Niinistö ja Putin tapaavat tänään Sotšissa – Yle listasi Niinistön yhteydenpidon, vain harva tietää keskusteluista tarkemmin

Presidentti Sauli Niinistö käy syvällisempiä keskusteluja huipputapaamisistaan vain muutaman poliitikon kanssa – ja vain kahden kesken.

Sauli Niinistö
Sauli Niinistö ja Vladimir Putin
Sauli Niinistön ja Vladimir Putinin tapaamisessa asialistalla ovat todennäköisesti Ukrainan kriisi sekä Syyrian sisällissodan selvittely. Ympäristöaiheista esiin voivat nousta ilmastonmuutos arktisella alueella sekä Pietarin juomavettä uhkaavien Krasnyi Borin jätealtaiden kunnostus.Kirill Kudryavtsev / EPA

Muu maailma kiinnostuu toisinaan tavanomaista enemmän Suomen presidentin tapaamisista. Näin tapahtui elokuussa 2014, kun Sauli Niinistö matkusti Sotshiin tapaamaan Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia.

Niinistö oli ensimmäinen EU-maiden johtaja, joka itse matkusti Venäjälle Krimin valtauksen jälkeen tapaamaan Putinia.

Tänään tapaamispaikka on jälleen samainen Sotshi – Vladimir Putinin virka-asunto Mustanmeren rannalla.

Niinistö tapasi Putinin juuri heinäkuun puolivälissä, kun tämä neuvotteli Suomessa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kanssa. Heti tämän jälkeen Putin kertoi julkisuuteen tapaavansa Niinistön taas elokuussa. Yhteydenpito näyttää siis tiheältä.

Yle listasi (siirryt toiseen palveluun), miten Niinistö on presidenttinä tavannut valtioiden johtajia ja ministereitä sekä soitellut ja vastannut puheluihin.

Niinistö kertoo tapaamisistaan julkisuuteen niukasti, mutta ulko- ja turvallisuuspolitiikasta vastaaville poliitikoille enemmän.

Syvällisemmin tapaamistensa sisältöä presidentti pui vain luottamuksellisesti kahden kesken. Näihin keskusteluihin pääsee vain kourallinen poliitikkoja, kertovat Ylen haastattelemat lähteet.

Niinistön yhteyksissä Venäjä ja Saksa ylitse muiden

Presidentti tapaa ja pitää yhteyttä tiheästi erityisesti eurooppalaisten johtajien kanssa. Tiiviit suhteet Venäjälle ja Saksaan pistävät silmään. Presidentin kanslian julkaisemien tietojen perusteella Niinistö soittaa erityisesti Putinille sekä Saksaan liittokansleri Angela Merkelille tai liittopresidentille.

Muitakin valtiojohtajia presidentti Niinistö tapaa, mutta vähemmän säännöllisesti. Epämuodollisempia keskusteluja Niinistö käy esimerkiksi Nato-kokousten yhteydessä.

Presidentin tapaamisten listaa silmäilemällä selviää, että Venäjä-tapaamiset ovat säännöllisiä ja toistuvia.

Vladimir Putin aloitti kolmannen kautensa Venäjän presidenttinä samana vuonna kuin Sauli Niinistö ensimmäisen kautensa Suomen presidenttina vuonna 2012.

Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.

Grafiikka

Syvällisemmin Niinistö puhuu kahden kesken

Harva tietää, mitä Niinistö on esimerkiksi Putinin tai Merkelin kanssa kahden kesken puhunut.

Kävimme taustakeskusteluja ihmisten kanssa, joiden asemansa puolesta oletetaan tietävän presidentin kansainvälisestä yhteydenpidosta. Yle tavoitteli juttua varten myös joitakin presidentin kanslian nykyisiä tai entisiä työntekijöitä. He eivät halunneet keskustella aiheesta.

Virallinen paikka asioiden puimiseen on niin sanottu utva eli valiokunta, jossa presidentti ja hallituksen keskeiset ministerit linjaavat ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Valiokunnassa presidentti kertoo tapaamisistaan kuitenkin yleisellä tasolla ja kirjallisin raportein. Utvassa käydään muodollista, asialistassa pysyvää keskustelua. Useimpien Ylen lähteiden mukaan utvan keskusteluissa ei aina mennä syvälle asioihin.

Sen sijaan presidentti Niinistö tekee selkoa vierailuistaan kahdenkeskisissä keskusteluissaan luottamuksellisemmin ja yksityiskohtaisemmin kuin laajalle kuulijakunnalle.

Miksi presidentin keskusteluiden sisällöstä tiedetään niin vähän? Kahdenkeskisistä keskusteluista harva haluaa tai uskaltaa puhua.

Kahdenkeskisiä keskusteluja tapaamistensa sisällöstä Niinistö käy ainakin pääministerin ja ulkoministerin kanssa, esimerkiksi raja-asioista sisäministerin kanssa.

Osa muistakin poliitikoista kertoo käyvänsä syvällisemmiksi kuvaamiaan keskusteluita presidentin kanssa. Ne käydään kuitenkin aina kahden kesken. Presidentti tapaa myös puolueiden puheenjohtajia.

Miksi presidentin keskusteluiden sisällöstä tiedetään niin vähän? Utvan keskustelut eivät ole julkisia. Kahdenkeskisistä keskusteluista harva haluaa tai uskaltaa puhua.

Eduskunta saa selkoa presidentti Niinistön tapaamisista esimerkiksi ulkoasiainvaliokunnan kautta. Valiokunnalla on puolivuosittain tapaaminen presidentin kanssa.

Kansanedustajat kuulevat tapaamisista Niinistön suullisen selvityksen ja keskustelevat presidentin kanssa.

Eurooppa-politiikan käsittely eduskunnassa on toisenlainen. Pääministeri Juha Sipilä sekä muut ministerit antavat liki viikottain sekä suullisia että myös kirjallisia selvityksiä EU-kokouksista ja neuvottelutilanteista.

Sotshi 2014 – Niinistölle yhteys jo arvo sinänsä

Niinistö ja Putin Sochissa 2014.
Viimeksi Sauli Niinistö ja Vladimir Putin tapasivat Sotshissa elokuussa 2014, Venäjän Krimin valtauksen jälkeen ja Itä-Ukrainan sodan alettua.Mikhail Klimentjev / EPA

Niinistön ja Putinin tapaaminen Sotshissa (siirryt toiseen palveluun) elokuussa 2014 herätti keskustelua. EU oli päättänyt samana keväänä keskeyttää kahdenkeskiset tapaamiset Venäjän kanssa Krimin valtauksen vuoksi.

Samalla matkalla Niinistö tapasi myös Ukrainan kriisin toisen osapuolen, Ukrainan presidentin Petro Porošenkon Kiovassa.

Jo vuonna 2014 kuitenkin arvioitiin, ettei Niinistö olisi lähtenyt matkaan, ellei tapaamisesta olisi ollut yhteisymmärrystä merkittävimpien EU-maiden johtajien kanssa.

Suomalaisnäkökulmasta vierailu keskittyi silloin tuoreen Ukrainan kriisin ratkaisemiseen ja vuoropuhelun rakentamiseen Venäjän ja Euroopan unionin kesken.

Niinistö ei kuitenkaan ollut ensimmäinen EU-johtaja, joka tapasi Putinin kahdenvälisesti Krimin valtauksen jälkeen. Putin näet tapasi Itävallan presidentin kesäkuussa 2014 Itävallan maaperällä Wienissä.

Lisäksi Putin ehti tavata ennen Niinistöä mm. Ranskan silloisen presidentin François Hollanden, Britannian senaikaisen pääministerin David Cameronin ja Saksan liittokanslerin Angela Merkelin Normandian maihinnousun 70-vuotisjuhlallisuuksien yhteydessä Ranskassa kesäkuussa 2014.

Vuoden 2014 tapaamisen merkitystä kansainvälisessä politiikassa ei ole syytä liioitella, mutta keskiviikkoinen tapaaminen jäänee kuitenkin selvästi vähemmälle huomiolle kansainvälisesti. Vuonna 2014 Niinistö korosti, että yhteydenpito jo sinällään on arvokasta.

Euroopan Venäjä-suhde välillä koetuksella – Suomi hoitaa asioitaan

Suomi hoitaa ulkopolitiikkaa sekä yhdessä EU-maiden kanssa että suoraan omin yhteyksin.

Krimin miehitys ja Itä-Ukrainan sota ovat jakaneet Euroopan maita suhteessa Venäjään. Ukrainan tilannetta hoitivat koko Euroopan puolesta Saksa ja Ranska Normandia-ryhmässä. Suomi kävi rinnalla myös omaa keskusteluaan.

Tänä vuonna esimerkiksi Skripalien myrkyttäminen hermomyrkyllä sai Ison-Britannian äänenpainot kärjistymään. Yhdysvallat ja Eurooppa karkottivat venäläisiä diplomaatteja – Suomikin lähetti kotiin yhden diplomaatin.

Niinistö on niin ikään nostanut hermomyrkkytapauksen esiin puhuessaan Putinin kanssa. Samaan aikaan on kuitenkin keskustelu myös muista asioista.

Aina puheissa: kahdenväliset ja kansainvälisen asiat

Presidentin asialista Putinin kanssa tavatessa on usein samankuuloinen kuin edelliselläkin kerralla.

Asialistalla on lähes aina kansainvälinen tilanne tai kahdenväliset asiat. Nämä aihepiirit kattavat käytännössä kaiken mahdollisen.

Monesti keskustelun aihepiiriksi mainitaan myös talous.

Vuoden 2014 jälkeen Ukrainan tilanne on ollut Niinistön keskustelussa jatkuvasti, samoin Itämeren turvallisuus.

Presidentin kanslia tiedottaa Niinistön yhteydenpidosta muiden maiden ministereiden ja valtionjohtajien kanssa, mutta syvällisemmin ei keskusteluiden sisältöä yleensä valoteta.

Konkreettisimpia asioita, joista presidentin kanslia on Putinin kanssa käydyistä keskusteluista tiedottanut, ovat Skripalien myrkytystapaus ja esimerkiksi suuret sotahajoitukset.

Poikkeuksen muodostavat kaksi teemaa, joista Niinistö nimenomaan haluaa puhua. Presidentti Niinistö nosta useasti esiin ympäristökysymyksiä – esimerkiksi arktisen alueen nokiongelmat. Hänen lempiteemansa on myös lentoturvallisuuden transponderi-aloite, josta hän on puhunut julkisuudessa usein.

Presidentti on kertonut, että hän arvostaa pieniä konkreettisia askelia, joilla asioita voi yrittää edistää. Niitä harva vastustaa. Toisaalta muut valtiojohtajat eivät pidä näitä asioita esillä.

Vuoden 2014 jälkeen Ukrainen tilanne on ollut Niinistön keskustelussa jatkuvasti, samoin Itämeren turvallisuus.

Ukrainan kriisi ja Helsingin huippukokous ehkä keskusteluissa

Sauli Niinistö ja Vladimir putin pelaavat jääkiekkoa Pietarissa 2012.
Presidentit Sauli Niinistö (vasemmalla) ja Vladimir Putin (oikealla) pelasivat jääkiekkoa Pietarissa 2012.Alexei Nikolsky / EPA

Mistä sitten puhutaan keskiviikkona Sotshissa Putinin ja Niinistön kesken?

Ylen eri lähteistä saamien arvioiden perusteella Ukrainan tilanne on erittäin todennäköisesti presidenttien keskusteluissa. Mutta tilanne saatetaan vain todeta, sillä Itä-Ukrainan taistelujen rauhanneuvottelut eivät ole viime aikoina edenneet.

Ukrainassa järjestetään sekä presidentin että parlamentin vaalit ensi vuonna. Ulkopoliittisen instituutin katsauksessa (siirryt toiseen palveluun) on ennakoitu, että Venäjä saattaisi yrittää palauttaa vaikutusvaltaansa Ukrainassa vaalien yhteydessä.

Syyrian sisällissodan selvittely voi olla yksi keskustelunaihe. Erityisesti Iranin vaikutusvalta Syyriassa kiinnostaa myös Israelia ja Yhdysvaltoja.

Presidentti Niinistöä kiinnostanevat myös Vladimir Putinin näkemykset Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin heinäkuisesta tapaamisesta Helsingissä.

Avoinna on, mitä Putin Helsingin huippukokouksesta haluaa kertoa. Yksi asia voisi olla aserajoitus- ja asevalvontaneuvottelut.

Pohjois-Korean tilanne voi olla presidenttien keskustelulistalla Sotshissa.

Tuskin uusia avauksia Suomen ja Venäjän suhteisiin

Niinistön ja Putinin keskusteluissa alueellinen yhteistyö tarkoittanee ainakin puhetta Arktisen neuvoston toiminnasta ja erityisesti presidentti Niinistön esille nostamasta niin sanotun mustan hiilen ongelmasta.

Musta hiili eli noki nopeuttaa jään ja lumen sulamista arktisella alueella. Nokinen jää heijastaa auringon lampösäteilystä vähemmän takaisin avaruuteen.

Pietarin juomavettä uhkaavien Krasnyi Borin jätealtaiden kunnostus voi olla myös lyhyesti esillä. Kaatopaikan kunnostuksessa ollaan pääsemässä eteenpäin.

Usein Vladimir Putinilla on tapana ladella maiden väliset talousluvut tapaamisen alussa, vaikka niihin ei paljoa keskusteluissa puututtaisikaan.

Tämänkertaisen Niinistön ja Putinin tapaamisen odotetaan olevan enemmän päivityskeskustelu Suomen ja Venäjän suhteisiin sekä kansainväliseen politiikkaan kuin uusien avauksien esiinmarssi. Venäjä ei yleensä järjestä Suomelle suuria yllätyksiä kahdenvälisisssä keskusteluissa.

LUE LISÄÄ:

Näin presidentti Sauli Niinistö on pitänyt yhteyttä muihin maihin - Ylen listaus (siirryt toiseen palveluun)

Muistatko Putinin valtakauden ongelmat Suomen ja Venäjän välillä? 2000-luvulla on keskusteltu näistä aiheista

Tutkijat arvostelevat Sauli Niinistöä epäselvyydestä ja rajoittuneesta maailmankuvasta, ykköshetki huipputapaamiset