Vehnän geeniperimän selvittäminen voi pelastaa tulevaisuuden viljasadot – "Koko ihmiskunnan pitäisi olla innoissaan"

Vehnäsatojen kasvattaminen on välttämätöntä, sillä ihmisten määrä maapallolla kasvaa edelleen nopeasti.

vehnä
Kuivuudesta kärsivää vehnäpeltoa.
AOP

Monikansallinen tutkijaryhmä on 13 vuotta kestäneen työn jälkeen saanut kartoitettua vehnän geenistön lähes kokonaan.

Geenikartta kattaa 108 000 geenin tarkan sijainnin, eli 94 prosenttia kaikista vehnän geeneistä.

Tieteellinen edistysaskel on erittäin merkittävä, sillä geenikartan avulla tutkijat voivat nopeuttaa vehnän jalostamista. Tutkijat uskovat, että geenien ominaisuudet tuntemalla vehnän satoja voidaan kasvattaa ja tuottaa paremmin erilaisiin ilmasto-oloihin sopeutuneita lajikkeita.

Samalla voidaan poistaa vehnän proteiinista ominaisuuksia, jotka aiheuttavat ongelmia esimerkiksi keliakiasta kärsiville.

– Koko ihmiskunnan tulisi olla tästä innoissaan, sillä ensimmäisen kerran voimme tehdä sitä, mitä tutkijat ja kasvinjalostajat ovat jo kauan halunneet, eli kehittää vehnää täsmällisellä tavalla ja siten ruokkia tulevaisuudessa maailman ihmiset, sanoi BBC:n haastattelema (siirryt toiseen palveluun) Norwichin kasvitieteellisen keskuksen projektinjohtaja Cristobal Uauy.

Kuivuudesta kärsivä vehnäntähkä.
Jean-Christophe Bott / EPA

Tutkimuksen taustalla oli tutkijoiden ja kasvinjalostajien yhteenliittymä The International Wheat (siirryt toiseen palveluun) Genome Sequencing Consortium (siirryt toiseen palveluun) (IWGSC). Tutkimustuloksesta kertoi ensimmäisenä tiedelehti Science (siirryt toiseen palveluun).

Tutkimus on ollut valtavan työläs, koska vehnän genomi eli perintöaines on yli viisi kertaa laajempi kuin ihmisen.

Tutkija: villivehnää voi hyödyntää keinotekoisen geeniaineksen sijaan

Suomesta IWGSC:n toiminnassa on ollut mukana Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Alan Schulman.

Hän kertoo Ylen haastattelussa pitävänsä tutkimustulosta äärimmäisen tärkeänä. Hänen mukaansa geenikartan luominen antaa mahdollisuuden muun muassa tuottaa vehnälaatuja, jotka antavat satoa luotettavasti ja tasaisesti samaan aikaan, kun tarvitsevat aiempaa vähemmän vettä tai typpilannoitusta.

Tuotantomäärien sijaan olennaisempaa on puhua siitä, että voidaan kehittää ilmaston muuttumista kestäviä lajeja, hän toteaa.

Moni kuluttaja suhtautuu varauksella geenimanipulaatiolla tuotettuihin elintarvikkeisiin. Professori Schulman rauhoittelee pelkoja.

– Vehnällä on runsaasti luontaista geenivaihtelua jo luonnonvehnissä, ja sitä voidaan hyödyntää perinteiselläkin jalostuksella. Geenit tuntemalla voidaan hyödyntää paremmin geenien luonnollista monimuotoisuutta ja kehittää jalostusmenetelmiä, jotka ovat paremmin yleisön hyväksyttävissä kuin laboratorioissa kehitellyt geenimuunnokset, hän sanoo.

Vehnän tähkiä.
Seppo Sarkkinen / Yle

Eräs jalostuksella saatu hyöty on viljan korsien lyheneminen. Jos korsi on hyvin pitkä, kasvi käyttää energiansa sen kasvattamiseen sen sijaan, että siemen kasvaisivat. Lisäksi pitkäkorsinen vilja lakoaa herkästi sateessa tai tuulessa.

Geeniperimä tutkittiin lajikkeelta, joka tunnetaan nimellä kiinalainen kevätvehnä. Se on maailman yleisimmin käytetty vehnälajike.

Kiinalainen kevätvehnä on lyhytkortinen lajike. Sen avulla saatiin aikaan 1960-luvun "vihreä vallankumous", joka paransi merkittävästi maatalouden tuottavuutta, kertoo professori Schulman.

Väestönkasvu edellyttää lisää ruuantuotantoa

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO on arvioinut, että maailman vehnäntuotannon on lisäännyttävä 60 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Maapallon väestömäärän oletetaan tuolloin olevan 9,6 miljardia, eli yli kaksi miljardia suurempi kuin nyt.

Samaan aikaan maapallon ruokatuotantoa uhkaa ilmaston lämpeneminen, joka tuo tietyille alueille lisää sateita ja toisaalla vähentää niitä. Samaan aikaan lämpötilat ovat kaikkialla nousemassa.

Yhden asteen yölämpötilojen nousu vehnän kasvukaudella heikentää satoa kahdeksan prosenttia, kertoo BBC.

Maataloustuotannon on selviydyttävä näistä muutoksista ja samaan aikaan kasvatettava tuotantoaan, vaikka maapinta-alaa on käytettävissä entistä vähemmän.

Vehnää pellossa.
Ismo Pekkarinen / AOP

"Geeniteknologia helpompaa kuin politiikka"

Myös BBC on kysynyt, onko geenimanipulaatio välttämätöntä, jotta maapallon kaikki asukkaat saisivat ruokaa. Geeniteknologian vastustajat huomauttavat, että ruokaa on kyllä maapallolla tarpeeksi, se on vain jaettu epätasaisesti.

Meksikossa toimivan kansainvälisen CIMMYT-kasvinjalostuslaitoksen johtaja Hans Braun ei kiistä tätä. Hän muistuttaa, että geeniteknologian kehittäminen on osoittautunut helpommaksi kuin poliittisen ratkaisun saaminen maapallon elintarvikeongelmaan.

– Esimerkiksi Pohjois-Afrikassa ja Länsi-Aasiassa vehnästä saadaan 40 - 50 prosenttia [ihmisten tarvitsemista] kaloreista. Kansallisen ruokaturvallisuuden kannalta on ehdottomasti tärkeintä, että alueella tuotetaan tarpeeksi vehnää. He tuovat jo nyt paljon vehnää, mutta mitä enemmän he tuovat, sitä riippuvaisempia he ovat muista maista, Braun sanoo.

Vehnän puintia Kontiolahdella 23.9.2017.
Ismo Pekkarinen / AOP

Geeniteknologian vaikutusta tarkkailevan Genewatch UK:n edustaja Helen Wallace vastaa BBC:lle, että tutkijoiden kannattaa olla varovaisia lupaillessaan geeniteknologian tuovan suuria hyötyjä.

Geeniteknologialla aikaansaatujen lajikkeiden ja ympäristön yhteisvaikutus saattaa tuottaa yllätyksiä esimerkiksi tuhoeläinten tai terveysvaikutusten muodossa, hän varoittaa.