla vasemmistopuolue Syrizalle.

Kreikan hallitukselle 20. elokuuta 2018 on jäävä historiaan raskaan aikakauden päätöksenä. Syriza voi tänään sanoa pitäneensä lupauksensa ja saattaneensa Kreikan pois lainaohjelmista.

Se oli yksi Syrizan tärkeimmistä vaalilupauksista vuonna 2015.

Suuremmat juhlallisuudet on nyt kuitenkin peruttu, sillä Kreikan kansalliseksi tragediaksi muodostuneet Ateenan heinäkuiset maastopalot ja niiden lähes 100 kuolonuhria eivät anna aihetta juhlaan.

Ylenpalttiseen riemuun ei ole syytä muutenkaan. Kolme Kreikalle vuodesta 2010 räätälöityä hätäohjelmaa ja noin 273 miljardia lainaeuroa jättävät jälkeensä haavoittuneen maan.

Vielä 2000-luvun puolivälissä ilmapiiri oli toinen. Pankeista herui lainaa, kreikkalaiset elivät yli varojensa eikä huomisesta kannettu murhetta.

Sitten paljastui, että Kreikka oli vääristellyt pitkään taloustietojaan päästäkseen euroalueelle. Se horjutti markkinoiden luottamusta maahan ja Kreikan oli selvittävä yhä korkeammista lainojen koroista.

Kreikan oli pyydettävä EU:n, Euroopan keskuspankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston tukea selvitäkseen veloistaan.

Mielenosoittajien heittämien polttopullojen aiheuttamia tulipaloja pankissa.
Mielenosoittajien heittämien polttopullojen aiheuttama tulipalo kreikkalaisessa pankissa marraskuussa 2015.Yannis Kolesidis / EPA

Mitä pelastusohjelmilla on sitten saavutettu?

Yksi saavutus on Kreikan säilyminen euroalueella ja maan lähtöä mahdollisesti seuraavan dominoilmiön estäminen. Toiseksi Kreikka on käynnistänyt rakenneuudistukset ja saanut sitä kautta talouden hennolle kasvu-uralle.

Mutta vain 15 prosenttia maalle myönnetyistä hätälainoista on jäänyt Kreikkaan. Uusi velka on kulunut vanhojen lainojen maksuun ja Kreikasta on tullut entistä velkaisempi.

Yksi viidestä kreikkalaisesta on vailla työtä ja väestökin on pienentynyt muutamalla sadalla tuhannella alhaisen syntyvyyden sekä nuorten ja koulutettujen kreikkalaisten maastapaon seurauksena.

Eläkeuudistuksella on karsittu liian suuria eläkkeitä ja pidennetty työuria, mutta samalla myös pienempituloisten eläkkeitä on saksittu.

Pankkeja painaa yhä järjestelemättömien lainojen suuri määrä, eikä pääomarajoituksia ole kyetty poistamaan kokonaan.

Lainaohjelmien aiheuttaman humanitaarisen kriisin lieventäminen on ollut pääministeri Alexis Tsiprasin pääasiallisia tavoitteita. Tsipras päätyi Ateenan maastopalojen taltuttamisessa esiin tulleiden puutteiden jälkeen itsekritiikkiin. Hän pohti, onko viimeinen lainaohjelma vienyt hallituksen kaiken huomion maan muilta epäkohdilta.

Palomiehet ja vapaaehtoiset yrittävät hillitä maastopaloa Loutrakin lähistöllä Kreikassa.
Kreikan lainaohjelma päättyy, mutta maastopalot latistivat juhlatunnelman.Vassilis Psomas / EPA

Tukipakettien päättyminen merkitsee konkreettisesti sitä, että Kreikan on kyettävä rahoittamaan itse itsensä markkinoilta.

Vielä siihen ei ole pakottavaa tarvetta – 24 miljardin euron käteiskassan arvioidaan riittävän Kreikalle kahden vuoden ajan.

Mutta keskeinen kysymys on, pärjääkö Kreikka pitkällä tähtäimellä omillaan? Pohtia sopii sitäkin, luottavatko markkinat Kreikkaan vain siinä uskossa, että maalle sovitaan taas uusi hätäohjelma, jos jokin menee pieleen.

Kreikan on myös ryhdyttävä maksamaan velkojaan takaisin. Kesäkuussa Kreikalle sovitut velkahelpotukset lykkäävät viimeiset maksut vasta 2070-luvulle.

Velkahelpotuksilla on kuitenkin hintansa. Kreikka on lainoittajien suurennuslasin alla vielä pitkään, tiiviimmin kuin muut tukipaketeista irtautuneet maat.

Luotottajat seuraavat, pysyykö Kreikka sitoumuksessaan ylläpitää julkinen taloutensa reilusti ylijäämäisenä peräti vuoteen 2060 saakka. Tavoitteessa onnistuminen olisi haaste jopa vakaan talouden maille. Erityishaaste se on Kreikalle, jonka talous supistui kriisin aikana yli neljäsosan.

Maalta edellytetään siis voimakasta menokuria.

Alexis Tsipras
Pääministeri Alexis Tsiprasin taloushuolet eivät suinkaan ole ohi.Yannis Kolesidis / EPA

Niinpä Kreikka voi vain unelmoida täydestä itsemääräämisvallasta. Monet kreikkalaiset käyttävätkin maan jatkoseurannasta termiä neljäs lainaohjelma – nyt vain ilman lainaeriä.

Velkojat saapuvat jo syksyllä Ateenaan raportoimaan siitä, pysyykö Kreikka budjetissa ja etenevätkö rakenneuudistukset.

Kreikan hallitus ei aikaile vaan yrittää viedä läpi liennytystoimia kreikkalaisten arkeen. Hallitus yrittää muun muassa lykätä eläkeleikkauksia. Puhutaanpa jopa veronkevennyksistä ja minimipalkan korottamisestakin.

Syrizalla ja sen oikeistolaisella Itsenäiset kreikkalaiset -hallituskumppanilla on enää vuosi hallituskautta jäljellä, mutta vain täpärä 152 paikan enemmistö 300-paikkaisessa parlamentissa.

Lainaohjelmien jälkeisen aikakauden aloitukseksi pääministeri Tsiprasin arvellaan järjestelevän hallituksensa uudelleen.

Varmaa on vain, että Kreikan uudistamisen tulee jatkua.

Lue lisää:

Maailmanhistorian suurin tukipaketti päättyy – Saako Suomi Kreikalle antamansa lainat takaisin?

Toimittaja Sara Saure kertoo kreikkalaisten arjesta Mistä maailma puhuu -podcastissa: